Virkkaa ja väkerrä – voit hyvin

Kun ulkona on kylmää ja pimeää, Petri Bäckström tarttuu kutimeen. Lopputulos lämmittää myös mieltä.

Oopperalaulaja Petri Bäckström tunnustautuu impulsiiviseksi neulojaksi. Kun eteen osuu kiinnostava materiaali tai ohje, hän tarttuu vauhdilla puikkoihin. Ala-asteen tekstiilitöissä tehdyt pannulaput ovat vaihtuneet vaativiin kohoneuleisiin palmikkoineen ja ruutuineen. Toisin kuin koulussa, nyt Petri uskaltaa jättää käsityön kesken. Hän innostuu, mutta myös kyllästyy kutimiinsa nopeasti. Neulojan kotona on muutama Ikea-kassillinen keskeneräisiä käsitöitä ja niistä purettuja lankoja.

– Neulomisessa minua inspiroivat kudelman pinta ja muoto, eivätkä ne välttämättä pääse esille pienessä mallitilkussa. Ellei tekstuuri vastaa odotuksiani, jätän työn kesken. En väännä väkisin valmista, Petri Bäckström kertoo.

Kun inspiraatio iskee, tenori ei malta jättää kudinta käsistään.

– Lempipaitani on valkoinen palmikkoneule, jonka tein kahdeksassa päivässä. Tosin loppuvaiheessa sen tekeminen oli `neuloottista`, ja kaikkea muuta kuin voimaannuttavaa. Valmiin työn näkeminen tuntui hyvältä.

Elämä haltuun

Käsillä tekeminen voimaannuttaa, eli lisää ihmisen sisäistä voiman tunnetta. Voimaantunut ihminen kokee olevansa tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Hän tietää vahvuutensa ja tuntee elämänsä olevan hallinnassa.

– Käsillä tekeminen ohjaa henkiseen kasvuun: harva saa valmista yhdellä istumalla. Yksi voi kasvaa pientä sukkaa kutoessaan vanhemmaksi, toinen isovanhemmaksi, käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Hitaasti edistyvä käsityö opettaa sietämään keskeneräisyyttä myös muilla elämän osa-alueilla. Kaikkea ei voi eikä pidä hallita.

Valmis tuotos saa tekijänsä kokemaan pystyvyyden ja hallinnan tunteita.

– Käsityössä on selkeä alku ja loppu, ja työstä on usein hyötyä käyttäjälleen. Nykytyöelämä ei juuri vastaavia kokemuksia tarjoa. Tietojen ja taitojen kasvu ja haastavampien töiden teko lisää itseluottamusta, Sinikka Pöllänen toteaa.

Sairaalla ihmisellä hallinnan tunne korostuu. Vaikka sairaus haittaisi kehon käyttöä, sairastunut voi silti hallita käsiään.

Käsityöt vaativat keskittymistä ja taitoa olla läsnä. Jos ote herpaantuu, silmukat tippuvat puikoilta tai kuvioon tulee virhe.

– Kun kädessä on neule, moni murhe pienenee ja asettuu uusiin mittasuhteisiin. Mitä vaikeampi elämäntilanne, sitä suuremman käsityöhaasteen moni harrastaja ottaa. Suru uppoaa silmukoihin ja tunteiden säätely helpottuu, Sinikka Pöllänen kuvaa.

Apua ajatteluun

Käsillä tekeminen aktivoi aivoja laajalti. Mitä enemmän ärsykkeitä aivot saavat, sitä enemmän ne verkottuvat. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät esimerkiksi muistisairauksille. Käsitöistä on apua aivoille, vaikka kädet lepäävät.

– Aiemmin käsitöitä tehneelle pelkkä käsityön katselu ja materiaalien koskettelu saa aivoissa aikaan samanlaisia asioita kuin tekeminen. Käsityöharrastajat puolestaan kertovat kiertelevänsä lankakaupoissa tankkaamassa värienergiaa, Sinikka Pöllänen kertoo.

Neulomisen vaatima keskittyminen rentouttaa Petri Bäckströmin, ja hänellä rentous tiivistää ajattelua: moni päässä pyörinyt asia on saanut neuloessa ratkaisun.

Kun Petri myöhemmin katsoo valmista tuotosta, hän ei näe siinä pelkkää päälle puettavaa vaatekappaletta. Hän kiinnittää huomionsa työn hankaliin kohtiin. Ne palauttavat hänen mieleensä asiat, joita hän pohti haastavassa työvaiheessa.

– Käsitöiden tekeminen parantaa varsinkin kuultujen asioiden mieleen painamista ja -palauttamista, mitä voidaan hyödyntää vieraiden kielten opiskelussa. Vaikutus perustuu siihen, että käden käyttö aktivoi aivojen kielellisiä alueita, Sinikka Pöllänen kertoo.

Lepoa aivoille

Käsillä tekeminen huoltaa ja palauttaa aivoja. Se rauhoittaa hengityksen ja sykkeen ja sitä kautta mielen. Petri Bäckströmille käsitöissä tekeminen ja hetkessä eläminen ovat lopputulosta tärkeämpiä.

– Parhaimmillaan hetkeen yhdistyy lempimusiikki ja kenties lasi punaviiniä. Tällöin aika katoaa ja kädet tuntuvat liikkuvan kuin itsestään.

Tunnin, puolentoista neulomisen jälkeen mies havahtuu siihen, kuinka hartiat ovat laskeutuneet korvista. Olo on levollinen.

– Kiireistä ihmistä jo se auttaa jaksamaan, että hän tietää pääsevänsä jossain vaiheessa käsityön pariin, Sinikka Pöllänen huomauttaa.

Käsitöiden voimaannuttavat vaikutukset eivät katso tekijänsä taitotasoa, kunhan tekeminen on mieluista. Toisaalta käsitöitä ei kannata jättää tekemättä siksi, ettei usko omiin kykyihinsä. Koulun käsityötunnilla hankitut taidot palautuvat mieleen nopeasti.

– Vastasin jokin aikaa sitten isoäidin neliö -virkkuuhaasteeseen, vaikka kokemusta virkkaamisesta oli vain alakoulun ketjusilmukoiden verran. Kokemus herätti halun oppia uutta: nyt virkkaan lapasia, Petri Bäckström kertoo.

Netti ja blogit pursuavat aloittelijoillekin sopivia käsityöohjeita. Tukea ja ohjausta saa muun muassa kansalaisopistoista ja neulekahviloista.

– Käsitöiden teko yhdessä samanhenkisten ihmisen kanssa vahvistaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Se ja sosiaalisuus lisäävät henkistä hyvinvointia, Sinikka Pöllänen sanoo.