Vauhdikas arki pitää virkeänä mielen ja miehen

Pitkä mies odottelee jo parkkipaikalla, kun kurvaamme valokuvaajan kanssa kirkkonummelaisen seniorikerrostalon pihaan. Aarre Paljakka kättelee jämäkästi ja hymyilee lämpimästi.

Paljakat muuttivat Kirkkonummelle Kouvolasta pari vuotta sitten.

– Kun poikani ehdotti tänne muuttamista, ei mennyt kuin kolme viikkoa, niin järjestelyt oli jo tehty, hän kertoo. – Aluksi siinä vähän mietittiin, mitä rupeaisi touhuamaan, sitten menin sydänyhdistyksen kokoukseen ja siitä se lähti. Energinen puuhamies valittiin nopeasti Kirkkonummen-Siuntion sydänyhdistyksen puheenjohtajaksi. Aarre Paljakan mukaan eläkeläisenkin on helppo sopeutua uudelle paikkakunnalle sopivan toiminnan kautta.

Nykyään hän toivottaa kaikki yhdistyksen uudet jäsenet tervetulleiksi puhelinsoitollaan, ja kyselee millaista toimintaa kukin haluaisi järjestettävän. Syksyn ehdottomasti suosituin tapahtuma oli Tuntematon sotilas -elokuvan esitys Sotilaskodin munkkikahvien kera.

Paljakka laatii tietokoneella itselleen viikko-ohjelman, johon sovittaa monet kokouksensa ja harrastuksensa:

– Oli otettava exeltaulukot käyttöön, ettei tule päällekkäisyyksiä ja jää vähän aikaa käydä kuntosalilla ja ulkoilla. Hän printtaa itselleen ja vaimolleen taulukot viikko-ohjelmasta, lääkityksestä ja myös neljän viikon ruokalistasta. Paljakka kertoo muuttaneensa elämäntapojaan sen jälkeen, kun koki kaksi aivoinfarktia yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella.

– Sain avun nopeasti ja elämä jatkuu. Kyllä se pysäytti. Kun aloin toipua, tuntui ihan juhlalta päästä takaisin auton rattiin.

Epäsäännöllinen myyntityö vaihtui kuntouttavan työtoiminnan ohjaamiseen Anjalankosken kaupungissa. Eläkkeelle Paljakka jäi 2005. Samoihin aikoihin hän myös lopetti terveyssyistä kokonaan alkoholin käytön. Se ei ole tahtia haitannut, päinvastoin. Ylimääräisiä kilojakin karisi pois parikymmentä.

– Onneksi vaimoni Soili on todella hyvä kokki, hän osaa tehdä herkullista ruokaa tarkkaankin ruokavalioon, Paljakka toteaa.

Saadessaan Marevan-lääkityksen Paljakka kuvitteli, että täytyy jättää salaatit kokonaan syömättä. Pian kuitenkin selvisi, että lääkitys sopeutetaan ruokavalioon. Paljakat syövätkin lounaaksi aina salaattiaterian, joka valmistetaan sesongin kasviksista. Päivällisellä nautitaan tukevampi ateria etukäteen suunnitellun listan mukaan. Kalaa syödään kaksi kertaa viikossa, ja mukaan kuuluu niin kasvisruokia kuin kanaa, possua ja välillä makkaraakin. Myös Paljakan toiveruoka sianlihakastike ja perunat mahtuu neljän viikon ruokalistaan.

73-vuotias on ehtinyt elämässään paljon. Yhdistystoiminta on aina pitänyt Paljakan liikkeessä.

– Kun asuimme vanhassa maatalossa eläkkeelle jäätyäni, olin 10 vuotta tekemättä järjestötyötä. Silloin keskityin talon korjaukseen ja hoitoon, mutta halu yhteistoimintaan kyti taka-alalla. Selaamme Paljakan paksun leikekirjan, johon liimatuissa lehtiartikkeleissa hän puuhaa milloin urheiluseuran, milloin hyväntekeväisyyden tehtävien parissa. Lopulta on aika sanoa hyvästit, vaikka yhteisiä puheenaiheita varmasti riittäisi koko päiväksi. Kun Aarre Paljakka saattaa meidät autolle, saamme jäähyväisiksi kunnon karhunhalaukset.