Tiesitkö, että Jyväskylässä on vain kaksi julkista, kokovartaloista näköispatsasta, joka esittää sille nimettyä henkilöä. Ja niistäkin toinen on nyt ”evakkomatkalla” varastossa. Se ainoa löytyy yliopiston urheilukentän Keskussairaalantien puoleiselta nurmikolta. Tästä PAAVO NURMEN patsaan vierestä on hyvä aloittaa kävelykierros keskustan alueelle. Patsaan on veistänyt Wäinö Aaltonen ja sen ensimmäinen pronssivalu tehtiin vuonna 1925 ja sijoitettiin Ateneumiin, josta se siirrettiin vuonna 1983 Jyväskylään. Se haettiin takaisin kymmenen vuotta myöhemmin Ateneumiin Aaltosen satavuotisjuhlanäyttelyä varten ja sinne se jäikin. Veistoksen toinen valos (kopio) paljastettiin Helsingin Olympiastadionilla olympiavuonna 1952, kolmas valos Paavo Nurmen kotikaupungissa Turussa vuonna 1955 ja neljäs Olympiamuseossa Sveitsin Lausannessa. Tämä nyt Jyväskylässä oleva patsas on viimeinen valos veistoksesta ja se saatiin tänne vuonna 2001 Jyväskylä-seuran, kaupungin, yliopiston ja opetusministeriön yhteistyön tuloksena. Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta ja se vietti silloin toimintansa 20-vuotisjuhlavuotta.
Toinen kokovartaloinen näköispatsas on NUORI MINNA CANTH, mutta kirkkopuiston rakennustyömaan vuoksi se on siirretty varastoon. Patsas on Pauli Koskisen tekemä ja se on valmistunut keväällä 1962. Patsasikävää voi lievittää Tampereella; hämmästyttävän samannäköinen patsas löytyy Hämeenpuistosta Lauri Leppäsen tekemänä.
Lounaispuistossa on graniittipylvään päällä P.J.HANNIKAISEN pronssinen rintakuva. Valmistumisvuosi on 1958 ja tekijät ovat Nina ja Alpo Salo. Vieressä on MARTTI KORPILAHDEN muistomerkki, joka koostuu Pauli Koskisen vuonna 1974 tekemästä pronssisesta kasvoreliefistä ja sen kiinnytysalustana olevasta graniittilohkareesta. Lounaispuistossa on myös E.A.HAGFORSIN muistomerkki, jossa on punaisen graniittipylvään kyljessä pronssinen kasvoreliefi ja päällä kurkiaiheinen veistos. Tämäkin on Pauli Koskisen tekemä ja valmistumisvuosi on 1963.
Lounaispuistosta on lyhyt matka Cygnaeuksen puistoon Jyväskylän ensimmäisen julkisen veistoksen viereen. UNO CYGNAEUKSEN pronssinen rintakuva on korkean punagraniittisen pylvään päällä. Jalustan päällä on kaksi lapsihahmoa, kukkia ojentava tyttö ja kirjaa lukeva poika. Patsaan on tehnyt Ville Vallgren, jonka tunnetuin teos on Havis Amanda. Tämän vuoden vappuna Uno Cygnaeus tuurasi ”matkoilla olevaa” Minna Canthia ja sai ylioppilaskunnan edustajilta päähänsä valkolakin.
Kirkkopuistosta on siirretty varastoon myös C.C.ROSENBRÖIJERIN muistopatsas, jonka Kauko Räsänen on valmistanut vuonna 1962.
Kirkkopuiston Kauppakadun puoleisella laidalla on esillä kaksi kokovartaloveistosta.
Ensimmäinen on Essi Renvallin tekemä KALEVALAINEN NAINEN, pronssiveistos, joka valmistui vuonna 1954. Toinen veistos kuvaa ”nuorta naista, joka on polvillaan rantakivellä ja katsoo kaihoten veden kuohuihin”. Veistos on nuorena kuolleen Oskari Raja-ahon tekemä ja se tunnetaan nimillä NEITO, KEVÄT ja IKÄVÄ.
Kirkkopuistosta on pari korttelinväliä kauppatorille, jonka keskellä on noin 11 metriä korkea TORIKUNINGAS. Korkeaan graniittijalustaan on kaiverrettu teoksen maksajien nimet ja nelimetrinen Veikko Hirvimäen kivestä veistämä ihmishahmo on omistettu Otto Toivaselle, joka eli hyvin värikästä elämää Tyynenmeren saarilla 1940-luvulla.
Seuraava kokovartaloveistos löytyy Puistotorilta. Siellä on vuonna 1951 valmistunut Pauli Koskisen tekemä LEIKKIVÄT POJAT pronssiveistos. Puistokadun varrella, vanhan hautausmaan kappelin vieressä on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki KOTISEUDUN KAIPAUS. Veistoksessa ”nuori nainen toisella kädellä siunaa Karjalaan jääneitä ja toisella tervehtii uutta kotiseutuaan”. Tämän Walter Mikkolan tekemän pronssiveistoksen valmistumisvuosi on 1957. Rajakadulla JAMK:n pihalla seisoo graniittilaattojen päällä KAUPPIAS JA APULAINEN, Pauli Koskisen vuonna 1959 valmistunut pronssiveistos. Siinä on apulaisella kädessään työkalu, jota ei kovin moni osaisi tänä päivänä käyttää. Sepänkadulla Gradia Harjun pääsisäänkäynnin rappusilla istuu kaksi pronssista ihmishahmoa ILONA JA ONNI, Seppo Uuranmäen vuonna 2018 valmistunut taideteos. Koulun takaa alkaa Pitkäkatu, joka päättyy Hippokselle. Siellä uuden pesäpallostadionin vieressä, Köyhälammen rannalla on Jyväskylän uusin henkilömuistomerkki HÖYHEN. Se on Kaarina Kaikkosen suunnittelema viime vuonna valmistunut muistomerkki, joka kuvaa Matti Nykäsen menestyksekästä urheilijauraa. Taideteoksen jalustaan on nykytekniikalla kaiverrettu nuoren Matti Nykäsen kasvokuva. Teoksen vieressä on toinen urheiluaiheinen ihmishahmoveistos, Kari Juvan vuonna 1975 tekemä PESÄPALLOILIJA.
Kävelyreitin ulkopuolelle jää Lutakossa Messutorilla sijaitseva WILHELM SCHAUMANIN rintakuva. Se on Kalervo Kallion vuonna 1959 valmistunut pronssiveistos. Lutakosta löytyy myös kaksi hauskaa ihmishahmoista taideteosta. Rantaraitin viereisellä nurmikolla on AURINGONPALVOJAT, Heikki Häiväojan 1961 valmistunut figuratiivinen metallista tehty taideteos. Erikoisempi ja alkuaikoinaan monet ohikulkijat säikäyttänyt taideteos KEINUJA roikkuu rantaraitilla Kuokkalan sillan alla. Se on lasikuidusta, puusta ja köydestä valmistettu luonnollista kokoa oleva ihmishahmo, joka tuulisella ilmalla heiluu jonkin verran. Se on Seppo Uuranmäen käsialaa ja valmistumisvuosi on 2002.
Aikoinaan pahennusta herättänyt taideteos VANGITTU LIIKE löytyy Hannikaisenkadun ja Cygnaeuksenkadun kulmassa olevien rakennusten sisäpihalta. Pronssisen teoksen on tehnyt Arvo Siikamäki vuonna 1980. Ihmishahmoksi vaikeammin luokiteltava on Päivö Oksalan muistomerkki PRO ARTIBUS HUMANIS, jonka mustasta graniitista on veistänyt Veikko Hirvimäki vuonna 1982. Veistos sijaitsee Alvar Aalto- ja Keski-Suomen museon välissä nurmikolla. Siitä onkin mukava siirtyä sisään tutkimaan uusittuja museotiloja ja niiden sisältöä.