Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Kesällä -18 todettiin BNP kohonneeksi 87, sydämen uä-tutkimuksessa perikardiumnestettä maksimissaan 4 mm oikean kammion päällä apikaalisesti painottuen, EF 70%. Muutoin normaali ultraäänilöydös. Myös sydämen magneettitutkimus tehty, perikardiumnesteilyä, ei muuta poikkeavaa. Mistä poikkeavuudet mahdollisesti johtuvat? Tutkimuksia tehtiin EKG-muutosten, rintakipuoireiston ja rytmihäiriöiden vuoksi. EKG:ssä LAHB, joka ollut useamman vuoden. Rasitus-EKG tehty 1/2017, huono suorituskyky. Sydämen TT-tutkimus 7/2017, joka normaali, silloin ei perikardiumnestettä, ei sepelvaltimotautiin viittaavaa. Rasituksensieto mennyt pikkuhiljaa huonommaksi, esim. imuroidessa, etenkin sen jälkeen rintakehällä, vasemmassa olkavarressa, kaulan sivussa kipuja, ja pahoinvointia. Rappuja noustessa kipua vasempaan olkavarteen. Kivut kestoltaan 20 minuuttia/useita tunteja. Rintakipuoireisto on tullut herkästi aikaisemminkin, noin 10-15 vuoden ajan, ja rasituksensieto ollut huonohkoa. Sepelvaltimot kuvattu 2012, jolloin suonet sileät. Kuvaus tehtiin ohimenneen rintakivun, ja EKG:ssä ilmenneiden iskemiamuutosten vuoksi. Sydänmerkkiaine viitteissä. Epäilynä sepelvaltimospasmi, joka ei varmistunut. Angiografia kaavakkeessa dignoosi Epästabiili angina pectoris. Nyt mietityttää rasituksen entistäkin herkemmin provosoimat kivut, ja myös tuo kertomani diagnoosi (2012). Onko sepelvaltimosairautta, miksi kyseinen diagnoosi? SVT todettu -97 (lääkitys Emconcor 5mg), LDL 3.8, ei kolesterolilääkitystä.

27/06/2019

Tiedonhaluinen nainen 58v.

Vastaus

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 28.6.2019

Perikardiumneste tarkoittaa suomeksi sydänpussin nesteilyä. Perikardium ympäröi sydäntä ja se muodostuu kahdesta kalvosta. Koska sydän on jatkuvassa liikkeessä, näiden kahden kalvon välissä kuuluukin olla vähän voitelunestettä. Kysymyksessä mainittu 4 mm nestevaippa on vähäinen määrä, jollaista todetaan varsin usein ja joka ei yleensä vaadi lisäselvityksiä. Jos nestevaipan paksuus olisi 10-20 mm, sen määrä olisi jo selvästi lisääntynyt, mutta vasta yli 20 mm:n paksuista nestekertymää voidaan pitää isona.

Tyypillisin sydänperäinen syy perikardiumnesteelle on sydänlihaksen ja sydänpussin tulehdus eli myoperikardiitti. Suomeksi tautia kutsutaan myös sydänlihastulehdukseksi, jota eri virukset voivat aiheuttaa. Kyseessä on akuutti sairaus, joka paranee muutamien viikkojen kuluessa. Silloin vähäinenkin nestemäärä voi aiheuttaa oireen, joka voi olla rinnassa tuntuva kipu tai pistos. Tilanteeseen liittyy kuitenkin aina muitakin akuutin tulehdustaudin merkkejä kuten edeltävä flunssa ja kuumeilu.

Yleensä nesteilyn taustalla on joku muu kuin varsinaisesti sydämestä johtuva syy. Silloin on kyse sydänpussin reagoinnista yleissairauteen kuten esimerkiksi joihinkin reumaattisiin sairauksiin. Tuolloin nestettä kehittyy pikkuhiljaa eikä se välttämättä oireile ollenkaan.

Vuoden 2012 varjoainekuvauksesta eli angiografiasta voi sanoa sen verran, että ensinnäkin voi onnitella, ettei ahtauttavaa sepelvaltimotautia löytynyt. Kaksi vuotta sitten TT-kuvauksessa ei edelleenkään ilmeisesti näkynyt sepelvaltimoissa kalkkia. Varjoainekuvauskaavakkeeseen merkitty diagnoosi on mahdollisesti ollut työdiagnoosi, jonka perusteella kuvaus ylipäätään lähdettiin tekemään. Sepelvaltimon spasmi voi aiheuttaa rintakipukohtauksia ja spasmitaipumusta on varsin haastavaa tutkia, joten tämä mahdollisuus on toki vielä pidettävä mielessä. Tosin kysyjän mainitsemat oireet ovat spasmitaudille sen verran epätyypillisiä, että suosittelen pohtimaan myös muita kuin sydänperäisiä kivun syitä.

 

28/06/2019

Lue seuraavaksi