Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

​Kuntoutusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

Kuntoutuksella vähennetään inhimillistä kärsimystä ja säästetään yhteiskunnan varoja, todetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutusvetoomuksessa. Myös sydänkuntoutuksen asema kaipaa vahvistamista. Arviolta vain joka viides suomalainen sepelvaltimotautipotilas ohjautuu sydänkuntoutukseen.

7.3.2019
·
Marja Kytömäki
·

– Lähes kaikilla suomalaisilla on jossakin elämänsä vaiheessa tarvetta kuntoutukselle. Kuntoutuksella vähennetään inhimillistä kärsimystä ja säästetään yhteiskunnan varoja, totesi Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen esitellessään tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen tilaa 6.3. Helsingissä.

Tehokkainta kuntoutus on silloin, kun huomioidaan laaja-alaisesti kaikki elämän ja toimintakyvyn osa-alueet, todetaan Suomen Kuntoutusyrittäjien, Kuntoutussäätiön ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n yhteisessä kuntoutusvetoomuksessa.

Toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä osaan, kuten ikään ja perimään, ei pystytä vaikuttamaan, mutta paljon on sellaisia elintapatekijöitä, joihin pystyttäisiin vaikuttamaan, jos niiden tukemiseen satsattaisiin kuntoutuksen keinoin. Kinnunen nostaa esiin väestöryhmien väliset terveyserot osoituksena toimimattomasta ja kohdentumattomasta kuntoutuksesta.

Kuntoutukseen satsaaminen on arvovalinta, mutta se on myös talouspoliittinen valinta, Kinnunen totesi. Hän nosti esiin oikea-aikaisen hoitoon pääsyn, riittävän kuntoutuksen, lisäpanostuksen tarpeen varhaisten riskitekijöiden hoitoon sekä järjestöjen roolin. – Järjestöjen kautta tavoitetaan ihmiset.

Kuntoutusvetoomuksessa tuodaan esiin, että kuntoutuksessa kyse on kaikista suomalaisista ikään katsomatta. Väestön ikääntyminen tuo kuitenkin lisää tarvetta.

Kuntoutuksen ennalta ehkäisevä vaikutus tehokasta

On tärkeää, että pysymme kunnossa ja toimintakykyisinä myös vanhuusiässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten kuntoutuksen tarve erityisesti ennaltaehkäisevänä toimintana kasvaa. Tuki- ja liikuntaongelmat koskettavat koko väestöä ja niihin on puututtava ajoissa iästä riippumatta. Näin vältytään ongelmien kroonistumiselta ja joskus myös mahdollisilta leikkauksilta.

Kuntoutustilaisuuden panelisteilla Tuula Haataisella (sd), Sari Sarkomaalla (kok) ja Juha Rehulalla (kesk) oli yhteinen näkemys laaja-alaisen kuntoutuksen tarpeesta, mutta näkemykset kuntoutuskomitean mietinnön 55 ehdotuksen toteutustavoista vaihtelivat.

Tuula Haataisen mielestä järjestelmän pitää olla vahvasti julkisessa ohjauksessa. – Tarvitaan kunnollinen ohjelma, jossa kaikki toimijat ovat mukana. Hänen mielestään tarvitaan myös porkkanaa ja tukevaa otetta palvelut edellä.

Sari Sarkomaan mukaan julkinen palvelu vastaa sote-palveluista, mutta ei pärjätä ilman yrittäjiä. – Nyt pitää saada tilanne kuriin niin, että kunnat eivät enää ulkoista palveluitaan.

Myös Juha Rehula piti tärkeänä toimintakyvyn ylläpitoa ja nosti kuntoutuksen osaksi työllisyystavoitteen täyttymistä. Hän korosti toimintakyvyn moninaisuutta ja poikkihallinnollisen päätöksenteon tarvetta.

Sydänkuntoutuksessa vakavia puutteita

Arviolta vain joka viides suomalainen sepelvaltimotautipotilas ohjautuu sydänkuntoutukseen. Sydänliiton tavoitteena on nostaa sydänkuntoutus sen ansaitsemaan asemaan uusissa hoitosuosituksissa.

Sydänkuntoutus ymmärretään yleensä pelkkänä liikunnallisena kuntoutuksena. Kuitenkin tärkeä osa kuntoutusta on opettaa potilas ymmärtämään enemmän sairaudestaan ja hoitoon sitoutumisen merkityksestä. Sydänkuntoutus on oleellinen osa seuraavan sydäntapahtuman ennaltaehkäisyä.

Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan jokainen sydäninfarktin sairastanut tai sepelvaltimotoimenpiteessä ollut tulisi ohjata sydänkuntoutukseen.

Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax muistutti Puhutaan rahasta -seminaarissa helmikuun alussa Helsingissä siitä, kuinka tärkeää päätöksenteossa on saada käyttöön ajankohtaisia laskelmia säästöistä, joita investointi terveyden edistämiseen tuottaa.

Sydänliiton huoli perustuu sekä omiin potilaskyselyihin ja -palautteisiin, että myös mm. Euro Heart Indexin (2016) 31 maan vertailuun ja Euroopan Kardiologisen Seuran maaraporttiin (2018).

Euro Heart Indexin mukaan erikoissairaanhoito toimenpiteineen toimii Suomessa eurooppalaisittain hyvin, mutta jatkohoidon osalta Suomi ei ole länsieurooppalaisessa seurassa.

Euroopan Kardiologisen Seuran maaraporteista voi seurata sydänterveyden, hoidon ja kuntoutuksen kehitystä Euroopassa. Kuntoutus ei Suomen nykyjärjestelmässä toteudu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon huonon tiedonkulun takia. Terveyden edistämisen ja hyvän kuntoutuksen toteutumisen esteenä on myös sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus.

Lue seuraavaksi