Olin 2014 läppäleikkauksessa, hiippaläppä keinoläpäksi ja trigus renkaalla, korvakkeet poistettu, eteisen seinämiä viillelty, että eteisvärinää ei tulisi. Sain leikkauksen yhteydessä aivoinfraktin ja vas.puolen halvauksen, josta toipuminen alkoi aika nopeasti, kyllä jalan ja käden kömpelyys ja heikkous vaivaa. Mutta henkinen toipuminen jatkuu edelleen, on ollut tosi vaikeaa. Leikkauksesta jäi liian pitkä johtumisaika ja flimmeri. PQ-aika vaihtelee 230-255 (tänään oli 178), ihmeteltiin sitä kovasti, mikä lie syy? Minulla on käytössä eteisvärinän estoon Tambocor Retart 200, se on pitänyt 2 vuotta flimmerin poissa, mutta sen syönnille on esteenä pitkä johtumisaika. On sanottu: jos se on 250 tai yli toistuvasti, pitäisi Tambocor lopettaa, sitten on vaarana että flimmeri tulee takaisin. Suuri huoleni on myös kontrollien puute erikoissairaanhoidossa, käyn vain terveyskeskuksessa. 3 kk:n kontrolli oli, mutta ei vuoden kontrollit toimi Phjois-Karjalan keskussairaalassa. Kerran olen päässyt kiertoteitse ECOon, silloinkin kardiologi kuului sanoneen tekijälle: laita tekstiin että ei kontrolleja. Tämä on suoranaista heittelejättöä, jos ei läppäleikatuilta kontrolloida EColla, koska minullakin kuulemma aorttaläppä tihkuu. Haluaisin mielipiteesi näihin minua askarruttaviin kysymyksiin. Tambocor-lääke piti käydä vielä yksityiseltä lääkäriasemalta, siksiköhän ne ei minua kontrolloi? Olin sydänkuntoutuksessa ja siellä ihmeteltiin asiaa, kaikilla muilla paikkakunnilla toimii konrtollit. Kiitän vastauksestasi etukäteen.
02/06/2017
Läppäleikattu Aune 67
Vastaus
Suomessa ei ole olemassa kansallista suositusta läppävian tai läppävian vuoksi leikatun potilaan seurantaan. Asiasta löytyy eurooppalainen suositus, jota Suomessakin pääosin noudatetaan. Erikoislääkäreiden (kardiologien) määrä vaihtelee Euroopan maissa, ja tästä syystä yleistä eurooppalaista ohjeistusta sovelletaan Suomessa (ja muuallakin Euroopassa) paikallisten resurssien mukaisesti. Esimerkiksi Saksassa on paljon enemmän kardiologeja asukasmäärään nähden kuin Suomessa.
Suositusten mukaan läppäleikkauksen jälkeen potilaan tulisi käydä vuosittain kardiologin vastaanotolla. Sydämen ultraäänitutkimus ei kuitenkaan kuulu rutiininomaiseen seurantaan. Tämä tehdään ensimmäisellä kontrollikäynnillä leikkauksen jälkeen, kuten kysyjänkin tapauksessa on tehty. Tämän jälkeen kontrolliksi riittää tavallinen vastaanottokäynti. Monilla alueilla Suomessa kardiologeja on niin vähän, ettei rutiininomaista seurantaa pystytä toteuttamaan erikoislääkärin vastaanotolla. Jos potilaalle ilmaantuu ongelmia, kuten sydänoireilua, toistetaan ultraäänitutkimus tietysti siinä tapauksessa tarpeen mukaan. Poikkeusryhmä ovat potilaat, joilla on biologinen tekoläppä. Tällainen läppä rapistuu toisin kuin mekaaninen tekoläppä, ja niinpä näille potilaille suositellaan ultraääniseurantaa sen jälkeen kun läppäleikkauksesta on kulunut yli viisi vuotta aikaa.
Kysyjälle on operoitu mitraalitekoläppä. Kertomuksesta ei käy ilmi, oliko kyseessä mekaaninen vai biologinen läppä. Ensimmäinen on yleisempi. Lisäksi oikean eteisen ja kammion välissä olevaa läppää (trikuspidaaliläppä) on tuettu läppärenkaalla. Tämän renkaan vuoksi ultraääniseurantaa ei tarvita. Ultraäänitutkimusta ei myöskään tarvita pienten läppävuotojen seurantaan.
Lisäksi on tehty ns. eteisvärinän sokkeloleikkaus, jossa rytmihäiriön syntymistä yritetään estää tekemällä eteiskudokseen arpilinjoja. Ilmeisesti rytmihäiriöleikkaus ei poistanut eteisvärinää kokonaan, koska kysyjällä on käytössä myös rytmihäiriölääkitys, Tambocor® (flekainidi). Tambocor® hidastaa sähkön johtumista kaikkialla sydänlihaksessa. Jos EKG:n PQ-aika (joka kuvastaa sähkön etenemistä eteisistä kammiopuolelle) on jo valmiiksi pidentynyt, rytmihäiriölääkitys pidentää sitä lisää. Tambocoria® käytetään yleensä yhdessä beetasalpaajan kanssa, tämä pidentää PQ-aikaa lisää. Pidentynyt PQ-aika ei ole este lääkitykselle, mutta EKG:tä kannattaa kyllä nauhoittaa säännöllisesti, jotta havaitaan ajoissa mahdollinen lisäpidentyminen. Kysymyksessä mainitut luvut eivät vielä ole hälyttävän suuria. Päätökseen hoidon jatkamisesta vaikuttavat muutkin asiat EKG:ssä kuten sinusrytmin nopeus ja QRS-heilahduksen kesto.
09/06/2017
Anna-Mari Hekkala