Hautajaismusiikki murroksessa

Hengelliset laulut ja viihdemusiikki ovat yleistyneet hautaustoimitusten musiikkivalinnoissa ja syrjäyttäneet klassista musiikkia. Tämä käy ilmi Anne-Marie Grundsténin väitöstutkimuksesta.

Musiikin tohtori Anne-Marie Grundsténin väitöskirja ”Hautausmusiikki ja sen valinta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa” tuo esiin kanttorien näkemyksiä musiikin toteutuksesta.

– Olen itse kanttorina soittanut nelinumeroisen luvun hautauksia ja halusin ottaa selville, mitä eri puolilla Suomea soitetaan. Oli hämmästyttävää, ettei kukaan aikaisemmin ole tutkinut tätä, hän sanoo.

Tutkimustaan varten Grundstén haastatteli 161 kanttoria eri puolilta Suomea ja kokosi musiikkiin liittyvää tietoa 670:stä hautaan siunaamisesta. Vaikka virret ovat säilyttäneet paikkansa hautaustoimituksissa, perinteiset hengelliset laulut ja viihdemusiikkitoiveet ovat korvaamassa urku- tai muuta klassista musiikkia.

– Musiikkitoivomukset liittyvät useimmiten vainajan persoonaan. Jos kysymyksessä on esimerkiksi veteraani tai merkittävän elämäntyön tehnyt henkilö, myös tätä puolta on pyritty ilmentämään musiikin valinnalla. Mikään lakipykälä ei määrää, minkälaista musiikkia kirkollisissa toimituksissa pitäisi esittää, mutta ohjeistuksemme mukaan sen tulisi olla jumalanpalveluksen luonteista, mikä kieltämättä on hieman rajaamaton määre. Onhan nykyään kirkoissa hevi-, punk- ja metallimessujakin. Myös kanttoreilla saattaa olla erilaisia käsityksiä hengellisen musiikin luonteesta. He ovat kuitenkin palvelualttiita ja diplomaattisia musiikinvalinnan suhteen. Laulujen sanat ratkaisevat. Joskus kanttori on saattanut ehdottaa lauluja esitettäviksi vain instrumentaalisesti. Ratkaisuna on voinut olla myös se, että laulut on siirretty muistotilaisuuteen. Omaisille on kerrottu, että hautaan siunaaminen on kirkollinen toimitus, yksi jumalanpalveluksen muoto, kuten avioliittoon vihkiminen ja kastekin. Muistotilaisuus on oma juhlansa. Usein keskusteluissa ovat nousseet esiin myös äänitteet. Kanttorit eivät todellakaan toivo, että niitä käytettäisiin hautaan siunaamisessa, koska paikalla on sekä kanttori että pappi ja kysymyksessä on live-tilaisuus.

Vanhat hengelliset laulut edustavat eniten hautaustilaisuuksissa esitettyä muuta musiikkia. Niistä suosituin sävellys on ollut Ilmari Hannikaisen laulu ”Matkamiehen virsi” ja toiseksi suosituin Pekka Juhani Hannikaisen sävellys ”Suojelusenkeli”. Suomalainen kansansävelmä ”Täällä Pohjantähden alla” ja Kreeta Haapasalon ”Kanteleeni” ovat nekin olleet esitetyimpiä. Myös Kari Rydmanin ”Niin kaunis on maa” ja venäläinen kansansävelmä ”Olen kuullut on kaupunki tuolla” ovat olleet suosittuja. Oskar Merikannon ”Oi, muistatko vielä sen virren” on myös toivelistalla. Veteraanien hautauksissa muuta musiikkia ovat usein edustaneet Kalervo Hämäläisen ”Veteraanin iltahuuto”, Heikki Klemetin ”Oi, kallis Suomenmaa” sekä Johann Christian Haeffnerin sovittama ”Narvan marssi” ja Jean Sibeliuksen ”Finlandia”.

– Tutkimus osoitti hautaustoimitusten musiikin merkityksellisyyden omaisille. Erityisesti laulumusiikkitoiveet olivat heille tärkeitä. Vastauksissa kanttorit puolestaan kokivat tärkeänä omaisten kohtaamisen toimituksen musiikin suunnittelussa ja kantoivat samalla huolta ja vastuuta omaisten musiikkitoiveiden toteuttamisesta mahdollisimman ammattitaitoisesti kulloinkin vallitsevien olosuhteiden puitteissa, Anne-Marie Grundstén sanoo.

Musiikin tohtori Anne-Marie Grundstén on väitöstutkimuksessaan todennut hautajaisissa soitettavan musiikin muutokset.