Hyppää sisältöön

Sydänliiton 31.3.2022 julkaisemassa Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelussa Suomen kunnat ja hyvinvointialueet on laitettu paremmuusjärjestykseen varautumisessa sydänpysähdystilanteisiin. Keski-Suomen hyvinvointialue on Suomen sydänturvallisin. Keski-Suomen sydänturvallisin kunta on Kannonkoski, joka on palvelun julkaisupäivänä Suomen viidenneksi sydänturvallisin kunta. Jyväskylä on Keski-Suomen kunnista Muuramen kanssa heikoimmalla sijalla sydäniskureilla ja niiden sijoittelulla tarkasteltuna. Jyväskylän ja Muuramen heikkoa pisteytystä verkkopalvelussa voidaan mm. selittää ensihoidon nopealla saapumisella. Sen vuoksi sydäniskuri saatetaan jättää hankkimatta, vaikka se parantaisi elottoman selviytymismahdollisuuksia.

Sydänliiton uudesta palvelusta on mahdollista tarkistaa Suomen sekä sen jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen sydänturvallisuuden taso. Lisäksi palvelu tarjoaa toimintaohjeita sydänturvallisuuden parantamiseksi. Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljän eri sydänturvallisuuden osa-alueen yhteistuloksesta. Mittaristo on kehitetty yhteistyössä VTT:n kanssa.

Erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille suunnatun palvelun tarkoituksena on konkretisoida ja tuoda kuntien sydänturvallisuus näkyväksi sekä toimia työkaluna sydänturvallisuuden parantamiseksi. ”Vaikka kunnat eivät ole yksin vastuussa oman alueen sydänturvallisuudesta, niillä on mahdollisuus toimia aktiivisina sydänturvallisuuden viestijöinä ja asian omistajina niin kuntalaisten kuin paikallisten yritysten ja yhteisöjen suuntaan. Toivomme sydänturvallisuuden olevan myös yhä useammin osa kuntien turvallisuussuunnitelmia tai hyvinvointikertomuksia, miksei myös kuntamarkkinointia”, kertoo Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.

Sydänturvallisuuden taso muodostuu tällä hetkellä neljästä eri mittarista. Ne kuvaavat sydäniskurien määrää, niiden sijoittelua sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta alueella ja näiden yhteisvaikutusta alueen sydänturvallisuuteen. Lisäksi mukana on ensiapukoulutusten suhteellista määrää kuvaava apumittari.

Keski-Suomen menestys ei yllätä, sillä olemme tehneet pitkäjänteisesti työtä maakunnan sydänturvallisuuden eteen.”, kertoo Keski-Suomen Sydänpiirin toiminnanjohtaja Kristiina Pigg.

Keski-Suomen Sydänpiirillä on ollut useita maaseuturahoitteisia kehittämishankkeita Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa kunnissa ja kylissä sydänturvallisuusosaamiseen ja -tietoisuuteen, sydäniskurien määrään, niiden rekisteröimiseen defi.fi-palveluun sekä elvytysosaamiseen.

Olemme myös luoneet valtakunnallisesti ainutlaatuisen toimintamallin, jossa kyläyhdistyksen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhteistyönä kylän sydäniskurin ympärille voidaan valmentaa maallikkoelvyttäjien sydäniskuriryhmä. Ryhmä saa hälytyksen elottomasta omalla alueellaan samaan aikaan kuin ensivasteyksikkö. Naapuri ehtii usein elvyttämään nopeammin kuin kauempaa tuleva ensihoitoyksikkö”, Pigg kertoo.

Tällä hetkellä mittaristo painottaa vahvasti sydäniskurien määrää ja oikeaa sijoittelua. Jatkossa tavoitteena on saada parempi käsitys asukkaiden elvytysvalmiuksista sekä dataa erityisesti yläkoululaisten saamasta elvytysopetuksesta. Maallikkoelvytys on tärkeä osa auttamisketjua.

 

Tarkista kotikuntasi sydänturvallisuuden taso

Miten sydänturvallisuutta mitataan?

 

Kristiina Pigg
Toiminnanjohtaja, TtM, sh
Keski-Suomen Sydänpiiri ry
050 5924588
kristiina.pigg@sydan.fi

Outi Raatikainen
Projektipäällikkö, YtM
Auttavat kylät -hanke
Keski-Suomen Sydänpiiri ry
044 4914457
outi.raatikainen@sydan.fi

Mari Blek-Vehkaluoto
Asiantuntija, elvytys ja riskitekijät
Suomen Sydänliitto ry
050 3255633
mari.blek-vehkaluoto@sydanliitto.fi