Sydän- tai keuhkosiirron avulla elämälle jatkoaikaa
Helmikuun 13. päivä tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun Suomessa tehtiin ensimmäinen sydänsiirto Severi Mattilan johdolla. Viisi vuotta myöhemmin (25.2.1990) teki Ari Harjula tiimeineen ensimmäisen keuhkosiirron.
Sydän- tai keuhkosiirtoa voidaan harkita potilaille, joilla on pitkälle edennyt sydän- tai keuhkosairaus, johon ei enää muuta hoitoa löydy. Vuoden 2024 loppuun mennessä Suomessa on tehty yhteensä 814 sydänsiirtoa, 437 keuhkosiirtoa ja 39 yhdistettyä sydänkeuhkosiirtoa.
Elinajanodote noussut
Sydän- ja keuhkosiirtotoiminta on kehittynyt huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Alkuaikoina ongelmia aiheuttaneeseen hyljintään on saatu uusia lääkkeitä ja lääkityksen haittavaikutusten aiheuttamia liitännäissairauksia pystytään hoitamaan yhä tehokkaammin.
Sydän- ja keuhkosiirtoleikkausten tulokset ja elinajanodote ovat meillä nykyään kansainvälistä huipputasoa. Elinajanodote siirron jälkeen on nykyään noin 20 vuotta. Osa siirrokkaista on elänyt siirteen kanssa jo yli 30 vuotta. Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – Syke ry:n vanhimmalle jäsenelle tulee sydänsiirrosta kuluneeksi 36 vuotta.
Elinsiirto on hoitomuodoista viimeinen, mutta kustannustehokas. Elinsiirron lähtökohtainen tarkoitus on palauttaa siirron saanut henkilö aktiiviseksi toimijaksi yhteiskuntaan ja työikäiset työelämään.
Onnistuneen elinsiirron myötä moni on saanut elämälleen jatkoaikaa, osa kokee saaneensa jopa uuden elämän. Samalla jonkun lapsi on saanut pitää vanhempansa, vanhempi lapsensa tai puoliso toisensa.
Sydän- ja keuhkosiirrot pelastivat viime vuonna 36 ihmisen elämän
Viime vuonna tehtiin Suomessa yhteensä 449 elinsiirtoa, joista 314 munuaisen, 76 maksan, 22 haiman, 18 sydämen ja 17 keuhkojen siirtoa. Lisäksi tehtiin yksi yhdistetty sydän-keuhkosiirto. Sydänsiirtojen ennätysvuosi oli 2018, jolloin niitä tehtiin 47. Keuhkosiirtoja tehtiin ennätysmäärä 28 vuonna 2023. Kaikki Suomessa aikuisille tehtävät sydän- ja keuhkosiirrot sekä yhdistetyt sydänkeuhkosiirrot tehdään HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksessa.
Vaikka viime vuonna kuolleita luovuttajia oli enemmän kuin koskaan, siirtojen määrät, etenkin sydän- ja keuhkosiirroissa, vähenivät. Syynä on elinluovuttajien aiempaa korkeampi ikä ja siirteiden heikompi laatu. Tämä on yleismaailmallinen ilmiö lukuun ottamatta Yhdysvaltoja, jossa on paljon huumekuolemia. Myös neurokirurgia ja aivoperäisten, äkillisten tapahtumien hoito on kehittynyt merkittävästi. Siirteistä yli puolet tulevat aivokuolleilta luovuttajilta.
Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – Syke ry täyttää syksyllä 35 vuotta
Sydän- ja keuhkosiirrokkaat – Syke ry on vuonna 1990 perustettu sydän- tai keuhkosiirron saaneiden ja sitä odottavien, apupumpun varassa elävien sekä heidän läheistensä potilasyhdistys. Yhdistyksen toiminnan painopisteitä ovat vertaistuki sekä vaikuttaminen siihen, että elinsiirtotoiminta säilyy Suomessa laadukkaana ja kehittyy edelleen. Vertaistukea yhdistys järjestää erilaisten kurssien, tapahtumien ja verkkotapaamisten muodossa. Tarjolla on myös henkilökohtaista vertaistukea koulutetuilta vertaistukijoilta.
Haastekävelyn kummiksi Sari Essayah
Syken 35. vuoden juhlistus polkaistaan käyntiin toukokuun 22. päivä Helsingissä Eläintarhan kentällä järjestettävällä kuuden minuutin haastekävelyllä. Kuuden minuutin kävelytesti on verikokeiden ja kuvausten ohella osa sydän- tai keuhkosiirron saaneiden vuosittaisia kontrollitutkimuksia. Sen avulla seurataan siirron saaneen toimintakykyä käytännössä. Kävelytapahtuman tarkoituksena on haastaa läheisiä, tuttavia ja tärkeitä sidosryhmiä mukaan kävelemään ja mahdollisesti myös tukemaan taloudellisesti yhdistyksemme toimintaa. Tapahtuman kummiksi ja mukaan kävelyyn on lupautunut kävelyn maailmanmestari vuodelta 1993, ministeri Sari Essayah. Sydän- tai keuhkosiirron saaneille liikunta on lääke, niin kuin se on meille kaikille.
Lisätietoja:
Arto Kärkkäinen
Yhdistyksen puheenjohtaja
040 591 3920
arto.karkkainen(a)syke-elinsiirrot.fi
Tuuli Charalambous
Järjestökoordinaattori
050 473 4400
tuuli.charalambous(a)syke-elinsiirrot.fi