Ajankohtainen nimenmuutos
Maanantaina 21.10.2024 yhdistyksen ylimääräinen kokous päätti yhdistyksen sääntömuutoksesta ja nimenmuutoksesta. Sääntömuutos vietiin sähköisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), joka teki rekisteröinnin 25.10.2024.
Tampereen Sydänyhdistys ry:n uusi nimi on Pirkanmaan Sydänyhdistys ry. Tämä uudistus ei vaadi yhdistyksen jäseniltä mitään toimia. Nimenmuutokselle oli käytännön työn sanelema tarve. Seuraavat asiat vaikuttivat ylimääräisen kokouksen päätökseen:
- Yhdistyksen toiminta laajenee vuoden 2025 alusta kattamaan myös Sastamalan, jolloin toimintaa järjestetään Tampereen, Valkeakosken ja Sastamalan alueilla. Valkeakoski ja Sastamala eivät ole maantieteellisesti Tampereen välittömässä läheisyydessä.
- Yhdistyksellä on jäseniä seuraavista Pirkanmaan kunnista: Tampere, Valkeakoski, Sastamala, Kangasala, Nokia, Akaa, Lempäälä, Mänttä, Pirkkala, Hämeenkyrö, Virrat, Pälkäne, Urjala, Ylöjärvi, Vesilahti, Orivesi, Ruovesi, Ikaalinen ja Parkano.
- Osa yhdistyksen toiminnasta kattaa koko Pirkanmaan alueen. Yleisöluennoille ja Sydänneuvontaan voi osallistua myös verkon välityksellä.
- Pirkanmaan hyvinvointialue rahoittaa avustuksillaan alueellista tai koko maakunnan laajuista toimintaa. Yhdistys on saanut Pirhalta vuodelle 2024 yleisavustusta.
- Laajempi alueellinen toiminta ja tätä laajempaa aluetta kuvaava yhdistyksen nimi antavat parempia mahdollisuuksia hakea erilaisia avustuksia ja määrärahoja toiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessa.
Pirkanmaan Sydänyhdistys ry:n uudet säännöt
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan Sydänyhdistys ry ja sen kotipaikka on Tampere.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistys on Suomen Sydänliitto ry:n alueellisen jäsenjärjestön jäsen.
Yhdistyksen tarkoituksena on terveiden, sydän- ja verisuonitautien riskiryhmiin kuuluvien sekä sairastuneiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen. Se edistää terveyttä siten, että sydän- ja verisuonitaudit vähenevät. Yhdistys toimii sydänterveyden vaikuttajana ja edunvalvojana.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1) toimii jäsentensä sekä Suomen Sydänliitto ry:n ja sen alueellisen jäsenjärjestön
perusyksikkönä,
2) edistää terveitä elämäntapoja ja sydänterveyttä,
3) toimii paikallisena etujärjestönä sydän- ja verisuonitauteja sairastavien hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi,
4) toteuttaa ja koordinoi tarkoituksensa mukaisia paikallisia terveystapahtumia, -kampanjoita ja -kursseja, luento-, neuvonta- ja liikuntatilaisuuksia,
5) järjestää keskustelu- ja yhdessäolotilaisuuksia sekä kerho-, virkistys- ja harrastustoimintaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi,
6) tekee paikallista yhteistyötä viranomaisten sekä sellaisten järjestöjen, laitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa, joiden toiminta edistää kansanterveyttä,
7) tukee toimintansa puitteissa Suomen Sydänliitto ry:n ja sen alueellisen jäsenjärjestön tavoitteiden toteuttamista.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia tilaisuuksia, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, harjoittaa kustannus-, kahvila-, majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy tarkoituksen toteuttamiseen.
3 § Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus tai hallituksen valtuuttama taho.
Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa hallituksen puheenjohtajana, ja kunniajäseneksi henkilö, jonka toiminta merkittävällä tavalla on koitunut yhdistyksen tavoitteiden hyväksi.
4 § Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai hallituksen valtuuttamalle taholle, taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta siten, ettei hän ole maksanut sitä kalenterivuoden loppuun mennessä.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin jäsenyyden päättämisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
5 § Jäsenmaksu
Jäsenmaksujen suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4 – 12 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja sen varsinaisten jäsenten toimintakausi on kolme kalenterivuotta. Kolmasosa hallituksesta on erovuorossa vuosittain. Käytäntöön siirryttäessä ensimmäisen ja toisen vuoden erovuoroiset valitaan arvalla. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsen voi olla yhtäjaksoisesti toimessaan enintään yhdeksän kalenterivuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestyksen voittaa se ehdotus, joka saa yli puolet äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.
Hallituksen kokouksista tai päätöksistä on pidettävä pöytäkirjaa, joka on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä kahden siihen tehtävään valitun läsnä olleen jäsenen tai kokouksen itsensä tarkistettava.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
1) johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa,
2) valvoa, että yhdistyksen taloutta ja omaisuutta hoidetaan huolellisesti sekä, että sen saamia lahjoituksia, avustuksia ja testamenttivaroja käytetään luovuttajan määräysten mukaisesti,
3) laatia ja esittää vuosittain yhdistyksen kokoukselle ehdotukset toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, vuosikertomukseksi ja tilinpäätökseksi tai vuosilaskelmaksi, sekä lähettää niistä yhdistyksen kokouksen päätökset tiedoksi alueelliselle jäsenjärjestölle,
4) valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat,
5) huolehtia ja vastata yhteydenpidosta jäseniin, toisiin yhdistyksiin ja alueelliseen jäsenjärjestöön,
6) ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, päättää heidän palvelusuhteensa ehdoista ja valvoa heidän toimintaansa,
7) huolehtia ja vastata siitä, että yhdistyksen toiminta on lain ja näiden sääntöjen mukaista,
8) huolehtia toimintansa puitteissa siitä, että yhdistys täyttää ne velvoitteet, joita Sydänliiton alueellisen jäsenjärjestön jäsenyys edellyttää.
Hallitus on vastuussa toiminnastaan yhdistyksen kokoukselle.
Hallitus voi asioiden valmistelua ja toiminnan toteuttamista varten asettaa työvaliokunnan tai muita tarpeellisiksi katsomiaan valmistelu- ja toimintaelimiä. Valmisteluelinten kokouksista pidetään tarvittaessa pöytäkirjaa. Pöytäkirjat on toimitettava hallitukselle. Hallituksen puheenjohtajalla ja sihteerillä on läsnäolo- ja puheoikeus valmistelu- ja toimintaelinten kokouksissa. Yhdistyksessä voi olla rekisteröimättömiä kerhoja ja muita toimintaryhmiä, joiden tarkoituksena on hallituksen tukena edistää yhdistyksen toimintaa. Kerhon tai toimintaryhmän toiminta ja talous sisältyvät yhdistyksen toimintasuunnitelmaan ja
talousarvioon sekä vuosikertomukseen ja tilinpäätökseen tai vuosilaskelmaan.
7 §Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, hallituksen nimeämä toimihenkilö, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja kaksi yhdessä.
8 § Taloudenpito ja tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistys pitää kahdenkertaista tilinpitoa.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja vuosikertomus on annettava tilintarkastuslain mukaisesti toiminnantarkastajalle /tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Jos yhdistys täyttää yhdistyslain mukaiset kevennetyn tilinpidon kriteerit, voi yhdistys kokouksessaan kolmen neljäsosan (3/4) enemmistön päätöksellä siirtyä kevennettyyn tilinpitoon.
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä, ja kokouskutsussa erikseen mainittaessa, voi kokoukseen osallistua ennen kokousta kirjallisesti taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat sekä hallituksen niin
päättäessä myös mahdollisuus etäosallistumiseen.
11 § Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös tai vuosilaskelma, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä
7. valitaan erovuoroisuuden mukaisesti hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
8. valitaan yhdistyksen tilejä ja toimintaa tarkastamaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tai KHTyhteisö
9. valtuutetaan hallitus valitsemaan yhdistyksen edustajat keskuudestaan alueellisen jäsenjärjestön kokouksiin seuraavaksi kalenterivuodeksi
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle. Kevätkokoukseen esitettävä asia on tuotava hallitukselle edellisen vuoden loppuun mennessä ja syyskokoukseen tuotava asia heinäkuun loppuun mennessä.
12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirtyvät sen jäljelle jääneet varat yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti sille Suomen Sydänliitto ry:n alueelliselle jäsenjärjestölle, jonka jäsen yhdistys purkautumishetkellä on, tai Suomen Sydänliitto ry:lle, tai rekisteröidylle yhdistykselle, yritykselle tai säätiölle, jonka toimintaan sisältyy sydän- ja verisuonitautien tai muiden sairauksien ehkäisyä, hoitoa tai potilaiden kuntoutusta ensisijaisesti yhdistyksen toiminta-alueella. Jos kaksi tai useampi yhdistys päättää yhdistyä yhdeksi yhdistykseksi, niiden varat siirtyvät uudelle yhteiselle yhdistykselle.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Medeia Häkkilä, medeia.hakkila@sydan.fi / p. 045 127 4467.