Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Valtimosairauksien riskinarvio

Valtimosairauksien ehkäisyn suuren riskin strategialla tarkoitetaan sitä, että tunnistetaan yksilöt, jotka joilla on suuri sairastumisen vaara ja jotka siten hyötyvät erityisen paljon yksilöllisesti suunnitellusta ehkäisystä.

18.8.2015
·
Mikko Syvänne
·

Vuonna 2012 julkaistu eurooppalainen verisuonisairauksien ehkäisysuositus jakaa väestön neljään riskiluokkaan:

Riskiluokka Arviointiperuste (vähintään yksi luetelluista)
Hyvin suuri riski

Todettu valtimosairaus

Diabetes ja lisäriskitekijä

Vaikea munuaisten vajaatoiminta (GFRe < 30 ml/min)

Terveet: FINRISKI ≥ 15 %

Suuri riski

Perinnöllinen kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö (mm. FH-tauti)

Diabetes ilman lisätekijöitä

Keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (GFRe 30–59 ml/min)

Terveet: FINRISKI 10–14,9 %

Kohtalainen riski Terveet: FINRISKI 2–9,9 %
Pieni riski Terveet: FINRISKI < 2 %

GFRe: Munuaisten suodatusnopeus, joka lasketaan iän, sukupuolen ja seerumin kreatiniiniarvon (S-krea) perusteella.

FH: Familiaalinen hyperkolesterolemia

 

Riski voi siis määräytyä aiemmin todetun sairauden perusteella, jolloin ei tarvita (eikä pidä tehdä!) muuta riskinarviota. Terveillä henkilöillä käytetään riskinarviointityökaluja, joista Suomen oloihin sopii FINRISKI-laskuri. Siihen voi syöttää omat tietonsa (sukupuoli, ikä, tupakointi, kolesteroli, HDL-kolesteroli, diabetes ja sukutausta). Laskuri antaa riskin kuolla tai sairastua sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai jompaankumpaan seuraavan 10 vuoden aikana.

Laskurit aliarvioivat kokonaisriskiä, koska ne ennustavat vain vaikeimpia sairausmuotoja, jotka ovat väestötutkimuksissa luotettavimmin selvitettävissä. Lisäksi tulevat esimerkiksi rasitusrintakipuja aiheuttavat sepelvaltimotaudin muodot.

Nuorten terveiden henkilöiden riskinarviossa on tärkeää muistaa, että arvio ulottuu vain 10 vuoden päähän. Siksi esimerkiksi 30–40 vuotiaan laskettu riski on lähes aina ”pieni”, vaikka elinaikainen riski sairastua ennenaikaisesti olisi suuri. Siksi on arvioitava riskiä pitemmällä aikavälillä. FINRISKI-laskurissa voi esimerkiksi muuttaa iän 60 vuodeksi, jolloin saa käsityksen siitä, mikä on riski 70 ikävuoteen mennessä, jos riskitekijät pysyvät muuttumattomina.

Toisaalta iäkkäillä laskennallinen riski tulee helposti suureksi pelkästään iän perusteella. Tällöin on käytettävä tervettä järkeä ja harkintaa valtimotauteja ehkäiseviä toimenpiteitä, erityisesti lääkehoitoja, suunniteltaessa.

Lue seuraavaksi