Sydänliitto ja sen alueelliset sydänpiirit tekivät vuoden 2022 lopulla selvityksen sepelvaltimotautipotilaiden
jatkohoidon järjestämisestä eri hyvinvointialueilla. Selvitys paljasti merkittäviä alueellisia eroja potilaiden
mahdollisuuksissa ohjautua suositusten mukaiseen jatkohoitoon esimerkiksi sydäninfarktin tai
pallolaajennuksen jälkeen.
21:stä hyvinvointialueesta parhaiten menestyivät Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pirkanmaa ja PohjoisKarjala. Heikoimman arvion selvitys antoi Uudenmaan hyvinvointialueille sekä Satakunnalle, KantaHämeelle, Kymenlaaksolle, Etelä-Savolle, Kainuulle ja Lapille. Näillä alueilla ei ollut lainkaan julkisesti
kuvattuja rakenteita sepelvaltimotaudin jatkohoidolle.
Selvitys tehtiin, koska sepelvaltimotautia sairastaa noin 180 000 suomalaista ja sen jatkohoito määrittää
pitkälti potilaan loppuelämän ennusteen. Sepelvaltimotauti on pysyvä eli krooninen sairaus ja se on
suomalaisten yleisin kuolinsyy.
Neljä aluetta kärjessä, seitsemällä alueella omat hoitopolut sairastuneille
Sepelvaltimotaudin jatkohoito määrittyy terveydenhuollon niin sanotuilla hoitopoluilla ja -ketjuissa.
Sepelvaltimotautipotilaan hoitopoluilla potilas on itse mukana aktiivisena toimijana ja hänellä on mm.
mahdollisuus pitää yhteyttä hoitohenkilökuntaan. Hoitoketjut taas ovat terveydenhuollon ammattilaisten
sisäisiä työnjaon kuvauksia hoidon järjestämisestä.
Pohjois-Pohjanmaalla (Oulu), Pohjois-Savossa (Kuopio), Pirkanmaalla (Tampere) ja Pohjois-Karjalassa
(Joensuu) on käytössä sekä sepelvaltimotautipotilaan hoitopolku että -ketju. Potilaan kannalta
merkityksellisemmät hoitopolut löytyvät näiden lisäksi Varsinais-Suomesta (Turku), Helsingistä sekä KeskiPohjanmaalta (Kokkola). Näillä alueilla sepelvaltimotautia sairastavalla on mahdollisuus päästä hoitopolulle
suunnitelmalliseen jatkohoitoon.
Alueita, joilla ei ollut hoitopolkua, mutta sepelvaltimotaudin hoidolle oli toteutettu sisäiset hoitoketjut,
olivat Etelä-Karjala (Lappeenranta), Pohjanmaa (Vaasa), Keski-Suomi (Jyväskylä) ja Päijät-Häme (Lahti).
Suositusten mukaisen jatkohoidon sisältämä kuntoutus vielä harvinaista
Selvitys paljasti myös sen, että eri alueiden sepelvaltimotautipotilaan hoitopolut poikkeavat toisistaan mm.
kestonsa ja laajuutensa osalta sekä siinä, kuinka suuri osa sairastuneista ohjataan hoitopoluille. Monet
hoitopoluista ovat vasta alkuvaiheessa ja kestoltaan lyhyitä, vain neljä viikkoa sairastumisen jälkeen
jatkuvia.
On myös huomioitava, että sepelvaltimotaudin jatkohoidon onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa
olevaa kuntoutusta on vain harvoilla alueilla tarjolla. Esimerkiksi Sydänliiton kehittämä kuntoutusmalli
Tulppa-verkkovalmennus löytyy vain Pohjois-Pohjanmaan (Oulu) ja Pohjois-Savon (Kuopio) hoitopoluilta.
Suositusten mukaisen jatkohoidon tulisi sisältää säännöllisen seurannan ja potilaan ohjauksen lisäksi myös
sydänkuntoutuksen, josta potilas saa myös tärkeää vertaistukea.
Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä kuudella muulla alueella parannettavaa
Heikoin tilanne oli alueilla, joissa sepelvaltimotautipotilaalle ei ole määritelty lainkaan hoitopolkua eikä
edes hoitoketjua. Näillä alueilla potilas jää itse vastuuseen oman jatkohoitonsa järjestämisestä. Näitä ovat
muiden muassa kaikki Uudenmaan hyvinvointialueet sekä Satakunta, Kanta-Häme, Kymenlaakso, EteläSavo, Kainuu ja Lappi.
Onneksi hoitoketjujen eteen on monilla alueilla tehty paljon työtä. Lisäksi monet miettivät uusia
toimintamalleja kehittää sujuvia hoitopolkuja. Nämä eivät vielä näkyneet selvityksen vastauksissa.
Tilanne on kaikkiaan huolestuttava, sillä sote-uudistuksen yksi tavoite on ollut hoidon tasa-arvo. Tämä ei
ainakaan yleisimmän suomalaisten kuolinsyysairauden kanssa vielä toteudu.
Syksyllä julkaistava sepelvaltimotaudin kansallinen laaturekisteri antaa tarkemman kuvan
”Uutta ja vielä tarkempaa kuvaa alueellisista hoidon toteutumisen eroista saadaan syksyllä, jolloin
sepelvaltimotaudin kansallisen laaturekisterin tuloksia julkaistaan. Toivoisin myös näkeväni, että Käypä
hoito -suositusten mukaista sydänkuntoutusta olisi saatavilla Tulppa-verkkovalmennuksen muodossa
useammalla kuin kahdella hyvinvointialueella. Kuntoutus kun on helppo kytkeä mukaan digitaalisille hoitopoluille”, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.
Selvitys tehtiin yhdessä lääkeyhtiö Amgen Oy:n kanssa.
Lisätietoa:
Anna-Mari Hekkala
Sydänliiton ylilääkäri
+358 50 434 4244
anna-mari.hekkala@sydanliitto.f