Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Eloonjääminen mökillä kolmen lapsen kanssa

Kesä on mennyt, mutta muistelen mielelläni sen kirkkaimpia hetkiä ja hellin niitä. Yksi sellainen oli mökillä vietetty muutama päivä lasteni Nonnan (10), Georgin (3), ja Sofian (1,5) kanssa ilman apulaisia.

11.9.2018
·
Julia Petunova
·

Vanhempani viettävät mökillä joka kesän. Äitini istuttaa, kasvattaa ja kastelee kukkia, joitakin vihanneksia, yrttejä, pesee vaatteita, laittaa ruokaa mökillä asuville ihmisille ja eläimille (kaksi kissaa ja koira) ja siivoaa mökin. Isäni puolestaan hoitaa piha-aluetta, tekee polttopuita, hakkaa vasaralla, lämmittää saunaa, käy sienestämässä ja marjastamassa. Pitää sanoa, että taloon on myös kannettava vettä joka ikinen päivä kaivosta, koska sinne ei ole vedetty vesijohtoja.

En itse ole kova mökki-ihminen, käyn mökillä hyvin harvoin enkä osallistu paljon mökkielämään. Kuitenkin menneenä kesänä minun piti testata kestävyyttäni, koska jouduin olemaan mökillä ilman arvokkaita apulaisiani. Eli minun piti hoitaa lasten vaatetusta, ruokaa, kasveja, piha-aluetta ja mökkiä ja lämmittää saunaa yksin. Ajanjakso ei ollut pitkä, neljä päivää vain, mutta koetteli kuitenkin. Kiitos kyllä isälle taloon ja saunaan kannetusta vedestä, jota meille riitti koko ajaksi.

Vanhempani lähtivät ja minä jäin yksin lasten, eläimien, kasvien ja likaisten astioiden kanssa. Viimeinen asia oli niistä pahin. Olen tottunut välittämään likaisia astioita tiskikoneelle pestäväksi, enkä ole enää moneen vuoteen pessyt niitä käsin. Äitini tykkää käsin tiskaamisesta – yllätys kyllä, mutta totta se on – enkä aikaisemmin mökillä edes ollut huolissani likaisista astioista. Vanhempieni lähdettyä mökiltä yritin tiskata lasten valvoessa ja jopa lämmitin vettä kaasuliedellä pari kertaa, mutta ymmärsin, että se on parasta tehdä heidän mentyä nukkumaan. Niinä myöhäisiltoina seisoin keittiössä tiskaamassa ja mietin, että toisaalta tiskikoneen keksiminen oli nerokasta, mutta toisaalta se nopeuttaa aikaa ja lisää kiirettä meidän kiireiseen elämäämme eikä meillä ole enää mahdollisuutta seisoa näin keittiössä miettimässä päivän menoa, sen huolia ja tulevia tapahtumia. Radion soidessa pyöritin näitä ja muita mukavia ajatuksia ja nautin rauhallisesta olosta.

Päivän aikatauluun kuului jokailtainen saunominen. Lasten kanssa toimme polttopuita saunaan ja toisena koetuksena oli lämmittää se. Ehkä pari kertaa elämässäni olin sytyttänyt tulen uuniin, joten se jännitti vähäsen. Kuitenkin pärjäsin ihan hyvin tästäkin. Seuraava askel oli valita vaatteet jokaiselle lapselle ja lähteä saunomaan. Kaksi ensimmäistä päivää oli hyvin lämpimät, silloin riitti vain aamutakit. Viimeisinä päivinä ulkona kylmeni rajusti ja satoi. Silloin jouduin ottamaan mukaan lämpimiäkin vaatteita jokaiselle lapselle. Saunominen meni ihan hyvin, jos ei lasketa mukaan faktaa, että itse pesin kuin urheilukilpailussa. Tärkeintä oli kuitenkin, että lapset olivat iloisia ja tyytyväisiä ja iltapalan jälkeen saivat rauhallisen unen.

Pitää kiinnittää huomiota myös vaateiden pesemiseen, minkä olin kirjoittanut muistiin punaisella kynällä. Mökillä on pesukone, mutta siihenkin pitää kantaa vesi käsin, mitä itse en harmikseni jaksanut tehdä. Kuitenkin kahden päivän yksinolon jälkeen päätin pestä pyykit odottamatta vanhempien tuloa. Pesin pyykit käsin. Se oli kolmas koetus. Voi ei. Joudun pesemään hyvin harvoin muutaman vaatekappaleen käsin, kun minua on jo monia vuosia auttanut kaverini nimellä Pesukone. Päätin pestä pyykit ulkona saunan vieressä. Ulkona tihutti, silti kuopukseni kanssa lähdimme tärkeään tekoon, kun keskimmäinen lapseni oli nukkumassa ja vanhin vahtimassa häntä mökissä. Pikkutyttäreni pyydysti koko ajan pyykkejä pois altaasta ja minä otin ne nokkelasti ilmasta takaisin altaaseen. Loppujen lopuksi Sofian avulla menin tämänkin kokeen läpi.

Joka päivä me teimme pyöräretkiä ympäri kylää. Pikkuneiti istui pyöränistuimessa, vanhemmat lapset pyöräilivät itse. Meidän seurueeseen yltyi aina myös Nonnan kavereita ja lintuparvea muistuttavana suurena joukkueena kiertelimme kylää aurinkoisessa ja sateisessa ilmassa. Aurinkoisina hetkinä uimme paikallisessa järvessä, joimme teetä ulkona ja ihailimme luontoa. Se oli uskomattoman mukavaa ja liikuttavaa!

Muut testit eivät olleet niin kovia. Lemmikkien ruokkiminen oli niistä helpoin. Lasten syöttäminen oli vaikeampaa etenkin silloin kun ruokaa lensi lattialle ja jouduin pesemään sen ruuan jälkeen.

Äitini on jo monta vuotta kasvattanut kurkkuja, joten tehtäviini kuului myös kurkkujen kastelu. Se oli erityistä huvia lapsille, koska kastelimme niitä puutarhaletkusta.

Paradoksaalista, mutta tuntui siltä, että lasten kanssa vietetty aika oli pysähtynyt, vaikka ihanat päivät lensivätkin nopeasti. Ne jäivät mieleeni kuin eksoottisena aromina, joka tuoksuu niin hyvälle muistellessani mennyttä kesäaikaa.

Tiedän nyt muuten varmasti, että ilman pesu- ja tiskikonetta pärjää jopa mökillä ollessa yksin kolmen lapsen kanssa. Se vapauttaa mielen ja tekee minusta vahvemman.

Juliaq lastensa kanssa

Julia Petunova
“Olen petroskoilainen kolmen ihanan lapsen äiti, 35 v. Tykkään lapsen psykologialle ja lasten välisille suhteille omistetuista kirjoista, jotka auttavat minua omien lasteni kasvattamisessa. Olen kärsivällinen ja yritän aina ymmärtää lapsen puolta, kuvitteellisesti siirryn lapsen asemaan ymmärtääkseni paremmin hänen tekojaan ja ajatuksiaan. Luulen, että aikuisen pitää olla lapsen ystävä unohtamatta kuitenkaan, että hän on aikuinen.”

Lue seuraavaksi

T
Mielen hyvinvointi
Lue artikkeli
T
Mielen hyvinvointi
Lue artikkeli
T
Mielen hyvinvointi
Lue artikkeli