Blogi: Naapuriapuryhmä on organisoitua arjen apua vapaaehtoistyönä
Kylillä usein todetaan, että kyllä meillä naapurilta apua saa. Niin useimmiten onkin – muttei aina, eivätkä kaikki. Tämä on näkynyt Auttavat kylät -hankkeen tekemissä turvallisuuskyselyissä. On riitaa naapurien ja sukulaisten kanssa, aina ei haluaisi pyytää taas apua siltä samalta ihmiseltä eikä aina kehtaakaan, jos tilanne on vähän nolo. Lomamökkiläiset eivät välttämättä edes tunne kylältä ketään, jolta pyytäisi apua. Naapuriapuryhmältä voi ja kehtaa pyytää.
Naapuriapuryhmä on puolueeton, luotettava ja vaitioloon sitoutunut porukka, jossa on monenlaista arjen osaamista. Se vastaa juuri niihin avuntarpeisiin, jotka jäävät ”oikean” naapurin tai sukulaisen tarjoaman avun, ammattilais- ja viranomaisavun sekä yrittäjien tarjoamien palveluiden väliin. Naapuriapu ei kuitenkaan ole apuautomaatti, sillä kaikki apurit ovat vapaaehtoisia ja heillä on oma elämänsä, jonka lomaan apukeikat sovitellaan. Myös puhelimeen ja viesteihin vastaa vapaaehtoinen, joka ei välttämättä pysty vastaamaan heti, vaan soittaa myöhemmin takaisin.
Olennaista organisoidussa naapuriavussa on yksi puhelinnumero, jota kautta tavoittaa koko ryhmän osaamisen. Se antaa yksittäisille ryhmäläisille vapauden, sillä ryhmä ei kuole eikä autettava jää ilman apua, vaikka itse jäisikin pois toiminnasta, sairastuisi tai lähtisi lomalle. Se antaa ryhmäläiselle yksityisyydensuojaa, kun ei tarvitse näkyä omalla naamalla ja puhelinnumerolla. Ryhmästä saa tukea ja apua hankalissa tilanteissa ja tarvittaessa keikalle voi lähteä useampikin naapuriapuri. Sopivan kokoisessa naapuriapuryhmässä ketään yksittäistä apuria ei rasiteta liian monilla tai hankalilla avunpyynnöillä, sillä ne jaetaan. Myös itse kunkin elämänkokemusta on hyvä jakaa: porukassa ei tiivisty tyhmyys, vaan osaaminen!
Miten naapuriapuryhmä eroaa kylän viestiringistä? Ensinnäkin puhelinta käyttävät myös ikäihmiset, joilla kaikilla ei ole edes älypuhelinta. Toiseksi, arkaluontoisia avunpyyntöjä ei kukaan halua kylän yhteiseen WhatsAppiin tai Facebookiin. Ja kolmanneksi, puhelimessa avunpyytäjä ja ryhmän yhteyshenkilö voivat saman tien keskustella avuntarpeen luonteesta ja jos avunpyyntö kuuluu viranomaisten tai paikallisen yrittäjän työsarkaan, asiakas neuvotaan oikeaan osoitteeseen.
Apua on Auttavat kylät -hankkeen aikana perustetuissa ryhmissä annettu monenmoiseen arjen ongelmaan. Meidän auttajavalmennuksissa käyttämämme esimerkki sammuneen kattolampun tai piippaavan palovaroittimen pariston vaihtamisesta on ollut ihan oikea avuntarve, sillä kiipeäminen on monelle mahdotonta tai ainakin vaarallista. Lisäksi on ollut lumenluontia, puidenkantoa, lastenhoitoa, asiointikäyntejä asiakkaan kanssa kaupassa ja lääkärillä, ostosten tekemistä ja tuomista kotiovelle, auton käyttämistä katsastuksessa, vuotavan hanan ja tukkeutuneen ruohonleikkurin tarkistusta ym. ym. Suurimpana asiakasryhmänä ovat olleet ikäihmiset, mutta myös lapsiperheille arjen apu on tarpeen.
Näen naapuriapuryhmän helppona ja matalan byrokratian tapana lisätä maaseutuasumisen – ja miksei myös vaikkapa lähiö- tai kortteliasumisen – sujuvuutta ja turvallisuutta. Samalla lisätään asukkaiden turvallisuudentunnetta ja yhteisöllisyyttä. On iso asia, jos voi selkäytimessään tuntea, että apua saa jos tarvitsee – vaikkei sitä sitten koskaan tarvitsisikaan. Naapuriapu luo hyvinvointia ei vain autettaville, vaan tutkimusten mukaan myös auttajille. Tällaisella kylien aktiivisella, omaehtoisella toiminnalla on mielestäni selkeästi pitovoimaa, mutta myös vetovoimaa maaseutuasumiseen ja kylien selviämiseen muuttuvassa maailmassa.
Outi Raatikainen, Auttavat kylät -hankkeen projektipäällikkö, hankeasiantuntija
Auttavat kylät -hanke (1/2021-3/2023) oli Keski-Suomen ELY-keskuksen EU:n maaseuturahastosta rahoittama Keski-Suomen Sydänpiiri ry:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kyläturvallisuushanke.
Lue lisää naapuriapuryhmästä https://sydan.fi/keskisuomi/naapuriapuryhma
Auttavat kylät -hankkeen naapuriapuryhmädiat ja -sopimukset https://sydan.fi/keskisuomi/turvallisuusmateriaalit