Kun sä kuulet kuovin äänen, ällös mene järven jäälle. Vanha sanonta pitää edelleen paikkansa. Jyväskylän Lintutieteellisen yhdistyksen tilaston (www.tiira.fi) mukaan kuovi on havaittu Jyväsjärvellä Tourujoen suulla 19.4.2023 ja sen jälkeen jäät ovat ohentuneet niin, että toukokuun ensimmäisellä viikolla Jyväsjärvikin on lähes kokonaan avovetenä. Järven rannalle kannattaa silti mennä. Hyvä kohde on esim. PITKÄRUOHON lintutorni, joka löytyy Rantaraitin vierestä Sulkurannan siirtolapuutarhan Viherlandian puoleisen parkkipaikan takaa Jyväsjärven rannasta. Lintutornille pääsee hyväkuntoisia pitkospuita pitkin. Ympärillä on lehtipuinen luonnonsuojelualue. Rannassa on laaja ruovikkoalue, joka on kahlaajalintujen suosikkipaikka ja vieressä Pitkäruohon pensasalue, jossa on varmasti monella pikkulinnulla pesä. Sorsat ja lokit ovat jo varailemassa pesäpaikkojaan.
HÄMEENLAHDEN lintutorni sijaitsee Kuokkalan toisella puolella, Päijänteen rannalla. Lintutornin löydät, kun käännyt Hämeenpohjantieltä Salmirannantielle. Tien päässä on pieni P-paikka ja siitä alkaa n. 400 metriä pitkä polku rantaan. Polulla on uudet pitkospuut ja lintutornin rappuset ovat myös uudenkarheat. Joutsenten, sorsien ja lokkien lisäksi hyvällä tuurilla siellä voi nähdä kaulushaikaran ja ruskosuohaukan. Polun varrella on joku nähnyt jopa valkoselkätikan ja moni on kuunnellut satakielen laulua aiempina vuosina. Eikä ihme, polun ympäristö on lehtomaista luonnonsuojelualuetta, jossa kasvaa mm. tuomia, joista saat mahtavan tuoksuelämyksen muutaman viikon kuluttua. Polun varrella on ruokinta-automaatit, jonne voi talviaikaan viedä kauroja tai auringonkukan siemeniä. Pitkäruohon ja Hämeenlahden lintutornit ovat osittain katettuja, joten pieni sadekaan ei haittaa, jos siellä innostuu istumaan pidemmän aikaa. Mukavinta olisi, jos sinne osuisi samaan aikaan puhelias lintubongari, jonka juttuja olisi mielenkiintoista kuunnella.
Äänekkäämpää ”linnunlaulua” kuulee lähiaikoina EEROLANLAHDEN lintulavalla. Alueen naurulokkiyhdyskunnasta lähtee melkoinen meteli. Lava on lahden Kortesuon puoleisella rannalla vesirajassa lähes samalla tasolla kuin vieressä oleva kävelytie. Tornia ei kaivata, linnut tunnistaa kyllä lavan tasolta.
Wilhelm Schildtinkadun toiselta puolelta Kartanokujan pienen P-paikan takaa löytyy RAUTPOHJAN lintutorni. Lahti on lähes umpeen kasvanut. Naurulokkien lisäksi kosteikolla pesivät myös laulujoutsen, silkkiuikku, nokikana ja härkälintu. Valitettavasti siellä on myös vierasperäisiä pikkupetoja; supia ja minkkejä, joita varten on viritelty pyydyksiä. Jos näet sellaisia alueella, jätä ne paikoilleen. Rautpohjanlahden rantametsässä viihtyy pikkutikka, joka on Jyväskylän oma nimikkolaji. Viereisellä Haukanniemen peltoalueella on mukava viivähtää pitempikin aika polunvarren tuoleilla ja tarkkailla pellon yläpuolella liiteleviä haukkoja. Myyriä ja hiiriä pyydystävä tuulihaukka on yleisin, nuolihaukan mieliruokaa ovat sudenkorennot, joten niitä näkee enemmän loppukesällä.
Suuntaa siis keväiset askeleesi lintutorneille, mutta muista tulla Sydänviikon ulkoilupäivänä Ladun Majalle la 13.5.2023 klo 11 – 15.