Unelmien Aikalisä kokoaa seniorit yhteen

Uimareissulla syntynyt idea senioritalosta, joka kokoaisi ystävät yhteen, toteutui Aikalisän asukkaiden vuosien ponnistelujen ansiosta. Talo rakennettiin, jotta apua ja seuraa olisi aina tarjolla – ja jotta kotona voitaisiin elää mahdollisimman pitkään.

Ystävien kesken perustettava eläkeresidenssi ei ole ideana ennenkuulumaton, mutta helsinkiläisen Aikalisän syntyhistoria hakee vertaistaan.

Kuka olisi uskonut, että uintireissulla vuonna 2010 mieleen tullut idea senioritalosta tulisi olemaan totta viisi vuotta myöhemmin? Varsinkaan kahdeksankerroksisen, meren ja keskustan läheisyydessä sijaitsevan rakennuksen muodossa?

Aikalisäkään ei olisi toteutunut ilman asukasyhdistyksen kovaa tahtoa.

– Laskin, että minulla on yhdellä muistitikulla kaikkiaan 1 520 hankkeeseen liittyvää viestiketjua, taloyhtiön ensimmäisenä puheenjohtaja toiminut Olli Ahola kertoo.

Idean äideistä toinen on hänen vaimonsa, Tiia Ahola ja toinen Raija Pikkarainen.

Myös esimerkiksi arkkitehti Matti Seppäsellä oli keskeinen rooli Aikalisän synnyssä.

Hän löysi nuoremmista kollegoistaan asukkaiden toiveiden toteuttajan.

– Arkkitehti Ulpu Tiuri keskusteli ensin kaikkien asukkaiden kanssa, eikä yhdestäkään asunnosta tullut lopulta samanlaista kuin toisesta, Seppänen kertoo.

Helsingin Jätkäsaareen loppuvuonna 2015 valmistuneessa talossa asuu reilut 60 asukasta. Huoneistoja on 42.

Toinen toisensa tukena

Aikalisän tärkeimpänä tavoitteena on taata se, että talon seniorit voivat asua kotona mahdollisimman pitkään.

Tällä hetkellä asukkaiden keski-ikä on vielä himpun alle seitsemänkymmentä ja yhteisiä aktiviteetteja on paljon.

– On hienoa, että naapurista löytyy lenkkiseuraa, ja aina jos tulee ongelmia, voimme pyytää apua toisiltamme, Pirjo Nygårdas sanoo.

Vaikka talossa on kaksi rappua, sisäänkäyntejä on vain yksi.

– Jätimme toisen sisäänkäynnin tekemättä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Kun liikumme samasta ovesta, kaikki oppivat tunnistamaan kaikki ja tervehtimään toisiaan.

Pirjo ja Yngve Nygårdasia alettiin houkutella Aikalisän asukkaiksi golf-klubilla Espanjassa.

– Aholan Tiia sanoi meille, että nyt on sellainen juttu, että te tulette mukaan, Pirjo Nygårdas nauraa.

Puolet talon asukkaista oli mukana hankkeessa jo aivan alussa.

– Osa porukasta vaihtui elämäntilanteissa tapahtuneiden muutosten ja rahoituksen takia, Olli Ahola kertoo.

Yhteistiloista äänestettiin

Projektin käynnistäminen oli, jos ei hankalaa, niin vähintäänkin haasteellista.

– Alussa pankeilla oli omat epäilyksensä. Siellä pohdittiin, että entä jos väkeä tippuu pois – olemmeko me muut valmiita maksamaan ekstraa, Ahola kertoo.

Aholan ja kumppaneiden unelman toteutuminen varmistui huhtikuussa 2014, jolloin kaikki huoneistot oli varattu ja rahoitus järjestynyt.

Aikalisää suunniteltiin tulevien asukkaiden muodostamissa työryhmissä.

Yhteistilojen neliömäärästä päätti Helsingin kaupunki.

– Saimme kaupungin vuokratontin, koska täytimme ryhmärakentamiseen liittyvät kriteerit, Matti Seppänen kertoo.

Joistain ratkaisuista äänestettiin.

– Alkuperäisestä suunnitelmastamme jäi pois esimerkiksi yhteinen ruokasali, ja oma talonmies hävisi huoltoyhtiölle äänestyksessä.

Kustannukset alittuivat

Lopputulos saa talon alakertaan kerääntyneen väen kehräämään.

– Koska rakensimme laskusuhdanteen aikana, alitimme kustannusarvion.

Aikalisäläiset kiittelevät vuolaasti talonsa rakennuttajaa ja projektijohtoa.

– Juuri mitään ei tarvinnut korjata jälkikäteen.

Porukan ainut arkkitehti eli Seppis, kuten Matti Seppästä naapureiden keskuudessa kutsutaan, muistuttaa, että rakentaessa otettiin oppia niistä virheistä, joita naapurustoon jo valmistuneen senioritalon kohdalla oli tapahtunut.

– Oli hienoa, että saimme projektimme johtajaksi saman henkilön, joka oli tekemässä Malta-taloa.

Aikalisän äänieristys on vasta rakenteilla olevassa kaupunginosassa koetuksella, mutta sekin on osoittautunut priimaksi.

– Meteli ei kantaudu meidän seiniemme sisään, mutta pölyä ja likaa tulee tietysti jonkin verran.

Omaan ”pölyyntymiseensä” Aikalisän asukkaat suhtautuvat huumorilla.

– Me tehtiin iso pesutila ulko-oven viereen, jotta voimme pestä rollaattorit aina sisään tullessamme.

Turvajärjestelmä tulossa

Alakerran yhteistilat toimivat äskettäin Pirjo Nygårdasin 70-vuotisjuhlatilana.

– Kekkereille alakerta on paras paikka varsinkin, kun monet asunnoista ovat pieniä ja koska alakerrassakin on keittiö, Nygårdas kiittelee.

Myös talon tilava pesutupa ja liikuntasali sijaitsevat alakerrassa.

Ylimmässä kerroksessa on vain yksi asuinhuoneisto – muu osa koostuu yhteistiloista.

Vieraille aikalisäläiset esittelevät ensimmäisenä hoitohuoneen.

– Täällä saa hierontaa ja jalkahoitoja.

Kahdeksannesta kerroksesta löytyvät myös kuntosali, oleskelutila sekä terassi- ja saunatilat.

– Tänään on naisten lenkkisauna, mutta saunan voi varata myös omaan käyttöön talon eMapista.

Talon sisäistä informaatiojärjestelmää tullaan todennäköisesti laajentamaan tulevaisuudessa.

– Vielä meillä ei ole esimerkiksi sellaista turvatunnistinta, joka piippaisi, jos jossain asunnossa ei ole ollut vähään aikaan mitään liikettä, Pirjo Nygårdas kertoo.

Olli Ahola uskoo, että jatkossa senioritalon väki saattaa harkita esimerkiksi yksityisten terveyspalvelujen ja vakuutusten kilpailuttamista.

– Porukkana meillä on paljon mahdollisuuksia.

Osa vielä työelämässä

Wärtsilän henkilöstöjohtajana ennen eläköitymistään työskennellyt Ahola esittelee kotinsa ilman vaimoaan.

– Tiia on vielä työelämässä, seitsemännen kerroksen maisemista nauttiva mies sanoo.

Matti Seppänen ja tämän puoliso Marja asuvat kahta kerrosta alempana kuin Aholat.

– Vaimoni sairastui ja joutui pyörätuoliin pian muuttomme jälkeen. Tässä tilanteessa emme olisi edes voineet jäädä entiseen, minun suunnittelemaani kaksikerroksiseen kotiimme, Matti Seppänen sanoo.

Omaa arkkitehtitoimistoaan neljänkymmenen vuoden ajan pyörittäneen pariskunnan kotona on paljon taidetta. Kirjojen karsiminen oli muuton yhteydessä välttämätöntä.

– Entisessä kodissamme meillä oli joka huoneessa Lundian hyllyt. Mutta täällä on vain 95 neliötä.

Seppästen yläpuolella asuvien Pirjo ja Yngve Nygårdasin kotiin kannettiin viimeiset muuttolaatikot vasta toukokuussa.

– Meillä ei ollut kiire muuttaa, mutta enää en kyllä palaisi takaisin Espoon Laaksolahteen. Laaksolahti on alkanut tuntua ihan korvelta, Pirjo Nygårdas virnistää.

Uudesta kodista on helppo piipahtaa Helsingin keskustassa kävellen.

Kotoaan Nygårdasit näkevät Länsisataman laivaliikenteen. Laivan töötätessä Pirjo kurkistaa ulos ikkunasta.

– Tähän aikaan lähtee Eckerö Line.

Seuraa löytyy aina

Aikalisästä viime tipassa asunnon varannut Irene Taavetti kuuli senioritalosta puskaradion kautta.

– Koen olleeni todella onnekas. Tänne tuli hakemuksia vielä hakuajan päättymisen jälkeenkin, Taavetti perustelee.

Hän on parhaillaan jäämässä pois työelämästä.

– Minulla on enää vain yksityisvastaanotto tiistaisin.

Aikalisässä psykiatritaustainen Taavetti valittiin juuri asukasyhdistyksen puheenjohtajaksi.

Hän toivoo voivansa hyödyntää ammatillista osaamistaan yhdistystoiminnassa.

– Olen miettinyt jo joitain muistamiseen liittyviä juttuja, joita voisimme harrastaa yhdessä, mutta en ole vielä kerennyt esitellä ideoitani hallitukselle.

Taavetti on mukana myös senioritalon kuorolauluryhmässä.

– Kuorolauluun koetetaan hankkia lisää porukkaa. Laulutaito on toissijaista sen rinnalla, kuinka kivaa yhdessä laulaminen on.

Kotonaan Taavetilla on esillä kaikkien seitsemän lapsenlapsen valokuvat. Yhtä aikaa nämä eivät ole ennättäneet vielä Aikalisässä vierailla.

– Kun minulle itselleni meinaa olla yksinäinen olo, menen alakerran aulaan istumaan, Taavetti kertoo.

Aina voi valita.

– Meillä kaikilla on oikeus myös vetäytyä.

 

Lisätietoja Aikalisästä taloyhtiön nettisivuilta osoitteessa: www.aikalisä.fi sekä taloyhtiön hallitukselta.