Hyppää sisältöön

Minulla on alkanut tänä syksynä rytmihäiriöitä, jotka saattavat kestää tunninkin yhteen menoon ja niitä on päivittäin, yleensä tunnistan kun asetun tiettyyn asentoon. Kävin sydänfilmissä ja lääkärissä, sydänfilmissä ei näkynyt sillon mitään.

Lääkäri sanoi, että lisälyönnit eivät ole vaarallisia. Miten ne voi tulkita vaarattomaksi, vaikka mitään ei sydänfilmissä näkynyt, eikä ole tullut lähetettä mihinkään tutkimuksiin?
Onko niitä tarvetta tutkia? Olen 62-vuotias ja minulla on sepelvaltimotauti.

27/01/2018

Rytmi sekaisin

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 4.1.2018
Päivitetty 4.6.2018

Sydämen rytmin häiriöistä voi potilaan tarinan eli oireiden ja niiden ilmenemistavan perusteella tehdä pitkällekin meneviä päätelmiä. Lääkäri voi jo tarkoilla kysymyksillään saada käsityksen, mistä rytmihäiriöstä on kysymys. Tarkkaa diagnoosia ei kuitenkaan voi tehdä ilman EKG-dokumenttia. Rytmihäiriön metsästäminen voikin usein olla haastavaa, sillä nauhoitus pitäisi tehdä juuri silloin kun rytmihäiriö on meneillään. Osumistarkkuutta voi parantaa EKG:n pitkäaikaisnauhoituksella eli Holter-tutkimuksella, jossa sydämen rytmiä nauhoitetaan yksi tai kaksi vuorokautta.

Jos rytmihäiriö ilmenee selvästi tunnin tai muutaman tunnin kestoisina kohtauksina, kannattaa yrittää vielä selvittää sen nimeä. Lisälyöntisyys on pääasiassa hyvänlaatuista, mutta voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Yleensä diagnoosin varmistuminen ja tietoisuus oireen taustasta voi lievittää oireiluakin. Kuitenkin, jos kyseessä onkin eteisvärinä, diagnoosi vaikuttaa merkittävästi myös hoitoon. Eteisvärinä altistaa potilaan aivoverenkiertohäiriölle ja sen ehkäisemiseksi tarvitaan tehokasta veren hyytymistä estävää lääkitystä, antikoagulanttia. 

04/01/2018

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi