Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Usein kysyttyä seksistä ja sydänsairauksista

Seksi on osa elämää myös sydänsairastuneelle. Seksuaaliterveyttä on se, että kaikissa elämäntilanteissa voi toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan, nauttia siitä sekä saada tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä itselle merkityksellisistä seikoista.

Päivi Liippola
Julkaistu 22.11.2018

Sairaalajakson jälkeen kotiutusvaiheessa annettu seksuaalineuvonta antaa toipilaalle ja läheiselle turvaa, tietoa ja uskoa tulevaisuuteen. Kannattaa kysyä itse, jos lääkäri, hoitaja tai seksuaalineuvoja eivät ota puheeksi. Turhia kysymyksiä ei ole.

1. Voinko harrastaa seksiä sydäninfarktin jälkeen

Seksielämää voi jatkaa, kun tila on vakaa ja yleiskunto on riittävä. Sydänleikkauksen jälkeen yhdyntää on hyvä odottaa ja antaa kylkiluiden ja rintalastan parantua, mikä kestänee kuudesta kahdeksaan viikkoa.

Seksiä on hyvä harrastaa asennoissa, joissa rintakehän päälle ei tule painetta.

Lue lisää sairastumisen vaikutuksista seksielämään

Seksin harrastaminen kannattaa aloittaa tunnustellen, läheisyyttä ja kiihottumista pikkuhiljaa lisäten.  Liikunnan säännöllinen harrastaminen vahvistaa sydänterveyttä ja vähentää seksin fyysistä rasitusta. Se tukee toipumista ja kuntoutumista ja seksin palauttamista. Seksi lisää elämäänlaatua ja vaikuttaa mielialaan myönteisesti.

Lue seksin merkityksestä parisuhteelle

2. Jos erektio ei tule tai pysy – mitä seksi silloin on?

Seksi on paljon enemmän kuin yhdyntä.  Seksielämä voi olla antoisa, vaikka yhdyntä ei olisi mahdollista.  Tavoitteena silloin on etsiä tunne- ja kehoyhteys toiseen, aistia kaikin aistein.

Aluksi voi olla hyväksi itse ensin tutustua omiin kehotuntemuksiin, mitä kiihottuminen saa itsessä aikaan ja masturboida. Kumppanin kanssa ollaan lähekkäin, suukotellaan ja halataan. Siitä voi edetä hellyysharjoituksiin ilman yhdyntätavoitetta. Hellyysharjoitukset ovat hyväilyä vastavuoroisesti ensin kiihottamatta ja myöhemmin myös kiihottamismielessä. Myöhemmin pari voi myös tyydyttää toisensa ja ehkä edetä yhdyntään, jos siltä tuntuu.

Tärkeää on, että kumpikaan ei kiirehdi yhdyntää!  Yhdessä voi sopia, että yhdyntä jätetään tauolle muutamaksi viikoksi ja tehdään hellyysharjoituksia ahkerasti. Yllättäen voi huomata seksileikissä uutta vapautuneisuutta ja hauskuutta. Yhdyntäkeskeisyydestä irtautuminen ja erilaisten näkö-, tunto- ja makuaistimusten lisääminen voi tuoda laajemman nautinnon. Kun keskittyy aistimaan eikä tarkkaile erektiota liikaa, se voikin yllättää.

Apuvälineillä voi lisätä seksileikkiin lisätuntemuksia. Kotivalikoimassa voi olla liukuvoiteita, kosketukseen pehmeyttä tuovia öljyjä sekä hieromasauvoja.

Lue seksin puheeksi ottamisesta parisuhteessa

3. Milloin ei pidä harrastaa seksiä?

Seksitilanteessa kiihottuminen aina nostaa sykettä ja verenpainetta ja hengityskin kiihtyy. Tämä kaikki on normaalia. Seksi pitää lopettaa, jos tulee sydänkohtaukseen viittaavia tuntemuksia. Jos seksin aikana tai sen jälkeen tulee hengitysvaikeutta tai rintakipua, niistä kannattaa puhua omalle lääkärille.

Sairastuneella on lupa seksiin

Runsas ateria, alkoholi tai kova väsymystila valmistavat lepoon, eivät seksiin. Voi olla tarpeen välttää voimakasta rasitusta seksin jälkeisinä tunteina.

Seksi ei ole turvallista, jos on sinulla on ollut merkittävä sairastumistapahtuma, olet heikkokuntoinen tai tilasi on epävakaa. Silloin on aika ensin kuntoutua riittävästi.

Lue lisää sairastumisen vaikutuksista seksielämään

4. Mitkä asennot ovat sopivia sydänpotilaalle?

Miellyttäviltä tuntuvat sellaiset seksiasennot, joissa ylävartalo on hieman lantiota ylempänä eikä rintakehään kohdistu painetta tai joissa ei tarvitse kannatella kehoa käsien varassa.  Tyynyjä on hyvä käyttää tukemaan ja pehmentämään asentoja. Seksivälinekauppojen valikoimista löytyy myös apuvälineitä, joilla sydänsairastuneelle sopivia asentoja voi tukea ja vähentää seksin rasittavuutta.

Esimerkiksi seuraavat asennot koetaan vähemmän rasittaviksi:

  • Selin vuoteessa ylävartalo tyynyillä tuettuna, kumppani päällä sellaisessa asennussa, jossa on helppo säädellä rintakehään kohdistuvaa painetta
  • Lusikka-asennossa molempien ylävartalo tyynyillä tuettuna
  • Molemmat istuvat sylikkäin tuolilla kasvot vastakkain tai samaan suuntaan, jolloin päällimmäisenä oleva voi tukeutua esimerkiksi pöytään

5. Mistä saa apua? Keneltä voi kysyä?

Usein sydänsairastuneet odottavat ammattilaisen aloitetta seksistä keskusteluun. Keskustelu ei ole koskaan turhaa tai väärin, aloittipa sen kumpi tahansa.  Ammattihenkilö, joka tuntee potilaan sairaustaustan ja tilan, pystyy antamaan luotettavaa tietoa.  Sairastuneen kysymyksiin reagoiminen on kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden vastuulla. Asioita, joita neuvonnassa usein käsitellään ovat lääkitys, seksin rasittavuus ja riski sekä seksielämän palauttamisen mahdollisuus.

Usein sairastuneet kokevat saavansa fysioterapeutilta rohkaisevia neuvoja. Liikuntaharjoittelun ja -ohjauksen yhteydessä saa konkreettia tietoa omasta rasituksen siedosta. Neuvonta tässä yhteydessä antaa toipuvalle kuntoutujalle varmuutta ja uskallusta. Jos sairastunut on parisuhteessa, olisi kumppanin hyvä olla joskus mukana neuvonnassa, sillä kumppanin kokema pelko ja huoli voivat olla sairastuneen kokemaa suurempia.

Sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa työskentelee seksuaalineuvojia, joiden vastaanottoa voi kysyä, jos sitä ei tarjota. Toisinaan kysymykset syntyvät vasta kotiutumisen jälkeen. Oman sairauden kontrollikäynneillä on aina mahdollisuus ottaa asia puheeksi lääkärin kanssa tai pyytää lähetettä seksuaalineuvojalle tai seksuaaliterapeutille. Toki myös yksityisesti voi hakeutua keskustelemaan seksuaalineuvojan tai -terapeutin kanssa.  Esimerkiksi  www.vaestoliitto.fi tai www.seksologinenseura.fi  -osoitteista  löytää  palveluntuottajien yhteystietoja.

Lue seuraavaksi