Ruokaa sydämellä podcast-sarja

Ruokaa sydämellä on podcast, jossa käsitellään monipuolisesti aiheita ruoan ja syömisen ympäriltä. Ruoka voi olla yksi elämän suurista iloista, vaikka toisinaan siihen liittyy myös huolta ja hämmennystä. Viiden jakson mittaisessa minisarjassa kohtaamme kiinnostavia asiantuntijoita vaihtuvien ruokapöytien ja inspiroivien keskustelujen ääressä.

Ruokaa sydämellä — Ruoka, raha ja leipäjonot

Ruokaa sydämellä -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemme kasvisravintolassa köyhyysaktivisti Jouni Kylmälän ja Y-säätiön tutkijan Maria Ohisalon kanssa muun muassa rahasta ja leipäjonoista. Miten raha ohjaa ruokavalintojamme? Onko tärkeämpää terveellisyys vai ruoan määrä? Entä mikä yllätti leipäjonon asiakkaat iloisesti loppukeväästä?

Rahan puute aiheuttaa eriarvoisuutta ruokavalintoihin

Köyhyys tai rahan puute vaikuttavat elämään monella tavalla. Kyse on myös mahdollisuuksista ja kyvyistä sekä siitä, miten niitä pystyy käyttämään. ” Köyhyys on paljon laajempaa, se on eriarvoisuutta todella monella muullakin tavalla. Esimerkiksi jos lääkekuluihin menee sairauden takia rahaa, niin se rajoittaa sitä, miten tätä resurssipakettia voidaan käyttää.”, kertoo Maria Ohisalo. ” Mä liitän tähän köyhyyteen myös sen, että säilyykö ihmisellä kekseliäisyys oman elämänsä suhteen, semmoinen aloitekyky”, jatkaa Jouni Kylmälä.

Moni haluaa nykyisin erottua ruokavalinnoillaan, mutta kun rahat ovat loppu, ei sitä vaihtoehtoa ole. ”Ruoka-avun varassa oleva ihminen ei saa valita. Joku ulkopuolelta määrittää mitä sä syöt.”, Ohisalo toteaa. ”Sitä mä itse mietin, että onko tämä mielikuvituksen puutetta vai olenko tyylikäs downshiftaaja, kun pyrin syömään yksinkertaisesti”, pohtii Jouni Kylmälä.

Ruoka-avun varassa olevista jopa 40% ovat omien kokemuksiensa mukaan yhtä aikaa huono-osaisia taloudellisesti, terveydellisesti ja sosiaalisiesti. ”Ollaan siis nälkäisiä, yksinäisiä ja masentuneita”, Maria Ohisalo summaa. Kyseessä on elämän laatu kokonaisuudessaan. Pitäisi pystyä tarjoamaan laajasti tukea sosiaaliseen elämään esimerkiksi myös terveyspulmiin.

Vaihtoehtoja leipäjonoille kaipaavat sekä Maria Ohisalo että Jouni Kylmäläkin. ”Osa ihmisistä saattaisi hyötyä ja pitää siitä, että he tapaisivat ihmisiä, vaikka lämpimän ruuan ääressä. Miksi aina tehdään erikseen ruoka-apua, voisiko sen yhdistää esimerkiksi hävikkiruokaravintolan ja ruoan jakelun?” Ohisalo ehdottaa. Yhdessä syömisen puolesta Kylmäläkin puhuu, ”Ihmisethän kokoontuvat leipäjonoon jo valmiiksi yhteen”.