Tammikuun ulkoiluvinkki
JYVÄSKYLÄN VESITORNIT
Näin hiihtokaudella metsäiset kävelyreitit ovat vähissä. Varmaan jokaisella asuinalueella on jonkinlaisia koiran ulkoilutuspolkuja, mutta ne ovat usein kapeita ja niitä on ”ulkopaikkakuntalaisen” vaikea löytää. Pienen pelastuksen metsäpoluista tykkääville tarjoavat kaupungin vesitornit. Ne ovat aina jonkinlaisen mäen päällä ja niiden ympärillä on tuulelta suojaa antava metsä. Useinmiten huoltotie on hyvin aurattu ja asiaton autolla liikkuminen on estetty lukitulla puomilla, jonka kävelijät pystyvät helposti kiertämään.
Jyväskylän vanhimmalle, vielä käytössä olevalle HARJUN VESITORNILLE eli vesilinnaan pääsee kävelemään polkuja pitkin joka suunnasta. Reittejä riittää pitempäänkin kierrokseen ja lisää haastetta saa, kun kulkee kuntoportaiden kautta. Vesilinnan on suunnitellut Olavi Kivimaa ja se valmistui vuonna 1953. Vesisäiliöiden tilavuus on 3000 m3. Vesilinnan torniosaan saatiin ruotsalaiselta ystävyyskaupungilta Eskilstunalta lahjoituksena kello, jonka taulut näyttävät aikaa neljään ilmansuuntaan. Alakerrassa sijaitsee yliopiston luontomuseo, joka on auki ti – pe klo 11-18. Yläkerrassa on näköalatasanne ja Vesilinnan kahvio ja ravintola. Se on suljettuna tammikuun ajan. Lähivuosina tämän rakennuksen käyttö vesitornina loppuu. Uusi torni rakennetaan JAMK:n Rajakadun kampuksen ja Tuomiojärven väliin jäävälle harjualueelle, Aatoksenkadun koirapuiston kohdalle.
KUOKKALAN maamerkki, sienen muotoinen vesitorni näkyy rantaraitille asti ja sinne pääsee Survontien poikkikatua Polkkakujaa pitkin. Palokan PAPPILANVUOREN ja KANGASVUOREN vesitornit ovat hiihtolatujen ympäröiminä, mutta huoltotie menee kumpaankin torniin. Palokassa se alkaa Raivaajantieltä eriävän Soidinpolun päästä ja Kangasvuoressa Suluntieltä Kangaslammin kohdalta.
Jyväskylän korkein vesitornimäki on KYPÄRÄMÄKI, yli 180 m mpy siis lähes Laajavuoren korkuinen mäki. Korkeuden tuntee jaloissaan, kun jättää autonsa esim. Savelan S-Marketin pihaan ja lähtee kävelemään Vesangantietä ylöspäin Keihäsmiehenkadun liikenneympyrään saakka, kääntyy siitä Kortemäkeen päin Liipasin-kadulle asti. Liipasin-katu jatkuu kävelytienä Korterinne-kadun yli vesitornille. Sieltä tieaukolta onkin sitten hyvät näkymät kauas Ruokkeen ja Vesangan suuntaan. Vesitorni on tukevannäköinen betonirakenteinen pyöreä säiliö, joka on saanut harmaaseen pintaansa värikkäät piirrokset/sotkut. Vieressä on korkea tietoliikennemasto. Vesitornin pohjoisenpuoleiselta aukiolta lähtee kapeita metsäpolkuja Laajavuoren suuntaan. Osa niistä päätyy Kortemäen omakotialueelle ja toiset Laajavuorentielle. Rinteet ovat joka puolelle jyrkkiä, joten liukkailla kengillä ei kannata poluille mennä.
KELTINMÄEN vesitorni löytyy Helokantien päästä, Kelan tietokonekeskuksen parkkipaikan vierestä lähtevän huoltotien mutkan takaa, mäen korkeimmalta kohdalta. Se on samanlainen, sienimäinen kuin Kuokkalan vesitorni, jalka on harmaa ja lakkiosa musta. Värityksensä vuoksi se maastoutuu hyvin talviseenkin metsään. Salen pihasta kävelymatkaa tulee n. 900 metriä, Helokantie on loivaa ylämäkeä ja huoltotie jyrkempää nousua. Vesitornin ympäristö on muuttunut syksyn aikana melkoisesti. Kirjanpainajakuoriainen on levinnyt alueellle ja kuusipuita on jouduttu kaatamaan paljon. Jäljellä oleva luminen metsä eristää kuitenkin hyvin liikenteen äänet.