Suusta suoraan sydämeen
Otsikko ei nyt ikävä kyllä tarkoita sitä, että tie miehen tai naisen sydämeen käy vatsan kautta hyvä ruuan siivittämänä.
Sitä enemmän on syytä kysyä, ovatko hampaat kunnossa. Toivottavasti ovat, sillä purukaluston kunnolla on varsin merkittävä terveysvaikutus. Senhän olemme kaikki varmaan tienneet kaiken aikaa.
Hampaat voivat silti aiheuttaa yllätyksiä, vaikka kuinka hyvin niitä hoitaisi. Hammaslääkärikäynnit eivät aina ole mukavimmasta päästä, mutta lääkärin tuoliin kannattaa istahtaa ihan säännöllisesti.
Syksyn aikana on Helsingin Sanomissa ollut parikin juttua sydäninfarkteista. Perinteisestihän ajattelemme, että ilmeiset riskitekijät, kuten verenpaine, ylipaino tai korkeat ns. huonon kolesterolin eli LDL-arvot tai pahimmillaan tupakointi, ovat infarktien takana.
Nyt suomalaistutkijat ovat havainneet, että sydäninfarktin syynä voi olla bakteerien aiheuttama tulehdus eikä vain kolesterolia sisältävä ahtauma sepelvaltimoissa itsessään. Riskiä kasvattavat varsinkin suusta tai tulehtuneista hampaista ahtaumaan ajautuneet bakteerit.
En käy sen tarkemmin analysoimaan enkä arvioimaan asiaa. Olen sydäntapahtuman kokenut, vaikkakin muuten täysi maallikko näissä sydänasioissa. Jokainen voi lukea jutun syyskuun 1. pvä ilmestyneen Hesarin Tiede-sivuilta.
Hesarin toinen aihetta käsitellyt juttu oli Tiede-sivuilla syyskuun 15. päivä. Sen otsikko on “Piilevä tulehdus selitti naisten sydänkohtauksia”.
Jutun ingressissä todetaan, että joka viidennellä sydäninfarktin saaneista ei ole mitään yleisiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Silti ihminen voi saada infarktin. Tällaisia tapauksia meillä saattaa olla tuttavapiirissämme. Heidän sydäntapahtumaansa ihmettelemme ihan joukolla.
Tutkimuksen mukaan syynä voi olla matala-asteinen tulehdus. Sitä indikoi ns. herkkä CRP, joka mittaa matala-asteista tulehdusta.
Piilevän sydänkohtauksen syytä ja ehkäisyä on jutun mukaan käsitelty Euroopan kardiologien kokouksessa.
Yhdysvaltalaiset tutkijat seurasivat tutkimuksessaan yli 12000 alun perin terveen yhdysvaltalaisen naisen terveyttä yli 30 vuotta. Naisilla ei siis ollut perinteisiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.
Tutkimuksen alussa heiltä oli mitattu herkkä CRP. Jos naisilla herkkä CRP ylitti tietyn raja-arvon, heillä oli yli 77 prosentin riski saada elinaikanaan sepelvaltimotauti, 39 prosenttia suurempi riski saada sydänkohtaus ja 52 prosenttia suurempiriski saada vaikea sydän- ja verisuonitautien tapahtuma.
Jutussa on mielenkiintoisia kohtia. Mm. suomalaisen kardiologian professorin Katriina Aalto-Setälän mukaan uutta tutkimuksessa oli se, että kolesterolilääkkeestä hyötyvät eniten ne, joilla on herkkä CRP koholla.
Kannattaa lukaista juttu jostain kanavasta. Itse en tässä voi referoida asiaa perin juurin, enkä varsinkaan ole pätevä kommentoimaan sitä. Tässä on vain pintaraapaisu kaikesta tiedosta.
Lohdullista on, että sydän- ja verisuonitauteja tutkitaan ilmeisen ahkerasti. Uutta tietoa tarvitaan. Kantona kaskessa taidamme olla me tavikset, joista moni ei usko oikein asiantuntijoita tai lääkäreitään ja elää ihan toisin kuin olisi terveydelle hyväksi.
Sydän syrjällään
Raija Hallikainen
raiha2008@windowslive.com