​Sydänliitto selvittää miten eteisvärinä vaikuttaa sairauden kokemukseen

Sydänliiton kyselyn tarkoituksena on selvittää, miten eteisvärinä vaikuttaa sairauden kokemukseen, ovatko potilaat saaneet sairaudestaan riittävästi tietoa ja tukea, ja miten seuranta ja lääkitys toteutuvat eri puolilla Suomea.

Eeva Hietalahti
Julkaistu 5.3.2019

Eteisvärinä eli “flimmeri” on tavallinen rytmihäiriö. Vuonna 2010 sitä poti arviolta 33,5 miljoonaa ihmistä maailmassa, ja ennusteen mukaan vuonna 2050 jo yli 60 miljoonalla ihmisellä on eteisvärinä. Vaikka rytmihäiriön nimi onkin kaikilla sama, taustasyyt ja oireet voivat olla hyvinkin erilaisia.

Eteisvärinän ikävintä seuraamusta, aivoinfarktia, ehkäistään hyvällä lääkityksellä. Viime vuosina lääkkeitä on tullut lisää, ja hoito voidaan nykyisin valita entistä yksilöllisemmin. Myös rytmihäiriötä aiheuttavat tekijät voivat olla yksilöllisiä. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi laihduttaminen voi ylipainoisella potilaalla vähentää rytmihäiriökohtausten määrää merkittävästi. Elintapahoito on tärkeä osa myös eteisvärinäpotilaan hoitoa, mutta saattaa usein unohtua lääkäreiden keskittyessä lääkehoitoon tai rytmihäiriön toimenpidehoitoon.

Sydänliitto toteuttaa kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää miten eteisvärinäpotilaat kokevat sairautensa, ovatko he saaneet sairaudestaan riittävästi tietoa ja tukea, ja miten seuranta ja lääkitys toteutuvat eri puolilla Suomea. Tavoitteena on parantaa eteisvärinäpotilaiden hoitoa ja seurantaa. Selvityksessä on kysymyksiä, joihin vastataan valitsemalla sopivin vaihtoehto esimerkeistä. Täyttäminen vie aikaa alle kymmenen minuuttia. Onko sinulla todettu eteisvärinä? -kysely toteutetaan anonyyminä, eli vastauksista ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia.

Lue seuraavaksi