Koko yhteiskunta vaikuttaa terveyteen

Ei ole yhdentekevää millaista Suomea rakennamme, sillä kaikki vaikuttaa myös terveyteen. Neljä ”teetä” – talous, työ, terveys ja turvallisuus – kietoutuvat yhä voimakkaammin toisiinsa. Tämä on hyvä uudenkin eduskunnan muistaa.

Julkaistu 13.1.2019

Kahtena viime vuotena on paljon muistettu maamme tarinaa viimeisen sadan vuoden ajalta. Kun Suomi itsenäistyi sata vuotta sitten, vastasyntyneen pojan voitiin odottaa elävän 43 vuotta, tytön 49. Tuolloin maassamme oli vuodessa yli 370 äitiyskuolemaa, tuhkarokkoon sairastui yli 13 000 suomalaista. Suomessa oli vähän yli 600 lääkäriä, potilaat sairastivat sairaalassa keskimäärin 22 vuorokautta.

Nykyisin lääkäreitä on noin 22 000, sairaalassa potilaita hoidetaan noin kolme vuorokautta. Äitiyskuolemia vuodessa on yksi, kaksi tai kolme, tuhkarokko on lähes kokonaan kadonnut. Vastasyntyneet suomalaiset voivat odottaa elävänsä melkein kaksi kertaa pidemmän ajan kuin vuonna 1917. Sadan vuoden ikäkään ei ole enää suuri harvinaisuus.

Paljon on siis muuttunut sadan vuoden aikana. Nopeutta on tullut lisää, tehokkaita lääkkeitä on kehitetty, myös hoitotavat ovat parantuneet. 1930-luvulla lääkäreille annettiin mm. seuraavanlaisia ohjeita sydäntulehduksen hoitamiseen:

”Vaikeimmassa tapauksessa potilas pannaan muutamaksi päiväksi ns. Karelin kuurille, millä tarkoitetaan sitä, että potilaalle annetaan vain 800 grammaa maitoa päivässä ja sen lisäksi puolukkahilloa. Silloin useimmiten muutamassa päivässä hengitys käy helpommaksi ja turvotus vähenee.”

Nykyään maidon ja puolukkahillon lisäksi käytössä ovat myös sydämentahdistimet, beetasalpaajat, nesteenpoistolääkkeet, puhumattakaan monista terveysteknologian innovaatioista, joissa Suomi on ihan edelläkävijä.

Myös potilaiden asenne on muuttunut ja tietämys kasvanut niin paljon, että Googlen avulla moni saattaa asettaa ammattihenkilönkin osaamisen kyseenalaiseksi. Lääkintöneuvos Reijo Waara on kertonut, kuinka voimakasta ennen oli eräänlainen taikausko. Kun hän määräsi lääkkeitä sydänvikaan, potilaat eivät aina menneet apteekkiin hakemaan lääkkeitään, vaan laittoivat reseptin rintataskuunsa ja uskoivat sen parantavan alla sykkivän sydämensä.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten koko yhteiskunta vaikuttaa ihmisten terveyteen. Mitä paremmin esimerkiksi suomalaiset koulut toimivat, sitä paremmin suomalaiset osaavat sairastaa. Väärät uskomukset vähenevät, tieto terveydestä paranee.

Ei siis ole yhdentekevää millaista Suomea rakennamme, sillä kaikki vaikuttaa myös terveyteen. Neljä ”teetä” – talous, työ, terveys ja turvallisuus – kietoutuvat yhä voimakkaammin toisiinsa. Tämä on hyvä uudenkin eduskunnan muistaa.

Lue seuraavaksi