Hei, minulla todettiin 4 kk sitten flutter, todennäköisesti ollut jo pitempään. Oireina oli pitkään jatkunut väsymys sekä käsien ja pään palelu. Sisälläkin jouduin pitämään lapasia ja myssyä päässä. Yöllä heräsin siihen, että pää hohkasi jääkylmänä sisältäpäin. En osannut yhdistää asioita sairauteen/matalaan pulssiin. Nämä siis todettiin useita kuukausia myöhemmin. Flutterin lisäksi rytminvaihtoalue on laaja. Olen aktiivinen ja liikkuva. Sähköinen rytminkääntö onnistui toisella iskulla, mutta rytmi ei pysynyt vajaa päivää pitempään. Puolentoista kuukauden jälkeen tehtiin ablaatio, jossa löytyi sick sinus syndrooma. Lisäksi tapahtui esofakuksen lämpövaurio, josta oli vaikeita oireita. Tästä viikon kuluttua asennettiin tahdistin. Syke on edelleen epärytmissä. Tahdistimen asennuksesta reilun kahden kk:n kuluttua yritetään jälleen cardioversiota, mikä tulosta en siis vielä tiedä. Viimeisimpien toimenpiteiden jälkeen olen voinut huonosti ja jaksaminen hengityksineen on ollut aiempaa heikompaa. Kuukausi näiden jälkeen epäilin itse vajaatoiminnan kehittymistä, koska tajusin, että hengästyn äärirajoille portaissa, alikulun ylämäessä, pukeutuessa yms. mitättömissä rasituksissa. Lisäksi makuulle mennessä koin hengenahdistusta. Lenkkeillessä tajusin, että uloshengitykseni vinkui ajoittain ja oli lievää, kuivaa yskimisköhää. Ensimmäisissä epikriiseissäni lukee, että minulla on vas. eteinen pieni ja oik. muutaman mm:n suurentunut, se ultrattiin ja oli ok. Abalaatioaikaisissa ja myöhemmissä epikriiseissä lukee, että eteiset ovat huomattavan laajat. Lääkäri väheksyi arvelujani ja kielsi oireitteni olevan vajaatoimintaan viittaavia. Olen aiemmin ollut aktiivinen ja liikkunut paljon. Nyt saatan hiihtää, kävellä tai pyöräillä 1-2 tuntia, mutta tahti on lähes hiissaavaa ja näin ollen matkakin jää lyhyeksi. Mietin työkykyäni, jos flimmeriä ei saada kohdilleen. Työni on kovatahtista ja liikkuvaa lasten parissa. Työvuosia on takana pian 40v, joista eläkeikään oikeuttaa tosin ehkä 32v. Olen aina tehnyt innostuneesti työtäni. Edessä olisi vielä 10 vuotta. Isälläni eikä sedälläni saatu rytmiä oikeaksi ja he joutuivat elämään sen kanssa. Myöskään veljelläni rytmi ei pysy kohdillaan. Minulla on esiintynyt myös ns. folionäkymiä näkökentässä. Tänä talvena otin vasta asian sairaalassa puheeksi ja pää CT-kuvattiin, löydös oli normaali. Silmät tutkitiin, ei löytynyt syytä. Lääkäri arvioi, että todennäköisesti oireet liittyvät lieviin aivoinfarktin yrityksiin, joita siis ollut pari kertaa vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. Näiden perusteella mietin, olisiko syytä alkaa loiventelemaan hektistä työuraani, jota olen antaumuksella tehnyt ja alkaa rauhoittamaan elämää katsoen, mitä muuta sillä on tarjota kuin työ ja vauhdikas meno. Perussairautena minulla on keliakia ja lääkäri kertoi, että sen epäillään olevan myös autoimmonologinen sairaus. Kokemukseni mukaan elimistöni taitaa olla heikonpuoleista sorttia, enkä näe itseäni kovin pitkäikäisenä, joten ajatus eläkkeelle yrittämisestä on alkanut hiipiä mieleen, koska tämänhetkinen flimmerissä oleminen on väsyttävää ja raskasta, eikä esim. pienten kotitöiden tekeminen onnistu liikuntasuorituspäivinä laisinkaan. Mitä arvelet rytmiinpääsyn todennäköisyydestä ja eläkemahdollisuuksista?
18/04/2018
Työkyky askarruttaa
Vastaus
Kysymyksen alkupuolella puhutaan flutterista eli eteislepatuksesta, mutta myöhemmin flimmeristä eli eteisvärinästä. Vaikka näiden hoitoperiaatteet ovat monelta osin samoja (rytminsiirrot ja lääkitys), sähkönkulku eteisissä on erilainen ja siten myös ablaatiohoidon toteutus ja onnistumismahdollisuudet ovat erilaisia. Koska ablaatiohoito ei ainakaan toistaiseksi ole tuottanut toivottua tulosta, oletan että kysyjän rytmihäiriöongelma on eteisvärinä.
Sydämen vajaatoiminta on helppo havaita sydämen kaikukuvauksella eli ultraäänitutkimuksella, joten jos vajaatoiminta olisi ehtinyt kehittyä, kardiologi olisi sen kyllä nähnyt. Eteisvärinään liittyvässä vajaatoiminnassa sydämen vasen kammio laajenee ja supistuminen vaimenee. Eteisten laajeneminen ei ole sydämen vajaatoimintaa vaan liittyy eteisvärinärytmihäiriöön. Todennäköisesti heikentynyt rasituksensieto liittyy jatkuvaan rytmihäiriöön.
Jos eteisvärinä on ehtinyt ”olla päällä” eli jatkuvana jo kuukausia, kenties vuosia, sen pois pitäminen on erittäin hankalaa. Kun eteiset ovat jo ehtineet laajentua, tarkoittaa se sitä, että sydän on jo pitkälti ”sopeuttanut itsensä” eteisvärinärytmiin. Rytminsiirtoa kannattaa ilman muuta vielä yrittää, sillä tahdistinhoidon ansiosta rytmihäiriölääkitystä voidaan ehkä nyt lisätä hoidon tueksi.
On kuitenkin mahdollista, että eteisvärinä jää vallitsevaksi eli pysyväksi rytmiksi. Silloin on tärkeätä yrittää säätää syketaso sellaiseksi, että rytmihäiriö aiheuttaa mahdollisimman vähän oireita.
Tämän palstan puitteissa ei ole mahdollista ottaa kantaa työkykyisyyteen. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten henkilön ammatti ja eteisvärinän lopullinen hoitotulos. Viime kädessä työkykyisyyttä arvioi työterveyslääkäri yhdessä kardiologin kanssa. Pelkkä pysyvä eteisvärinä ei sinällään ole aihe työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta kuten todettu, monet muut asiaan liittyvät seikat vaikuttavat myös.
27/04/2018
Anna-Mari Hekkala