Verenohennuslääkkeen seuranta on osa hyvää hoitoa

Pysyvän lääkityksen aloittaminen saattaa tulla monelle ihmiselle yllätyksenä. Useimmin pysyviä lääkkeitä käytetään kansantautien hoitamiseen: verenpainetautiin, diabetekseen tai korkeaan kolesteroliin. Lääkehoidon aloittaminen muuttaa usein potilaan minäkuvaa. Potilas tarvitsee apua ja joutuu luovuttamaan osan omasta elämänhallinnastaan oman itsensä ulkopuolelle.

Lääkkeet yhdistettynä elintapojen muutoksiin kuitenkin estävät taudin pahenemista, helpottavat oireita tai parhaimmillaan vaikuttavat taudin syihin. Kaikkien lääkkeiden tehoa on hyvä hoidon kuluessa seurata. Kun lääkitys aloitetaan, on seuranta tarkempaa ja hoitotasapainoa haetaan aktiivisesti. Tämän jälkeenkin verenpainetta otetaan, sokeriarvoja mitataan ja kolesteroliarvoja katsotaan verikokeilla.

Varfariinihoito vaatii tarkkaa seurantaa

Varfariinihoito aloitetaan silloin kun potilaan veritulppariski on kohonnut. Varfariini vaikuttaa veren hyytymistekijöihin niin, että veri ei hyydy niin helposti eikä liiallisesta hyytymisestä johtuvia tulppia pääse muodostumaan. Tälläkin hoidolla on kääntöpuolensa: veri hyytyy syystä, ja veren hyytymisen liiallinen vaikeuttaminen altistaa sisäisille ja ulkoisille verenvuodoille.

Varfariinihoito on perinteisesti vaatinut erittäin tarkkaa seurantaa.  Verenohennuslääkkeillä haetaan herkkää tasapainoa, jossa veritulppariskiä saadaan pienennettyä, mutta toisaalta veren hyytyminen ei esty liikaa ja aiheuta verenvuotoja.

Suorien antikoagulanttien säännöllinen seuranta tärkeää

Uuden sukupolven suorat antikoagulantit ovat osittain korvanneet varfariinihoidot. Niiden toimintamekanismi on hiukan erilainen. Niidenkin turvallisuutta on kuitenkin syytä mitata säännöllisesti.

Lääkehoidon toimivuuden mittaaminen on tärkeää useasta eri syystä. Nykyään potilas on aktiivinen toimija omassa hoidossaan. Potilaalla on oikeus tietää mitä hänen kehossaan tapahtuu. Lääkehoidon vasteen säännöllinen mittaaminen on myös hoitomyöntyvyyden kannalta tärkeää. Kun potilas otetaan hoitoprosessiin aktiiviseksi toimijaksi, tuntuu lääkehoito omalta. Suorissa antikoagulanttihoidoissa säännöllisyys on tärkeää, koska yksikin unohdettu annos laskee lääkehoidon tehoa paljon.

Joka kolmas verenohennushoitopotilas on pudonnut pois seurannan piiristä (Lääkärilehti 10/21, ”Suomalaisten eteisvärinäpotilaiden kokemuksia sairautensa hoidosta”, Hekkala). Se on paljon. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon, ja hyvään hoitoon kuuluu myös seuranta. Vaikka suorat antikoagulantit ovat osalle potilaista parempi vaihtoehto kuin varfariini, ei niitäkään voi jättää seuraamatta. Antikoagulanttihoidossa on myös riskejä, kuten anemia tai munuaisongelmat, jotka korostuvat vanhemmilla ihmisillä. Näiden riskien asianmukaiseen hallintaan kuuluu myös hoitotasapainon ja -vasteen seuranta.

Pidempi seurantaväli parantaa elämänlaatua

Eurooppalainen sydänlääkäreiden yhdistys (ESC) suosittaa suoria antikoagulantteja koskevassa ohjeistuksessaan yli 75-vuotiaille, ja erityisesti dabigatraanin käyttäjille, verikoekontrollia noin neljän kuukauden välein. Muille suorien antikoagulanttien käyttäjille suositellaan vuosittaista kontrollia. Tämä on vähemmän kuin varfariinihoidossa.

Pidempi seurantaväli parantaa elämänlaatua ja lisää potilaan autonomiaa. Suorienkin antikoagulanttien kohdalla seurannan jättäminen potilaan itsensä varaan nostaa vakavien komplikaatioiden riskiä. Lisäksi antikoagulantteja käyttävät ovat usein muutenkin haavoittuvia potilaita – he ovat iäkkäitä tai heillä on jokin lääkityksen vaativa perussairaus.

Onnistunut lääkehoito vaatii tietoa ja dataa

Parhaimmillaan lääkityksen aloittaminen voi olla hyvä kokemus. Potilas tekee yhteistyötä lääkärin kanssa oman hyvinvointinsa eteen. Samalla hankalat oireet helpottavat ja niille löytyy syy. Lääkehoidosta tulee luonteva osa potilaan rutiineja ja minäkuvaa. Myös terveydenhuoltojärjestelmän täytyy tehdä osansa ja osallistua. Lääkehoito on potilaan ja lääkärin välinen prosessi. Se toimii molemminpuolisen luottamuksen varassa, mutta sen rakentamiseen ja säilyttämiseen tarvitaan myös tietoa ja dataa potilaan lääkehoidon tilanteesta.

Forsante on osa tätä ketjua. Forsante on ohjelmistopalvelu, joka  toimii huomaamattomana linkkinä potilaan ja lääkärin välillä. Se muistuttaa laboratoriokäynneistä ja tulkitsee laboratoriotuloksia automaattisesti. Forsanten teknologia huomioi jokaisen näytteen ja huomauttaa, jos tilanne on epänormaali. Varfariinihoidossa Forsante myös laskee uuden lääkeannostuksen automaattisesti. Forsante ei voi kuitenkaan analysoida sellaisia näytteitä, joita ei ole otettu. Siksi toivoisimmekin, että kaikki verenohennuslääkkeitä käyttävät potilaat tai heidän omaisensa puhuisivat lääkärin kanssa myös seurannasta, jos sitä ei ole vielä järjestetty.

Koska seuranta on osa hyvää hoitoa.