Liikunta on parasta lääkettä!
Liikunnallinen kuntoutus ja omaehtoinen liikunta helpottavat ja nopeuttavat siirtopotilaiden paluuta normaaliin päivittäisiin toimintoihin ja työelämään. Lisäksi ne ehkäisevät osaltaan hyljintää estävän lääkehoidon haittavaikutuksia.
Siirron jälkeen potilas tarvitsee pysyvän lääkehoidon, joka estää uuden sydämen/keuhkojen hyljintää. Lääkitys vaikuttaa myös aineenvaihduntaan, hermoston ja munuaisten toimintaan sekä immuunijärjestelmään.
Liikunnan myönteiset vaikutukset iän mukanaan tuomiin sairauksiin ja rajoitteisiin ovat myös oleellisia. Liikunta vaikuttaa siirtopotilaiden verenkiertoelimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan samoin kuin terveillä.
Liikunnan erityisen tärkeät vaikutukset siirtopotilaalle:
- Laskee lepoverenpainetta
- Lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä
- Parantaa maksimaalista ja submaksimaalista suorituskykyä
- Parantaa maksimaalista hapenottokykyä
- Ehkäisee tai helpottaa neuropatiaa
- Ylläpitää luuntiheyttä ehkäisee osteoporoosia
- Parantaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa
- Tukee painonhallintaa
- Ehkäisee infektioita
- Ehkäisee ateroskleroosia ja
- Parantaa elämänlaatua
Liikunta ennen ja jälkeen siirron
Liikuntaa tulisi harrastaa jo siirron selvittelyvaiheessa ja jatkaa, kun potilas on päätetty laittaa niin sanotulle siirtolistalle. Siirron jälkeen liikunta tukee kuntoutumista ja terveyden ylläpitämistä.
Lue lisää liikunnasta ennen siirtoa
Lue lisää liikunnasta siirron jälkeen
Tulet saamaan siirron jälkeen sairaalassa ennen kotiuttamista tarkat ohjeet liikumiselle ja kuntoukselle. Voit etukäteen tutustua myös Elinsiirtopotilaan liikuntaoppaseen, jossa on paljon tietoa liikkumisesta siirron jälkeen.
Kilpaurheilu elinsiirron saaneille
Suomen Paralympiakomitea ry:n kanssa on myös rakennettu liikuntapolkuja sekä paraurheiluun yleisesti että elinsiirron saaneiden urheilutoimintaan.
Haluatko tulla mukaan kilpailuihin – tutustu elinsiirron saaneiden kilpaurheiluun!