Hyppää sisältöön
Etusivu / Geronomin kehittämisseikkailut järjestökentällä osa 2.

Geronomin kehittämisseikkailut järjestökentällä osa 2.

Osallisuuden kokemus lisää hyvinvointia ja hyvinvointi vahvistaa osallisuutta, hyvän kehä. Elämänote-tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, mitä merkityksiä järjestöosallistumisella voi olla ikäihmisen elämään. Järjestötoiminta mahdollistaa yhdessä tekemisen ja yhdessä olon. Nämä toimivat hyvinvoinnin osatekijöinä ja vahvistavat yhteisöön kuulumisen tunnetta. Osallisuus on kokemusta hyväksytyksi, arvostetuksi ja kohdatuksi tulemista. Tutkimuksesta ja Vähävaraisten Sydänkurssin kehittämistehtävän aikana nousi esille sama huomio. Haastavassa elämäntilanteessa, kuten esim. sairastuessa vertaistuki tai vertaisten tuki voi olla kaikkein merkityksellisintä. Mahdollisuus osallistua toimintaan oman voinnin ja jaksamisen mukaan lisäävät osallisuutta. (Hoppania, Vilkko & Topo 2021, 47.)

Paula Mustonen
Julkaistu 6.6.2024

”Vertaistuki on osa toipumista. Yksi sydän, monenlaisia sairauksia.”

Vertaistuki nousi esiin lähes kaikissa kehittämistehtävän eri osioissa. Eräässä vastauksessa todettiin vertaistuen olevan kullan arvoista. Vertaistuki mahdollistaa ajatusten, tuntemusten ja kokemusten jakamisen. Sydänliitto kouluttaa vertaistukihenkilöitä. Vertaistukihenkilönä toimivat ovat joko sairastuneen läheisiä tai ovat itse sairastuneet sydänsairauteen. Jokaisella on oma yksilöllinen polkunsa sairauden kanssa. Samankaltaista kokenut, vertainen tietää, miltä sairastuminen voi tuntua. Omien asioiden jakaminen voi olla helpompaa, kun tietää, että toinen on käynyt läpi samantapaisia ajatuksia ja tunteita. Vertaistuki antaa toivoa ja tukea. Se voi auttaa näkemään, miten sopeutua sairauden mukanaan tuomiin muutoksiin. Ja ennen kaikkea, miten elää sairauden kanssa omannäköistä ja mielekästä elämää. (Sydänliitto 2024.)

Terveyskirjaston Lääkärikirjassa todetaan, että vertaistuki on tärkeä osa hoitoa (Kettunen 2023). Sydämen vajaatoimintaa sairastavan hoidossa vertaistuen tuoma toivo, voi edistää sairastuneen mielen hyvinvointia. Sepelvaltimotaudin hoidossa elintapahoito, kuten sydänystävällinen ruokavalio, liikunta, tupakoimattomuus ja painonhallinta on kaikille sairastuneille tarpeellista. Vertaistukihenkilön kanssa keskustelu voi hälventää liikkumiseen liittyviä pelkoja. (Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä (sepelvaltimotauti) 2023.)

 

Vähävaraisten Sydänkurssin kehitysehdotukset Sydänliitto Pohjois-Karjalalle

Kehitysehdotukset on laadittu kurssin aikana toteutettujen kehitystehtäväosioiden, kuten Porinapöytien tuotosten avulla. Lisäksi on hyödynnetty Sydänliiton palautekyselyn vastauksia, keskusteluja ja tehtyjä havaintoja kurssin ajalta. Sydänliiton palautekyselyn perusteella kurssi sai kokonaisarvosanaksi kurssilaisilta 4,42 asteikoilla 1–5. Kokonaisuutena suurin osa kurssilaisista olivat erittäin tyytyväisiä kurssiin. Kurssilaisten laatimat toiveet ja tavoitteet kurssin ensimmäisenä päivänä tulivat tulosten mukaan suurimmalta osalta täytetyksi. Toteutuneita toiveita oli vertaistuen saaminen, uusia tuttavuuksia ja kavereita, lisää tietoa omasta sairaudesta, uuden oppiminen, sosiaalinen kanssakäyminen, ajatusten ja kokemusten jakaminen sekä tietoa ruokavaliosta.

Into pohtia ja kehitellä eri asioita eteenpäin vei mennessään. Kehitysehdotuksia muodostui 18 kappaletta. Tavoitteena oli laatia konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka olisivat hyödynnettävissä tulevien kurssien suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehitysehdotukset käsittelivät keinoja vahvistaa kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Miten lisätä mahdollisuuksia kahdenkeskisiin keskusteluihin sekä yksilöohjaukseen. Miten tukea kurssilaisten toimijuutta ja vahvistaa heidän osallisuuttaan omassa arjessaan sydänsairauden kanssa.

Muutama tiivistetty kehitysehdotus:
1. Sosiaali- tai terveysalan vierailijoita luennoimaan, varattu aikaa myös keskustelulle,
kysymyksille sekä mahdollisuuksien mukaan tarjotaan yksilöohjausta.
2. Ammattilainen sosiaalihuollon puolelta kertomaan ja keskustelemaan, mistä
sydänsairaan on mahdollista saada taloudellista tukea, ohjausta ja neuvontaa.
3. Kurssilaisille annettu mahdollisuus miettiä etukäteen mieltä askarruttavia kysymyksiä
ammattilaisille ja vierailijoille.
4. Koulutettu vertaistukihenkilö kurssiohjaajan parina tai tiettynä päivänä paikalla ja
tavattavissa muun ohjelman ulkopuolella.
5. Hyvä elämä sydänsairauden kanssa – arjen voimavarat ja keinot (porinapiirin työskentelyehdotus).

 

Yhteenveto ”Yhdessä olemme enemmän!”

Sydänkursseilla on tarkoitus vahvistaa kurssilaisen omia hyvinvoinnin lähteitä. Lisäksi tukea kurssilaisia löytämään omaan arkeen sopivia hyvinvointia, terveyttä ja kuntoutumista edistäviä keinoja. Yhdessä tehden, oppien uutta. Jakaa omia kokemuksia ja oivalluksia. Näin oman elämän merkityksellisyys vahvistuu ja osallisuuden hyvän kehä jatkuu.

 

Lähteet:
Hoppania, H-K., Vilkko, A. & Topo, P. 2021. ”Se on mukavampi yhdessä tehdä” Elämänoteohjelman osallisuustutkimuksen tuloksia, osa 2 / 2. Ikäinstituutti.
https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2021/09/Elamanote2_172x245_7_VALMIS.pdf. 12.02.2024.
Kettunen, R. 2023. Sydämen vajaatoiminta. Lääkärikirja. Kustannus Oy Duodecim.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00084. 12.02.2024.
Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä (sepelvaltimotauti). 2023. Käypä hoito -suositus.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/khp00111. 12.02.2024.
Sydänliitto. 2024. Vertaistuki. https://sydan.fi/apua-ja-tukea/vertaistuki/. 12.02.2024

Tietoa
Tukea
Liity jäseneksi
Yhteystiedot