Suomalaisten arki on kokenut suuria muutoksia eri vuosisadoilla, mutta elämän perustarpeet ovat tänäkin päivänä hyvin samankaltaisia kuin vuosisatoja sitten. Paikasta toiseen liikkuminen ja ravinnon hankkiminen ovat olleet sen aikaiselle ihmiskunnalle sekä fyysisesti raskas, että kuormittava päivittäinen työtehtävä. Nykypäivänä monipuoliset teknologiset ratkaisut ovat vähentäneet päivittäistä liikkumista niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Artikkeli pohjautuu LAB-ammattikorkeakoulun kolmen fysioterapeuttiopiskelijan toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opinnäytetyössä toteutettiin sydänterveyttä edistävä sydänkerho Lahden Sydänyhdistyksen jäsenille, jossa yhtenä aiheena käsiteltiin paikallaolon vaikutuksia terveyteen. Paikallaanolon vaikutukset koettiin ajankohtaisiksi ja tärkeiksi aiheiksi käsitellä ja nostaa vielä enemmän esille ihmisten tietoisuuteen.
Nykyajan elinympäristö passivoittaa ihmisiä
Nykypäivänä jokainen ihminen tiedostaa jossakin määrin liikunnan myönteiset terveysvaikutukset, mutta silti liikkumattomuus lisääntyy väestön keskuudessa. Tänä päivänä liikkumattomuutta edesauttaa nykyaikaiset keksinnöt, jotka helpottavat ihmisten elämää ja näin ollen vaikuttavat haitallisesti elämäntapoihin sekä elinympäristöön. Teknologiaratkaisujen myötä ihmisten eläminen maapallolla on huomattavasti helpompaa, ja nämä ratkaisut altistavat entistä enemmän olemaan paikallaan. Voidaan siis sanoa, että nykyaikainen elinympäristö ei ainakaan kannusta ihmisiä liikkumaan tarpeeksi päivittäisessä arjessa. (Helajärvi ym. 2015.)
On selvää, että riittävä ja monipuolinen ravitsemus sekä liikunta ovat yhä perusta terveydelle, mutta liikkumattomuus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus yhdistettynä heikkoon kestävyyskuntoon ovat enenevissä määrin uusi kansantauti suomalaisessa yhteiskunnassa. Liikkumattomuus ja liika paikallaan olo johtavat lihasryhmien passivoitumiseen, jolloin elimistön eri tukirakenteet kuormittuvat yksipuolisesti. Samaan aikaan elimistön aineenvaihdunta ja verenkierto hidastuu.
Miten liikkumattomuus vaikuttaa elimistöömme?
Aktiivisuuden puute vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistömme hyvinvointiin epäsuotuisasti, se mm. heikentää luustoa sekä lihasten ominaisuuksia ja rajoittaa nivelten liikelaajuuksia. Liikunnan puute aiheuttaa luustossa luumassan vähenemistä, joka altistaa luunmurtumille. Lihasten ominaisuudet kuten lihaskestävyys, -teho ja –voima heikkenevät liikunnan vähentyessä. Elimistön kuormittuessa yksipuolisesti myös nivelten liikelaajuudet rajoittuvat ja nivelet jäykistyvät. (Terveysverkko)
Liikunnallinen elämäntapa tuo säästöjä yhteiskunnalle
Kuten aiemmin mainittiin, iso osa suomalaisista liikkuu nykypäivänä terveytensä kannalta liian vähän. Liikkumattomuudella on epäsuotuisia vaikutuksia kansanterveydelle sekä suuria kustannuksia kansantaloudelle. Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon liikkumattomuus kustantaa yhteiskunnalle?
UKK-Instituutin koordinoimassa selvityksessä käsiteltiin liikkumattomuuden aiheuttamia kustannuksia. Selvityksessä kartoitettiin terveyden kannalta liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden, huonon kunnon ja runsaan paikallaolon yhteyttä kroonisten kansansairauksien aiheuttamiin kustannuksiin yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle. Liikkumattomuuden aiheuttamat vuotuiset kustannukset olivat vuonna 2017 3,2–7,5 miljardia euroa. Eniten vuosittaisia kustannuksia aiheutti sairaudet (terveyspalveluiden käyttö ja lääkkeet) sekä tuottavuuden kustannukset menetettyjen työpanosten osalta. Nämä maksoivat valtiolle yhteensä 1,5–4,4 miljardia euroa. (Valtioneuvosto 2018.)
UKK-instituutin viikoittaisen yli 65-vuotiaiden liikkumisen suosituksen mukaan viikossa tulisi harjoittaa kahdesti yhdistettynä lihasvoima-, tasapaino- ja notkeusharjoituksia. Reipasta liikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Kevyttä liikuskelua suositellaan tehtävän mahdollisimman usein. (UKK-Instituutti 2021.) Alla olevassa kuvassa havainnollistetaan yli 65-vuotiaiden liikuntasuositukset pyramidiin.
Lähde siis rohkeasti liikkumaan
Vaikka paikallaolo ja sen negatiiviset vaikutukset ovat tänä päivänä entistä enemmän esillä, niistä ei kuitenkaan kannata ottaa stressiä. Jo pienikin muutos aktiivisempaan arkeen vaikuttaa pitkällä tähtäimellä elämänlaatuun. Tee siis ryhtiliike elämässäsi, kiität itseäsi myöhemmin!
Tässä sinulle neljä vinkkiä aktiivisempaan arkeen:
- Valitse television ja naposteltavien sijaan äänikirja, ja lähde liikkumaan raikkaaseen ulkoilmaan
- Puhu puhelusi seisten istumisen sijaan
- Pese hampaasi yhdellä jalalla seisten tai kävele ympäri asuntoa
- Valitse hissin sijasta portaat
Lähdeluettelo:
Helajärvi, H., Lindholm, H., Vasankari, T. & Heinonen, O. 2015. Vähäisen liikkumisen terveyshaitat. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 10.5.2021. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo12430
Hiltunen, M., Mäkelä, H.& Kyöstilä, S. 2021. Sydänkerhot sydänterveyttä edistämässä. Toiminnallinen opinnäytetyö Lahden Sydänyhdistykselle.
Terveysverkko. Liikunnan vaikutukset elinjärjestelmittäin. Viitattu 10.5.2021. Saatavissa https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/liikunnan-vaikutukset-elinjarjestelmittain/
UKK-instituutti. 2021. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaalle. Viitattu 10.5.2021. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/
Valtioneuvosto. 2018. Selvitys: Liikkumattomuus maksaa Suomelle vähintään 3 miljardia euroa vuodessa. Viitattu 10.5.2021. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/en/-/10616/selvitys-liikkumattomuus-maksaa-suomelle-vahintaan-3-miljardia-euroa-vuodessa
Artikkelin kirjoittajat Senja Kyöstilä, Mirka Hiltunen ja Heini Mäkelä ovat LAB- ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelijoita. Artikkeli toimii opinnäytetyön kypsyysnäytteenä. Opinnäytetyö tehtiin yhdessä Lahden Sydänyhdistyksen kanssa, jonka nettisivustolla artikkeli julkaistaan.