Sydänpysähdystilanteisiin varautumista on tehostettava
Kun sydän pysähtyy, on kiire auttaa. Sydänpysähdystilanteessa apua tarvitaan minuuttien sisällä. On mahdotonta ennustaa, milloin ja kenelle sydänpysähdys tapahtuu, mutta onneksi voimme jo ennalta varautua näihin tilanteisiin.
Sydänturvallisuus muodostuu ihmisten elvytysrohkeudesta ja mahdollisuudesta saada sydäniskuri käyttöön minuuttien sisällä. Sydänliiton selvitysten mukaan meistä suomalaisista yli 90% on valmiita auttamaan elvytystilanteessa. Nyt tarvitaan sydänturvallisuuden rakenteiden kehittämistä erityisesti kunnissa, jotta maallikkoelvytys toteutuisi nykyistä paremmin.
Kunnissa sydänturvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä sydäniskurien saavutettavuutta ja määrää sekä kohentamalla asukkaiden elvytysvalmiutta ensiapukoulutuksissa tai elvytysvalmennuksissa. Sydänturvallisuus osana hyvinvointi- tai turvallisuussuunnitelmaa tekee sen edistämisestä suunnitelmallista. Yksinkertaisia ja konkreettisia toimia ovat jo olemassa olevien sydäniskurien lisääminen defi.fi-palveluun, sydänturvallisuusviestintä eri kanavissa ja asukkaiden elvytysharjoittelun mahdollistaminen erilaisissa tilaisuuksissa. Näiden toimien lisäksi uusien sydäniskurien hankinnalla ja järkevällä sijoittelulla sydänturvallisuustilannetta voidaan parantaa merkittävästi.
Alueemme maakunnissa sydänturvallisuuden tilanteet ovat erilaisia
Etelä-Pohjanmaalla sydänturvallisuus on kehittynyt viime vuosina eri toimijoiden aktiivisuuden myötä. Erityisesti sydänyhdistysten toteuttamissa sydänturvallisuustilaisuuksissa osallistujat ovat saaneet rohkeutta toimia sydänpysähdystilanteessa sydäniskuriin ja elvyttämiseen tutustumisen myötä. Useat yhteisöt ovat hankkineet omalla rahoituksella tai erilaisilla avustuksilla sydäniskureita ja niiden määrä on lisääntynyt useilla sadoilla ollen nyt 518. Sydäniskureista lähes joka kolmas on saatavilla 24/7. Sydänturvallisuudessa on edelleen kuitenkin myös parannettavaa. Tarvitaan lisää elvytysosaamista ja sydäniskureita. On erityisesti tärkeää huomioida sydäniskurien sijoittaminen 65+ väestön asuinalueille sekä taajama-alueiden ulkopuolelle.
Sydäniskurirekisterin mukaan Pirkanmaalla on tällä hetkellä 881 rekisteröityä sydäniskuria. Ne sijaitsevat lähes pääosin yritysten sisätiloissa ja vain 30 sydäniskuria on käytettävissä 24/7. Erityisen tärkeää olisi lisätä sydäniskurien avointa saatavuutta ja sijoittaa sydäniskureita taajama-alueiden ulkopuolelle erilaisiin kokoontumispaikkoihin.
Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä sydäniskureita on 337, joista 49 on saatavilla 24/7. Selkeä sydäniskurien tarve kohdistuu ydintaajamien ulkopuolelle, joihin ensihoidon saapuminen kestää kauemmin. Muun muassa tähän tarpeeseen pyrimme löytämään ratkaisuja Hämeen ELY-keskuksen myöntämällä avustuksella, jonka turvin sijoitamme alueelle 31 uutta sydäniskuria ja toteutamme sydänyhdistysten kanssa sydänturvallisuustapahtumia, joissa osallistujat saavat rohkeutta toimia sydänpysähdystilanteessa sydäniskuriin ja elvyttämiseen tutustumisen myötä.
Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointialueiden sydänturvallisuustason vertailussa sijalla seitsemän. Sydänturvallisin kunta on Isojoki ja maakunnan perän pitäjinä ovat Kurikka ja Alavus. Pirkanmaa on hyvinvointialueiden sydänturvallisuustason vertailussa sijalla yhdeksän. Sydänturvallisin kunta on Juupajoki ja perää pitää Kangasala sekä Vesilahti. Kanta-Häme on hyvinvointialueiden sydänturvallisuustason vertailussa sijalla 11. Sydänturvallisin kunta on Ypäjä ja perän pitäjinä ovat Janakkala ja Jokioinen.
Sydänturvallinen Suomi -palvelu sydänturvallisuussuunnittelun avuksi
Sydänliiton Sydänturvallinen Suomi -palvelu on tehty VTT:n kanssa suunnitellun sydänturvallisuuden mittariston pohjalta. Palvelu on maksuton ja tarkoitettu ensisijaisesti kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön sydänturvallisuuden tason selvittämiseksi ja sen kehittymisen seuraamiseksi. Se tarjoaa sekä tietoa sydänturvallisuuden tasosta sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sydänturvallisuuden parantamiseksi. Sydänturvallisuuden edistämisen askelmerkit ovatkin siis erittäin helposti saatavilla. Haastankin alueemme kuntavaaliehdokkaat parantamaan sydänturvallisuuden tasoa omassa kunnassa tulevalla valtuustokaudella. Mikä on sinun kuntasi sydänturvallisuuden taso? Mitä konkreettisia toimia kunnassasi voitaisiin tehdä sen parantamiseksi?
Kirjoitus on toinen osa alue- ja kuntavaalivaikuttamisen mielipidekirjoitussarjaa, joka on lähetetty myös alueemme maakuntalehtiin. Sydänyhdistyksemme voivat käyttää tekstiä oman tarpeensa mukaan paikallisesti.