Kuntoutuja saa ryhmästä voimaa

Arkeen Voimaa -ryhmissä ei valitella vaivoja, vaan opetellaan näkemään elämän valoisia puolia.

Yhdysvalloissa 1990-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia pitkäaikaissairaiden kokemista oireista oli samoja riippumatta siitä, mikä heidän sairautensa oli. Yleisimmät oireet ovat kipu, stressi, ahdistus, hengenahdistus, uupumus ja univaikeudet. Yksi oire ruokkii toista, ja lopulta fyysiset oireet vaikuttavat negatiivisesti myös mielialaan. Näin syntyy oireiden kehä, josta on hankala päästä irti, mikä taas vaikeuttaa arjessa selviytymistä.

Pitkäaikaissairaiden itsehoitotaitojen parantamiseksi alettiin kehittää ryhmätoimintaa, joka rantautui Suomeenkin vuonna 2012. Näitä Arkeen Voimaa -ryhmiä perustettiin aluksi projektiluontoisesti kolmen vuoden aikana kaikkiaan yli 80 Jyväskylään, Kuopioon, Turkuun ja Vantaalle, ja niihin osallistui yli 800 henkilöä. Ryhmiä ohjaavat koulutuksen saaneet vapaaehtoiset vertaisohjaajat.

Ryhmien toiminta perustuu vertaistukeen ja ajatukseen, että itse pystyy vaikuttamaan oireisiinsa ja tuntemuksiinsa. Keskeistä on opetella pienin askelin uudenlaisia toimintatapoja. Ryhmiin osallistuneet ovat oppineet uusia keinoja selviytyä arjessa ja hallitsemaan paremmin kipua ja uupumusta. Heidän sairaalajaksonsa ovat lyhentyneet, lääkärikäynnit vähentyneet, ja heillä on vahvistunut niin sanottu minä-pystyvyyden tunne.

Henkilökohtaiset toimintasuunnitelmat

Tampereella aloitti ensimmäinen Arkeen Voimaa -ryhmä keväällä 2016. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa kerran viikossa. Kukin sessio kestää kaksi ja puoli tuntia. Kaikilla ryhmillä on sama ohjelma.

Kullakin kokoontumiskerralla on omat teemansa, kuten esimerkiksi hankalien tunteiden, kivun ja uupumuksen käsittely, terveellinen syöminen, painon hallinta, positiivinen ajattelu, univaikeudet ja rentoutuminen. Ohjaaja alustaa päivän teemasta, ja sen jälkeen pidetään niin sanottu aivoriihi, jossa ryhmäläisiltä nousevat ideat kirjoitetaan ylös. Näistä ideoista kukin voi valita itselleen sopivan. Tapaamiskerran päätteeksi ryhmäläiset laativat itselleen seuraavaksi viikoksi henkilökohtaisen toimintasuunnitelman.

− On tärkeää suunnitella riittävän pienet askeleet tottumustensa muuttamiseksi. Kuten vaikkapa, että käy kolme kertaa viikossa postilaatikolla saadakseen liikuntaa, suunnittelija Leena-Kaisa Nikkarinen vinkkaa.

Seuraavalla tapaamiskerralla tarkastetaan, kuinka toimintasuunnitelma on onnistunut. Jos sitä ei ole pystynyt toteuttamaan, muut voivat antaa ideoita, kuinka se onnistuu seuraavaksi kerraksi. Nikkarisen mukaan itsehoidon keinoja on vaikka kuinka paljon. Jos niitä ei ole vielä tähän mennessä keksinyt, voi niitä saada Arkeen Voimaa -ryhmässä.

− Ne ovat yksinkertaisia juttuja mutta näyttävät toimivan tosi hyvin, Nikkarinen sanoo.

Ryhmien toiminta perustuu Nikkarisen mielestä muun muassa siihen, että niissä ei pyöritä sairauksien ja vaivojen ympärillä, vaan keksitään keinoja arjessa pärjäämiseksi ja yritetään vahvistaa kunkin toimintakykyä. Tärkeää olisi, että ihminen itse keksisi, mikä hänen elämässään toimii parhaiten.

− Ryhmässä ei välttämättä edes kerrota, mikä oma sairaus on, vaan keskustellaan vain annetuista teemoista, Nikkarinen painottaa.

Asenne kohdalleen

Ritan mielestä hänen elämässään on tapahtunut ryhmän aloittamisen jälkeen mullistavia muutoksia, joita hän lähti täältä hakemaankin. Rita kertoo saaneensa elämäänsä selkeyden ja järjestyksen, kun hän on opetellut arjen perusasioita.

− Olen esimerkiksi alkanut syödä melkein joka päivä lämmintä ruokaa, kun aikaisemmin söin vain muutaman kerran viikossa. Lisäksi olen alkanut liikkua.

Rita tunnustaa kärsineensä huonon ruokailun vuoksi oireiden kehästä, koska ei ole väsyneenä jaksanut laittaa itselleen ruokaa. Sitten hän on ollut nälissään, mikä taas on aiheuttanut pahaa tuulta.

− En ole aiemmin tykännyt ruoanlaitostakaan, ja siksi en ole varmaan syönytkään joka päivä.

Jo ensimmäisen viikon toimintasuunnitelmassa Ritan tavoitteena oli syödä lämmintä ruokaa kolmena päivänä viikossa. Nyt hän on alkanut joka päivä kiinnittää huomiota siihen, mitä ja miten syö, ja hän on alkanut myös pitää siitä. Koska ryhmässä voi opetella muokkaamaan omia asenteita, Rita on päättänyt, että hän alkaa pitää myös ruoan laitosta.

− Se on alkanut toimia ihan hyvin. Voin sanoa, että minulla on arki järjestyksessä tämän kurssin ansiosta, Rita iloitsee.

Myös Katjan ja Ullan mielestä ryhmä on auttanut suhtautumaan elämään positiivisemmin. Ulla on mielestään onnistunut hieman lisäämään läsnäoloaan nykyhetkessä ja nauttimaan elämästä tässä ja nyt.

− Harjoittelemme täällä oman mielen käyttämistä ja huomion suuntaamista positiivisiin asioihin.

Ulla sanoo ymmärtäneensä, että kun tekee itselleen toimintasuunnitelman, ei pidä asettaa liian isoja tavoitteita, vaan kannattaa lähteä liikkeelle pienemmistä, jolloin on mahdollista saavuttaa ne.

− On nähtävä omat mahdollisuudet. Näissä kokoontumisissa saa hyviä ideoita, mitä voi itse tehdä omassa elämässään.

Ulla kertoo yhdellä viikolla laittaneensa tavoitteeksi, että menee ajoissa nukkumaan ainakin kolmena iltana viikossa. Se toteutui ja nyt se on jäänyt jopa tavaksi. Ryhmässä on opeteltu myös hengitystekniikkoja, joilla saa itsensä rentoutumaan.

− Minulle on tärkeää oman mielen rauhoittaminen.

Katja sanoo ymmärtäneensä ryhmään tultuaan, että hän ei ole yksin ongelmiensa kanssa. Myös Katja on oppinut löytämään asioista valoisia puolia. Kun hän erään kerran lähti ryhmästä kotiin, satoi vettä kaatamalla, mikä harmitti häntä kovasti.

− Sitten ajattelin, että mikäs hätä tässä on: onhan minulla sateenvarjo ja, sitä paitsi, sateella on ilma raikkaampi ja helpompi hengittääkin.