Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat suurin terveyshaaste. Ne aiheuttavat edelleen merkittävää sairastuvuutta, kustannuksia ja menetettyjä elinvuosia Suomessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) TerveSuomi 2023 -tutkimuksen mukaan työikäisten yleisimmät valtimotaudin riskitekijät ovat kohonnut kolesteroli (miehet 69,4 %, naiset 63,3 %) ja vyötärölihavuus (miehet 41,4 %, naiset 44,2 %). Myös kohonnut verenpaine on tavallista. Vaikka riskitekijöistä kolesteroli- ja verenpainetasot ovat laskeneet vuosikymmenien kuluessa, kehitys on hidastunut merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana, ja samalla lihavuus on yleistynyt huolestuttavasti. Tiedetään, että 2/3 lihavuuteen liittyvästä sairastavuudesta on sydänsairauksia, kuten valtimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja eteisvärinää. Ajantasaisen kansallisen laaturekisterin tietojen mukaan tyypin 2 diabetesta sairastaa jo lähes 423 000 suomalaista, ja luku on tasaisessa kasvussa. Diabetekseen liittyy paljon sydän- ja verenkiertoelinsairastavuutta, ja se on yksi tärkeimmistä munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavista sairauksista.
Näitä sairauksia voitaisiin ehkäistä hallitsemalla riskitekijöitä. Useisiin voidaan vaikuttaa elintavoilla, kuten oikeilla ruokavalinnoilla, liikunnalla ja painonhallinnalla. Kun vain noin viidenneksellä työikäisestä väestöstä ei ole perinteisiä valtimotaudin riskitekijöitä, ja toisaalta neljänneksellä on erityisesti lihavuuteen liittyen jopa vähintään kolme riskitekijää, on ilmeistä, että tarvitaan tehokkaita toimia kansansairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Valitettavasti Pohjois-Karjala ei ole poikkeus näissä tilastoissa. Luvut noudattavat valtakunnallisia mittaustuloksia ja ennusteet koskien pohjois-karjalaisten toimintakykyä tulevaisuudessa ovat vähintäänkin yhtä synkkiä kuin muualla maassa. Vuosien 1970–90 välillä alueella toimi maailmalla mainetta saanut tohtori Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala
-projekti. Sen tavoitteena oli muuttaa ihmisten elintapoja erityisesti ruokavalion, liikunnan ja tupakoinnin osalta. Tulokset olivat poikkeuksellisen hyviä – parhaita koko maailmassa. Ihmisten huoltoasema on Pohjois-Karjala -projektin uusi tuleminen 2020-luvun keinoin. Tupailtojen sijaan elintapaohjauksen palvelut ovat nyt tarjolla kauppareissun yhteydessä ja digitaalisesti 24/7 kännykällä tai tietokoneella.
Lukujen lähde: TerveSuomi 2023 -tutkimus, THL ja Diabetesrekisteri (kansallinen laaturekisteri, THL)
Tarkemmat hanketiedot:
Pohjois-Karjala-projekti 2.0
Kohti toimintakykyisempää Suomea -hanke (2025–2027)
Pohjois-Karjala-projekti 2.0 on osa kansallisen Terveydeksi -terveys- ja hyvinvointiohjelman (2024–2027) toimeenpanoa. Hanke toteutetaan laaja-alaisessa hankekonsortiossa, johon kuuluu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Hankkeen päätoteuttaja on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Hankekausi on 1.8.2025-31.3.2027 ja hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
Pohjois-Karjala-projekti 2.0-hankkeen tavoitteena on edistää työikäisten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä kansansairauksia 1970-luvulla alkaneen Pohjois-Karjala-projektin hengessä. Hankkeessa pyritään hyödyntämään Pohjois-Karjala-projektin parhaita käytäntöjä sekä luomaan uusia ja vaikuttavia, 2020-luvun keinoja parantaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Päämääränä on kehittää ja vakiinnuttaa alueellisia toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää koko Suomessa. Hankkeen kohderyhmää ovat 18–65-vuotiaat, tyypin 2 diabetes- ja/tai sydän- ja valtimotautiriskissä olevat pohjoiskarjalaiset.
Hankkeessa toteutetaan 2 kuuden kuukauden mittaista elintapaohjauksen pilottia, joissa yhdistetään digitaalisia ja kohtaavia menetelmiä. Lisäksi kauppakeskus Prismaan (PKO) sijoitetaan Ihmisten huoltoasema -palvelupiste, jossa elintapaohjaajat kohtaavat asiakkaita ja saattavat elintapaohjausprosesseja alulle. Asiakasohjauksessa hyödynnetään Siun Soten monikanavaisia asiakaspalvelupisteitä. Elintapaohjauksen ja kehitettyjen toimintamallien vaikutuksia arvioidaan Itä-Suomen yliopiston ja Sydänliiton vaikuttavuustutkimuksella.