Uupuva eteisvärinäpotilas

Hei! Olen 65-vuotias nainen. Minulla on krooninen eteisvärinä. Lääkityksen tähän vaivaan on marevan forte 5mg, annos kahtena päivänä viikossa kokonainen ja muina puolikas. Sekä Bisofrol 1 aamuisin ja 1 illalla. 
Lisäksi kilpirauhasen vajaatoimintaan Thyroxin 2 kertaa 25 mg/vrk. Aikuistyypin diabetekseen Amaryl 1mg/vrk ja Jatkuvia 100 m /vrk.

Minulle on tehty 2 kertaa katetriablaatio, toinen kerta viitisen vuotta sitten. Toisessa animaatiossa eivät saaneet sinusrytmiä, mutta rytmihäiriöt muuttivat muotoaan. Eteisvärinä ja lepatusta on edelleenkin, mutta syke pysyy alle sadan lääkityksen ansiosta. Hoitomuotona nykytilanteessa on siis pyrkimys pitää syke alle 90. Rytminsiirtoja ei tehdä, koska siitä ei ole ollut pitkäaikaista apua. 

Ongelmana on se, että hengästyn tosi helposti liikkuessa ja kun lähden esim. lenkille, tuntuu jo muutaman kymmenen metrin jälkeen, että voimat katoaa. Vähän ajan päästä voi taas kävellä, mutta hengästyminen vaivaa ja on lisääntynyt. Voiko koko tämä kaikki johtua tuosta beetasalpaajasta, jota olen käyttänyt vuodesta 1996 lähtien. Voisikohan tuota Bisofrolia oma-alotteisesti vähentää ja katsoa, onko siitä apua.

27.4.2018
Voimat katoaa ja hengastyttää

Kun eteisvärinä jää pysyväksi eli vallitsevaksi rytmiksi, hoidon tavoitteena on säädellä sykettä rauhoittava lääkitys mahdollisimman hyväksi. Tavoitteena on oireettomuus. Tähän tarkoitukseen käytetään yleensä beetasalpaajia, joista bisoprololi (kysyjän tapauksessa Bisofrol-valmiste) on tavallisin. Muitakin lääkkeitä on. Sykkeen tulisi olla lepotilassa alle 110/min.

Kysymyksessä kuvailtu hengästyminen ja uupuminen saattaa johtua pikemminkin liian korkeasta tai liian matalasta syketasosta, eikä niinkään varsinaisesti beetasalpaajalääkkeestä. Asian selvittämiksi kannattaisi tehdä EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus, joka selvittää syketason myös rasituksen aikana. Tavanomainen EKG:hän rekisteröidään lepotilassa, joten se ei kerro tilannetta joka vallitsee kävellessä. Asiaa voi helposti tutkailla myös tunnustelemalla omaa sykettään rasitustilanteessa.

Lääkitystä ei saa mennä muuttamaan omatoimisesti ilman lisäselvityksiä. Jos sydän tykyttää rasituksessa liian vauhdikkaasti, lääkevaikutusta on liian vähän. Lääkkeen vähentäminen taas auttaisi tilanteessa, jossa syke ei nouse riittävästi eli vaikutusta on liikaa. Kysyjä kertoo korkeahkosta leposykkeestä, joten sen perusteella epäilisin ensimmäistä vaihtoehtoa.

4.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri