Etusivu / Sydänmielellä -tukea hyvinvointiin ja elinvoimaan yhdessä

Sydänmielellä -tukea hyvinvointiin ja elinvoimaan yhdessä

Sydänmielellä -hankkeessa (2025-2026) tuetaan maaseudun väestön hyvinvointia sekä alueen yhdistysten elinvoimaa yhdistämällä toiminnassa uudella tavalla sydänterveyteen ja mielenterveyteen liittyvää osaamista.

Tämä verkkosivusisältö on toteutettu EU:n maaseuturahoituksen tuella.

Tarkemmat rahoitustiedot löytyvät kohdasta Hankkeen rahoitus ja toiminta-alue.

Tiedustelut Tero Wallin, tero.wallin@sydan.fi tai puh. 044-2376803

Ajankohtaista hankkeessa

Sydänmielellä -luentoja järjestetään syksyn aikana nyt useilla paikkakunnilla Satakunnassa. Katso Tapahtumakalenterista luentojen ajankohdat sekä teemat, ja tule mukaan kuulemaan, miten sydän- ja mielenterveys liittyvät toisiinsa ja miten pystyt molempia vahvistamaan. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Luentoja toteutamme myös ”tilauksesta” yhteistyössä kuntien ja eri yhdistysten kanssa. Jos sinulla on yhteisö tai valmis ryhmä, joka haluaisi Sydänmielellä -luennon kuulla, ota yhteyttä tero.wallin@sydan.fi tai puh. 044-2376803, niin sovitaan sopiva ajankohta yhdessä. Voit tutustua tarjolla oleviin luentoteemoihin tämän sivun alaosassa olevasta haitarivalikosta.

Hankkeen taustat

Sydän- ja verisuonisairaudet kuuluvat edelleen merkittävimpien kansansairauksien joukkoon Suomessa. Mielenterveyden häiriöt ovat puolestaan selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Sydän- ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä. Masentuneilla on esimerkiksi suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, kuten esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Toisaalta sydäninfarktiin sairastuneilla arviolta joka toisella on ahdistuneisuutta ja joka neljännellä masennusoireilua sydäninfarktin jälkeen. Sydäninfarktin ja sepelvaltimotautidiagnoosin saaneet sairastuvat masennukseen herkästi myös toipumisvaiheen aikana. Voimavarojen ollessa vähäiset, omahoito, kuten lääkehoito ja riskitekijöiden seuranta on heikompaa.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen toiminnan tavoitteena on lisätä maaseudun asukkaiden tietoa ja osaamista hyvinvoinnin ja terveystaitojen vahvistamiseen sydän- ja mielenterveyden saralla, sekä
aktivoida maaseudun yhdistysten toimintaa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hankkeen toteutus

Hankkeessa kehitetään työvälineitä maaseudun väestön sydän- ja mielenterveyden osaamisen ja terveystaitojen vahvistamiseen liittyen. Hankkeen aikana toteutetaan muun muassa avoimia Sydänmielellä- luento- ja yleisötapahtumia, joissa osallistujien terveystaitoja vahvistetaan luentoalustusten ja erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla. Lisäksi koulutetaan yhdistysten vapaaehtoisia työvälineiden käyttöön.

Luentojen ajankohdat löytyvät Tapahtumakalenterista hakusanalla Sydänmielellä ja luentojen teemoihin pääset tutustumaan alla olevasta valikosta.

Toiminnallisten luentojen teemat

Terveelliset elintavat sydän- ja mielenterveyden kulmakivinä

Terveelliset elintavat tukevat sydäntä ja mieltä

Ravinto
Sydänystävällinen ruokavalio suojaa verisuonia, alentaa verenpainetta ja kolesterolia, ja tukee painonhallintaa. Monipuolinen ravinto tukee myös aivotoimintaa ja mielialaa. Terveellinen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, täysjyväviljaa, hyviä rasvoja ja mahdollisimman vähän suolaa ja sokeria.
Ruoasta nauttiminen, sallivuus ja syyllisyyden välttäminen ovat osa toimivaa ruokasuhdetta. Tietoinen syöminen voi auttaa nauttimaan ruoasta kaikilla aisteilla ja lisäämään rauhallisuutta arkeen.

Tietoisen syömisen harjoitus.

Liikunta
Liikunta ehkäisee sydänsairauksia ja auttaa kuntoutumisessa. Samalla se vähentää ahdistuneisuutta, stressiä ja masennusta. Säännöllinen liikunta parantaa unen laatua, vireystasoa ja mielialaa. Aerobinen liikunta on tutkimusten mukaan tehokas hoitomuoto masennukseen – jopa yhtä tehokas kuin lääkitys.

Uni
Riittävä ja laadukas uni edistää palautumista ja tukee mielen hyvinvointia. Unettomuus on yleistä mielenterveyden häiriöistä kärsivillä ja voi lisätä sydänsairauksien riskiä. Hyvä uni on osa arjen hallintaa ja kokonaisvaltaista terveyttä.

Päihteettömyys
Tupakointi ja alkoholi heikentävät sekä sydän- että mielenterveyttä. Tupakoinnin lopettaminen on tehokkain keino ehkäistä sydänkohtauksia, ja alkoholinkäytön vähentäminen tukee sekä fyysistä että psyykkistä jaksamista. Alkoholi pahentaa mielialahäiriöitä ja heikentää unen laatua.

Stressinhallinta
Stressi on yleinen ongelma, joka lisää sairastumisriskiä. Rentoutumisharjoitukset, meditaatio, syvähengitys ja luonnossa liikkuminen auttavat hallitsemaan stressiä. Myötätunto ja psykologinen joustavuus ovat tärkeitä hyvinvoinnin tukipilareita.

Sosiaaliset suhteet
Ystävyyssuhteet ja yhteisöllisyys vähentävät yksinäisyyttä ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. Hyvät ihmissuhteet edistävät sydänterveyttä ja mielialaa, ja tukevat toimintakykyä etenkin vaikeina aikoina.

Tärkeitä terveystaitoja
Verenpaineen ja pulssin säännöllinen mittaaminen auttaa ennaltaehkäisemään vakavia sydänsairauksia. Esimerkiksi eteisvärinän varhainen toteaminen voi ehkäistä aivoinfarkteja.

Pienet muutokset elämäntavoissa riittävät – tärkeintä on aloittaa. Armollisuus itseä kohtaan tukee pitkäjänteisyyttä.

KATSO LUENNON SISÄLTÖ TÄSTÄ

Sydän- ja mielenterveyden vaikutukset toimintakykyyn ja arjen toimintaan

Sydän- ja mielenterveyden vaikutukset toimintakykyyn ja arjen toimintaan.

Sydän- ja mielenterveyden haasteilla on merkittävä vaikutus ihmisen toimintakykyyn ja arjen sujuvuuteen. Fyysinen terveys ja psyykkinen hyvinvointi ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään – sydänsairaudet voivat lisätä masennuksen ja ahdistuksen riskiä, ja toisaalta mielenterveyden häiriöt voivat vaikeuttaa sydänterveyden ylläpitämistä. Esimerkiksi masennus voi heikentää kykyä huolehtia ravitsemuksesta, liikunnasta tai lääkityksestä.

Toimintakykyä voidaan tarkastella fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kykynä selviytyä päivittäisistä toiminnoista. Sydänsairaudet, kuten sydämen vajaatoiminta tai sepelvaltimotauti, voivat aiheuttaa väsymystä, hengästyneisyyttä ja rajoittaa liikkumista, mikä vaikeuttaa arjessa toimimista, työelämässä jaksamista tai sosiaalista osallistumista. Vastaavasti mielenterveyden ongelmat voivat heikentää keskittymiskykyä, päätöksentekoa ja jaksamista, jolloin esimerkiksi kodinhoito, asioiden hoitaminen tai ihmissuhteiden ylläpito voi tuntua ylivoimaiselta.

Sydän- ja mielenterveyden yhdistelmät voivat muodostaa kuormittavan negatiivisen oravanpyörän. Fyysiset oireet voivat lisätä ahdistusta, ja psyykkinen kuormitus voi pahentaa fyysistä sairautta. Tämä heikentää kokonaisvaltaista toimintakykyä. Siksi on tärkeää, että hoito ja tuki kohdistuvat molempiin osa-alueisiin – ei vain yhteen. Hyvinvoinnin tukemisessa olennaista on yksilöllinen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon sekä kehon että mielen tarpeet.

Ennaltaehkäisevät toimet, kuten terveelliset elintavat, psykososiaalinen tuki ja varhainen puuttuminen oireisiin, voivat edistää toimintakykyä ja tukea arjen hallintaa. Yhteisöllisyys, itsetuntemus ja itsemyötätunto ovat keskeisiä voimavaroja, jotka vahvistavat psyykkistä selviytymiskykyä sekä joustavuutta ja auttavat ihmistä palautumaan kuormittavista tilanteista.

KATSO LUENNON SISÄLTÖ TÄSTÄ

Myötätuntoa ja myötäintoa itselle ja keholle

Myötätunto ja myötäinto – voimaa hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen

Itsetuntemus ja itsetunto
Itsetuntemus on kyky tunnistaa omia ajatuksia, tunteita, vahvuuksia ja tarpeita – ja ymmärtää omaa käyttäytymistä eri tilanteissa.
Vahva itsetuntemus tukee itsetuntoa, resilienssiä ja ihmissuhteita.
Itsetuntemusta voi harjoitella missä iässä tahansa – läsnäololla, itsetutkiskelulla ja itsensä hyväksymisellä.

Itsemyötätunto
Itsemyötätunto tarkoittaa itsen kohtaamista ystävällisesti ja ymmärtävästi – etenkin vaikeina hetkinä.
Se auttaa palautumaan, lievittää stressiä ja tukee eettistä, arvojen mukaista elämää.
Harjoitteita: myötätuntoinen kirje itselle, rauhoittava kosketus, tunteiden nimeäminen ja pysähtyminen kysymään “Mitä tarvitsen juuri nyt?”

Myötätunto
Myötätunto on enemmän kuin tunne – se on toimintaa toisen kärsimyksen lievittämiseksi.
Se rakentuu empatiasta, tilanteen ymmärtämisestä ja halusta auttaa.
Myötätunto ei ole heikkoutta, vaan vahvuus, joka voi näyttäytyä voimakkaanakin muutoksen voimana.

Myötäinto
Myötäinto on kykyä iloita toisen onnistumisista ja innostuksesta.
Se tukee yhteisöjen innovatiivisuutta, luottamusta ja psykologista turvallisuutta.
Pienet teot, kuten kehuminen ja kannustaminen, ovat myötäinnon arjen tekoja.

Vuorovaikutus ja minäviestit
Selkeät minäviestit tukevat toimivaa kommunikointia: ”Minusta tuntuu, että…”, ”Tarvitsen nyt…”.
Sisäisen puheen sävy vaikuttaa vuorovaikutukseen – opettele puhumaan itsellesi kuin hyvälle ystävälle.

Itseohjautuvuus
Itsetuntemus auttaa tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteuttamisessa.
Kyky sanoa “ei”, keskittyä olennaiseen ja toimia omien arvojen mukaan on keskeistä itsensä johtamisessa.

KATSO LUENNON SISÄLTÖ TÄSTÄ

Psykologinen joustavuus hyvinvointia edistämässä

Psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä kohdata vaikeita ajatuksia, tunteita ja elämäntilanteita avoimesti, hyväksyvästi ja tarkoituksenmukaisesti. Se ei ole pelkästään stressinsietokykyä tai sopeutumista, vaan aktiivista toimintaa omien arvojen mukaisesti myös haastavissa elämäntilanteissa. Psykologinen joustavuus koostuu kuudesta ydintaidosta: läsnäolosta, ajatusten tarkastelusta etäisyyden päästä, tunteiden hyväksymisestä, arvopohdinnasta, sitoutuneesta toiminnasta ja minäkuvan laajentamisesta.

Hyvinvointia edistävä psykologinen joustavuus näkyy arjessa muun muassa kykynä olla läsnä nykyhetkessä, sekä fyysisesti, että henkisesti, ilman, että menneisyyden kokemukset tai tulevaisuuden huoli hallitsevat ajatuksia tai käyttäytymistä. Se auttaa yksilöä tekemään valintoja, jotka ovat hänen arvojensa mukaisia vaikeista tunteista tai peloista huolimatta. Esimerkiksi stressaavassa työtilanteessa psykologisesti joustava henkilö pystyy säätelemään reaktioitaan, säilyttäen samalla tavoitteidensa mukaisen rakentavan tavan toimia.

Psykologista joustavuutta voi kehittää erilaisten tietoisuustaito-, hyväksymis- ja arvopohjaisten harjoitusten avulla. Mindfulness-harjoitukset, omien sisäisten, todellisten arvojen pohdinta ja itsemyötätuntoharjoitukset tukevat kykyä kohdata sisäistä maailmaa ja tehdä valintoja, jotka edistävät hyvinvointia. Tutkimusten mukaan psykologinen joustavuus liittyy matalampaan ahdistus- ja masennusoireiluun, parempaan stressinhallintaan, parempaan elämänlaatuun ja merkityksellisyyden kokemukseen.

Psykologinen joustavuus ei siis poista elämän vaikeuksia, mutta se antaa keinoja kohdata ne sellaisena kuin ne tulevat ja toimia sekä rakentavasti, että omaa arvomaailmaa horjuttamatta. Se on yksi hyvinvoinnin ydintaidoista, joka auttaa elämään tarkoituksellista ja arvojen mukaista elämää alati muuttuvissa ja kuormittavissakin olosuhteissa.

KATSO LUENNON SISÄLTÖ TÄSTÄ

Palautuminen osana sydän- ja mielenterveyttä

Palautumisen merkitys

Palautuminen on enemmän kuin lepo – se on aktiivinen osa terveyden ylläpitoa. Ikä vaikuttaa palautumiseen, ja siksi palautumistarpeisiin on tärkeää sopeutua elämäntilanteen mukaan. Palautuminen auttaa vähentämään stressiä, vahvistamaan sydäntä, mieltä ja jaksamista.

Uni

Riittävä ja laadukas uni on edellytys palautumiselle. Unettomuus lisää sydänsairauksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä. Syvän unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista, ja hermoverkkoja korjaantuu. Hyvä unihygienia muodostuu säännöllisestä unirytmistä, rauhoittavista iltarutiineista, sopivasta ympäristöstä (pimeys, hiljaisuus, lämpötila), kofeiinin välttämisestä sekä älylaitteiden rajoittamisesta ennen nukkumaanmenoa. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus unensaantiin ja sitä kautta koko hyvinvointiin. Myös ns. sosiaalinen jetlag, eli viikonloppujen ja arjen unirytmin ero, voi heikentää palautumista.

Stressinhallinta

Stressi saa ihmisen toimimaan ja on siten välttämätöntä. Pitkäaikainen voimakas kuormitus taas voi johtaa uupumukseen ja fyysisiin oireisiin. Rentoutuminen, merkityksellinen tekeminen, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja palauttava vapaa-aika auttavat stressistä palautumisessa. Esimerkiksi erilaiset taide- ja kulttuurikokemukset voivat rentouttaa ja kohentaa mielialaa.

Mindfulness ja hengitys

Tietoinen hengitys aktivoi parasympaattista hermostoa ja rauhoittaa kehoa. Mindfulness-harjoitukset lisäävät läsnäolon tunnetta ja kehotietoisuutta, mikä tukee palautumista. Säännöllinen hengitysharjoittelu voi laskea verenpainetta, sykettä ja stressihormonien tasoa. Vagus-hermon aktivointi on keskeinen palautumismekanismi. Myös suomalainen terveysliikuntamuoto asahi on todettu tehokkaaksi palautumiskeinoksi.

Jooga ja kehotietoisuus

Jooga-asennot eli asanat auttavat rentoutumaan ja parantamaan verisuonten toimintaa. Kehotietoisuuden kehittäminen auttaa tunnistamaan ylikuormituksen merkkejä ja pysähtymään ajoissa.

Liikunta

Liikunta vähentää sydän- ja mielenterveyden riskejä. Se parantaa stressinhallintaa, unen laatua, mielialaa ja fyysistä palautumista. Jo 1–2 liikuntakertaa viikossa voi parantaa palautumisen tunnetta. Aerobinen liikunta on todistetusti tehokas hoitokeino masennukseen. Liikunta ystävien kanssa tuo mukanaan myös yhteisöllisyyden positiiviset vaikutukset terveyteen.

Ravinto

Sydänystävällinen ruokavalio vähentää valtimotautien, diabeteksen ja muistisairauksien riskiä. Runsas kasvisten, marjojen, täysjyväviljan ja pehmeiden rasvojen käyttö tukee myös mielenterveyttä. Masennusta ehkäisevä ruokavalio sisältää runsaasti värikästä, tuoretta ja ravinteikasta ruokaa. Terveellinen ruokailu tukee kehon palautumista.

KATSO LUENNON SISÄLTÖ TÄSTÄ

Vinkkejä ja harjoituksia sydän- ja mielenterveystaitojen vahvistamiseen.

Tutustu alla olevien tehtäväkorttien avulla terveellisiä elintapoja, myötätuntoa/-intoa, psykologista joustavuutta ja palautumista tukeviin harjoituksiin.

Voit valita kortteja alla olevien teemojen pohjalta tai valita kaikki kortit. Klikkaamalla korttia näet harjoituksen.

Hankkeen rahoitus ja toiminta-alue

Sydänmielellä -hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto, sekä Leader Karhuseutu, Leader Aktiivinen Pohjois-Satakunta ja Leader Satasilta. Hankkeen hyväksytty rahoitus on yhteensä 121 220.30€. Julkista tukea (EU, valtio ja kuntaraha) on myönnetty yhteensä 84 854,19€, mikä on yhteensä 70 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Hanketta toteutetaan Harjavallassa, Nakkilassa, Kokemäellä, Ulvilassa, Porissa, Eurajoella, Eurassa, Säkylässä, Kankaanpäässä, Merikarvialla, Siikaisissa, Pomarkussa, Jämijärvellä ja Karviassa yhdessä 10 sydänyhdistyksen, sekä alueen muiden yhdistysten kanssa.

Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat myös Mieli Satakunnan mielenterveys ry, SataKylät ry, Satakunnan Yhteisöt ry sekä alueen kunnat.