Siirry sisältöön

Terveyden edistämiseen luodaan rahoitusmallia

Sitra on alkanut rakentaa julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusmalleja yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisemiseksi tai ratkaisemiseksi.

Marja Kytömäki
Julkaistu 27.1.2016
– Tähänastisten kommenttien perusteella uskallan olla vahvan optimistinen vaikuttavuusinvestoimisen nopealle kasvulle myös Suomessa, Mika Pyykkö toteaa. Kuva: Tiina Eloranta

Vaikuttavuusinvestoiminen-avainaluetta Sitrassa vetävän Mika Pyykön johdolla ollaan luomassa toimintaympäristöä, joka mahdollistaa palveluiden tuottajien, julkisen sektorin ja rahoittajien yhteistyön kansalaisia hyödyttävällä tavalla niin, ettei toiminnasta koidu suuria kustannuksia yhteiskunnalle.

Sydänyhteisössä Mika muistetaan henkeen ja vereen terveyden edistäjänä, joka teki intohimolla töitä mm. Sydänmerkki-järjestelmän käynnistäjänä ja kehittäjänä. Kuudessatoista vuodessa Sydänmerkki on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna brändinä, jonka kuluttajat tuntevat ja jonka perusteella myös tehdään ostovalintoja. Mikan mukaan onkin tärkeää uskaltaa etsiä uusia toimintamahdollisuuksia erilaisten riskien ja esteiden listaamisen sijasta.

Terveys ja hyvinvointi rakentuvat soten ulkopuolella

– Eri väestöryhmien terveys ja hyvinvointi rakentuvat pääsääntöisesti sote-järjestelmän ulkopuolella. Yhtä lailla tiedetään, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja monien ongelmien ja sairauksien ehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti paras ratkaisu. Siitä huolimatta ylivoimaisesti suurin osa ns. kehittämistyöstä suunnataan sote-järjestelmän sisälle. Se on tietenkin tärkeää, mutta sen ohella olisi panostettava vähintään yhtä paljon terveyttä edistävään ja sairauksia ehkäisevään toimintaan. Tällä tavoin voitaisiin ehkäistä huomattava määrä sote-asiakkuuksista ja mahdollistaa sillä tavoin sote:n toimintaedellytykset – myös taloudellisessa mielessä.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on Isosta-Britanniasta lähtöisin oleva Social Impact Bond (SIB) eli tulosperusteinen rahoitussopimus. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia tukevan toiminnan ja kantavat sen taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa vain todennetuista tuloksista. Malli soveltuu etenkin hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ensimmäiset Sitran aloitteesta kehitetyt tämän sijoitusmuodon hankkeet ovat käynnistyneet tai käynnistymässä.

– SIB-malli tarjoaa erinomaisen työvälineen edistävän ja ehkäisevän toiminnan taloudellisen ja hyvinvointipotentiaalin “ulosmittaamiseen”.

Vaikuttavuusinvestointi rantautumassa Suomeen

Maailmalla vaikuttavuusinvestoiminen on Pyykön mukaan kovassa kasvuvauhdissa. – Jotta sijoittajien todellinen tahotila saadaan selville myös Suomessa, on oltava sijoitusvalmiita kohteita eli yrityksiä, joilla on liiketaloudellisesti terve toimintakonsepti, johon sisältyy myös riittävän realistinen ajatus myönteisen ja mitattavissa olevan yhteiskunnallisen vaikutuksen aikaansaamisesta.

Pyykön mukaan tällaisia toimijoita alkaa jo olla myös Suomessa: – Tai ainakin sellaisia, joilla on aito halu kehittää toimintaansa taloudellisen kannattavuuden ja mitattavan yhteiskunnallisen hyödyn aikaansaamisen järkevän tasapainon näkökulmasta.

– Sijoittajat ovat monessa mielessä tärkein toimijaryhmä vaikuttavuusinvestoimisesta puhuttaessa. Eri sijoittajaryhmissä – institutionaaliset sijoittajat, erilaiset säätiöt, enkelisijoittajat yms. – onkin osoitettu vähintään kohtuullista mielenkiintoa vaikuttavuusinvestoimista kohtaan. Siis myös Suomessa. Ja ovathan Me-säätiö, Sitra ja yksi yksityishenkilö jo tehneet sijoituksen työhyvinvoinnin tulosperusteiseen rahoitussopimukseen. Lisäksi lienee joitakin muitakin sijoittajia, jotka ovat jo tehneet ainakin muutamia sijoituksia vaikuttavuusinvestoimisen ajattelun mukaisesti.

Pyykkö uskoo, että vaikuttavuusinvestoiminen voi lähteä kasvuun nopeastikin, sillä toimintakulttuuri näyttäisi olevan muuttumassa myös julkishallinnossa.

– Ja jos puhumme SIB-mallista (tulosperusteinen rahoitussopimus), on oltava myös julkisen sektorin edustajia, jotka ovat valmiita muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan monta kertaa kohtuullisen paljonkin. Tarkoitan siis tulosten ostamista ja todellista panostamista edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Onneksi tällaisia edelläkävijöitä julkisen sektorin edustajista tuntuu löytyvän sekä kunnista että ministeriöistä.

Tähän mennessä aloitetut vaikuttavuusinvestointihankkeet:

  • Työhyvinvoinnin SIB-hanke. Suomen ensimmäinen tulosperusteinen rahoitussopimus edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Sen piirissä on ensivaiheessa noin 1 300 julkisen alan työntekijää Lounais-Suomen maistraatista, Savon koulutuskuntayhtymästä ja Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitoksesta. Työhyvinvointi-SIBn sijoittajia ovat Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja.
  • Muut SIB-mallinnukset eri puolilla Suomea liittyvät maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen työn ohessa, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä vaikeassa markkina-asemassa olevien työllistämiseen.
  • Vaikuttavuuskiihdyttämön pilotointia toteutettiin 18.1. asti. Mukana oli yhdeksän oy- ja yksi ry-muotoinen toimija.  Seuraava vaikuttavuuskiihdyttämö toteutetaan tänä keväänä.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset