Murehtiminen satuttaa sydäntä

Puoliso ei vastaa puhelimeen. Onkohan hänelle sattunut jotain? Lapsi on varomaton. Mitä jos hän jää auton alle? Lääkäri joutuu siirtämään vastaanottoaikaani myöhemmäksi. Noiden päivien aikani vointini huononee varmasti. Jokainen murehtii joskus, mutta osalla meistä mieli täyttyy entä jos -ajatuksista ja huolehtimisesta tulee tapa.

– Synnynnäinen temperamentti tekee osan ihmisistä muita alttiimmiksi reagoimaan asioihin huolestumalla. Murehtimisen malli voi olla vanhemmilta opittu, kliininen psykologi, Psykiatrian Tutkimussäätiön viestintäpäällikkö Helena Service sanoo.

Kuormittava elämätilanne altistaa liialle huolehtimiselle. Tällöin murehtimisesta voi olla tullut keino yrittää hallita epävarmuuden tunteita. Se voi olla keino vältellä todellista ahdistuksen aiheuttajaa.

– Jokaisella ihmisellä on joitain kipeitä ja vaikeita asioita. Sen sijaan että paneutuisimme niihin, keskitymme niiden pinnalla oleviin seikkoihin.

Kun puoliso jättää vastaamatta puhelimeen, murehtija voi pakonomaisesti miettiä, onko puoliso liikaa töissä ja pettääkö hän. Todellisuudessa sama ihminen voi pelätä hylätyksi tulemista ja epäillä, ettei kelpaa toiselle.

– Ydinhuoli ei välttämättä löydy omin voimin, vaan siihen tarvitaan ammattiapua.

Ihminen voi olla murehtija tietämättään. Monesti huolehtija uskoo, että hänen tapansa on hyödyllinen. Kantamalla huolta tulevasta hän uskoo ennakoivansa ja estävänsä siten pahinta tapahtumasta.

– Todellisuudessa käsitys murehtimisen hyödyllisyydestä on väärä. Se vain ylläpitää haitallista tapaa ja lisää ahdistusta ja epävarmuuden tunnetta.

Läheisetkin kärsivät

Huoliajatukset ja niiden herättämät tunteet vaikuttavat kehon toimintaan. Ne saavat ruumiillisia elintoimintojamme säätelevän autonomisen, tahdosta riippumattoman hermoston virittymään. Autonominen hermosto jakautuu kahteen osaan: sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Näistä ensimmäinen kiihdyttää elimistön fysiologisia toimintoja ja saa sen valmistautumaan uhkaan, jolloin sydämen syke nopeutuu ja voimistuu. Samalla verenvirtaus kehossa muuttuu ja veri pakenee kehon ääreisosista isoihin lihaksiin. Huolehtija tuntee muutokset muun muassa puristavana tunteena rinnassa ja kurkussa. Hengitys kenties kiihtyy, huimaa ja olo on huono.

– Sympaattisen hermoston virittäytyminen on elimistölle stressitila, joka jatkuvana altistaa sydänsairauksille ja pahentaa sydänoireita, Helena Service toteaa.

Alituinen huolehtiminen altistaa masennukselle ja ahdistukselle, joita murehtija voi koettaa helpottaa haitallisesti alkoholilla tai ruoalla. Asioiden märehtiminen saa aikaan kielteistä ajattelua ja heikentää sitä kautta hyvinvointia ja itseluottamusta.

– Murehtiminen voi saada ihmisen välttelemään asioita ja heikentää siten elämänlaatua – jopa taloudellista tilannetta. Terveydestään ylihuolestunut saattaa hakea apua useammalta lääkäriltä ja eri hoitomenetelmistä.

Myös läheiset kärsivät. Jatkuva varoittelu ja koko ajan tavoitettavissa olon vaatimukset kielivät epäluottamuksesta. Ystävyyssuhteet ovat kovilla, sillä murehtija ei välttämättä ole parasta seuraa.

Pidä huolihetki

Liikunta ja erilaiset rentoutusmenetelmät helpottavat huolehtimisen aiheuttamaa ahdistusta, sillä ne rauhoittavat sympaattista hermostoa ja voimistavat levollisuutta lisäävän parasympaattisen hermoston toimintaa. Ne eivät kuitenkaan poista huolenaiheita.

– Elämä ei voi koskaan olla täysin huoletonta. Eräs tapa helpottaa liiallista huolehtimista on rajata siihen käytetty aika huolihetkeen.

Huolihetki on hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa pidetty hetki, jonka aikana päivän aikana mieleen tulleet huolet käsitellään. Mieltä vaivaavat asiat kirjataan niiden herätessä ylös, mutta niiden käsittely jätetään huolihetkeen. Hetki on rajattu vartin mittaiseksi. Ajankulusta voi pitää huolta kännykän herätyskellolla tai munakellolla.

Haasta huolet

Huoliajatuksia kannattaa haastaa ja miettiä, ovatko ne kohtuullisia ja järkeviä. Se sujuu esimerkiksi keksimällä niitä puoltavia ja vastustavia ajatuksia. Kun mies ei vastaa puhelimeensa, hän on luultavasti työssään varattu. Lapsi pärjää liikenteessä, sillä vanhempana olen itse opettanut hänet liikkumaan siellä. Lääkäri tuskin olisi siirtänyt vastaanottoaikaani, jos tilani olisi vakava.

– Jos yrittää varta vasten kieltää itseltään huolehtimisen, huolet tarraavat ajatuksiin entistäkin tiukemmin. Siksi huolten aiheuttamaa epävarmuutta on opittava sietämään ja huolista tulee osata päästä irti.

Huolille annetaan lupa tulla ajatuksiin, mutta niitä ei jäädä miettimään. Sen sijaan kannattaa keskittyä omaan hengitykseen ja antaa mielen rauhoittua.

– Ajatukset ovat mielen tuotoksia, eivät tosiasioita. Huoliin on helpompi suhtautua, kun tunnistaa, mikä osa huolta on mielen omaa tulkintaa.

Lue lisää: Stenberg, Service, Saiho, Pihlaja, Koivisto, Holi ja Joffe: Irti murehtimisesta, Duodecim, 2015. Kirja sisältää portaittaisen itsehoito-ohjelman huolehtimisesta irrottautumiseen.