Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Seuranta kuuluu sydänpotilaan hoitoon

Sydänsairaudet ovat muutamia harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta pitkäaikaisia eli kroonisia sairauksia. Sairauksien kroonisen luonteen vuoksi potilaiden tulisi käydä säännöllisesti seurantakäynneillä lääkärin tai hoitajan vastaanotolla.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 3.4.2017
Kuva: Johannes Romppanen

Seuranta kuuluu sydänpotilaan hoitoon, koska sydänsairaudet ovat muutamia harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta pitkäaikaisia sairauksia.

Seurantakäynti on tärkeä paitsi lääkityksen, myös oireisuuden ja taudin yleisen tilannekatsauksen vuoksi. Seuranta tapahtuu yleensä terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, joskus myös kardiologin tai sisätautilääkärin vastaanotolla.

Ohessa esitetään suomalaisten Käypä hoito -suositusten mukaiset ohjeet yleisimpien sydän- ja verisuonisairauksien seurannasta. Vastaanottokäynnin yhteydessä arvioidaan usein samalla muidenkin sairauksien, kuten diabeteksen, hoitoa.

Kohonnut verenpaine

Verenpainelääkityksen aloituksen tai muutoksen jälkeen suositellaan seurantakäyntiä 1–2 kuukauden välein, kunnes hoitotasapaino on saavutettu. Tämän jälkeen seurantakäynti voi olla 6–12 kuukauden välein. Osa käynneistä voi tapahtua hoitajan vastaanotolla ja seurannassa voidaan hyödyntää myös puhelinkontakteja ja sähköistä asiointia. Pelkkä reseptien uusinta ei ole seurantaa.

Seurantakäynnillä tarkastetaan potilaan vointi ja lääkityksen sopivuus, sekä varmistetaan elintapahoidon toteutuminen. On erittäin tärkeätä, että hoidon tavoitteet on saavutettu. Tämän vuoksi vastaanotolle olisi hyvä tuoda näytille kotona suoritettujen verenpainemittauksien tuloksia. Mittauksista tarkastetaan myös syketaso. Verikokeita määrättäessä otetaan huomioon lääkitys ja muut sairaudet, useimpien lääkkeiden vuoksi on hyvä tutkia ainakin seerumin elektrolyytit ja munuaisten toimintakoe (kalium, natrium ja kreatiniini).

Yleinen keskimääräinen verenpaineen tavoitetaso on alle 135/85 mmHg kotimittauksissa.

Sepelvaltimotauti

Akuutin sydäntapahtuman eli sydäninfarktin jälkeen suositellaan ensimmäistä kontrollikäyntiä lääkärin vastaanotolla 1–2 kuukauden kuluttua. Käynnillä arvioidaan oireisuus ja tarkastetaan potilaan sitoutuminen lääkitykseen ja elintapahoitoon. Lääkeannokset pyritään nostamaan tavoitemääriin. Potilasta tuetaan tupakoimattomuuteen ja liikunnan harrastamiseen. Seurantakäynnillä tarkastetaan verenpaineen kotimittauksien tulokset sekä määritetään paastoverensokeri ja kolesteroliarvot (LDL tavoite on alle 1,8 mmol/l tai 50 % lasku lähtötilanteesta).

Stabiilin eli vakaaoireisen sepelvaltimotautipotilaan tulisi käydä seurantakäynnillä 6–12 kuukauden välein, muut sairaudet huomioiden.

Eteisvärinä

Eteisvärinäpotilaalle suositellaan seurantakäyntiä 1–2 kertaa vuodessa. Käynnillä arvioidaan potilaan oireisuus eli rytmihäiriölääkityksen onnistuminen. Toinen merkittävä asia on verenohennuslääkityksen toteutuminen. Selvitetään, onko lääkityksestä aiheutunut haittoja ja ovatko vuotoalttiutta lisäävät tekijät muuttuneet. Jos potilas on ikääntynyt tai hänellä on muitakin sairauksia, seurantakäyntejä voi olla useampikin vuodessa.

Seurantakäynnin yhteydessä tulee aina nauhoittaa sydänfilmi eli EKG. Verenohennuslääkityksen vuoksi on yleensä tarpeellista tutkia vähintään verenkuva sekä munuaisten toimintakoe.  Marevan-lääkitystä käyttävällä potilaalla huolehditaan, että INR-arvot ovat riittävän hyvin hoitotasolla.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta on seuraus toisesta sydänsairaudesta, joten kontrollikäyntien väli riippuu paljolti liitännäissairauksista. Vastaanotolla tulisi olla mukana omaseurannan tietoja, kuten verenpaineen, sykkeen ja painon mittauksia. Potilailta kuuluisi tutkia EKG sekä verikokeita, kuten verenkuva, elektrolyytit, munuaisten toimintakoe ja harkinnan mukaan natriureettinen peptidi (NP-arvo). Myös keuhkojen röntgenkuvaus (thorax-kuva) otetaan tarvittaessa.

Sydämen ultraäänitutkimus ei kuulu rutiininomaiseen seurantaan. Se olisi kuitenkin hyvä tehdä, jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia.

Tiedetään, että kokeneen sairaanhoitajan toteuttama seuranta ja ohjaus puhelinsoitoin ja seurantakäynnein vähentää vajaatoimintapotilaiden sairaalahoidon tarvetta ja jopa kuolleisuutta. Tähän liittyy ohjausta liikunnasta, ravitsemuksesta, sekä suola- ja nesterajoituksista. Sairauden kulkuun kuuluu, että oireet saattavat vaikeutua ajoittain, jolloin lääkitystä voidaan joutua äkillisesti muuttamaan. Potilaalla tulisi olla selkeä tieto, minne tällaisessa tilanteessa otetaan yhteyttä.

Huolehdi, että suositellut seurantakäynnit toteutuvat terveyskeskuksessasi. Yhteispelillä hoito onnistuu parhaiten. Näin mahdollistetaan hyvä ja pidempi elämä sydänsairaudesta huolimatta.

Lue seuraavaksi