Naapuriapuryhmä – kylän voimavara
Naapuriapuryhmä antaa arjen apua vapaaehtoistyönä. Se mahdollistaa lapsiperheille sujuvamman arjen, ikäihmisille kotona asumisen pidempään, mökkiläiselle turvallisuudentunteen ja äkillisesti sairastuneelle mielenrauhan – apua saa, jos tarvitsee. Naapuriapuryhmä on tarpeen aina silloin, kun oma turvaverkko tai virallinen apu ei riitä.
Mikä on naapuriapuryhmä?
Naapuriapuryhmä on arjen apua ja turvaa kyläläisille ja mökkiläisille – organisoitua naapuriapua. Jokainen kylä voi halutessaan perustaa oman naapuriapuryhmän.
Ryhmä toimii korvauksetta ja luottamuksellisesti. Ryhmällä on yksi puhelinnumero, josta voi kysyä apua soittamalla tai tekstaamalla. Ryhmässä on monenlaista osaamista ja tarvittaessa avunpyytäjä voi saada avukseen useammankin auttajan kerralla. Voit myös katsoa videon Mikä on naapuriapuryhmä.
Naapuriapuryhmästä on hyötyä erityisesti silloin, kun
- Kylällä asuu paljon ikäihmisiä, lapsiperheitä ja/tai mökkiläisiä
- Kylällä on ihmisiä, joiden oma turvaverkko ei toimi riittävän hyvin
- Kylällä on vain vähän palveluita
- Kylällä on tarvetta parantaa ihmisten elämänlaatua ja mahdollistaa mm. ikäihmisille kotona asuminen pidempään, lisätä turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta sekä vaikuttaa kylän pito- ja vetovoimaan.
Auttavat kylät -hankkeessa tehtyjen kyläkyselyjen perusteella kylissä on tarvetta naapuriapuryhmälle, vaikka perinteinen naapuriapu sinällään toimisikin. Se vain ei toimi aina, eikä kaikille.
Katso pieni Auttavat kylät -video Miksi perustaa naapuriapuryhmä.
Kuka voi olla naapuriapuri?
Kuka tahansa auttamishaluinen, luotettava kyläläinen tai mökkiläinen voi toimia naapuriapuryhmässä sen mukaan, miten oma elämäntilanne antaa myöten. Monenlaisille taidoille on tarvetta, mutta erityistaitoja ei vaadita. Yhtä asiaa kuitenkin vaaditaan: asiakkaiden asioita ei levitellä kylällä.
Vapaaehtoisilla ei ole päivystysvastuuta. Siksi on hyvä, että ryhmässä on riittävästi jäseniä.
Mitä naapuriapuryhmä ei ole?
Ryhmä tarjoaa lähinnä lyhytaikaista kertaluontoista apua. Siten esim. säännölliseen viikkosiivoukseen on syytä palkata siivooja, mutta äkillisessä sairaustapauksessa tms. naapuriapuryhmä voi hyvin tulla vaikkapa siivousavuksi. Ryhmille on tullut monenlaisia avunpyyntöjä: lampunvaihtoa ja vuotavan vesihanan tarkistusta, asiointiapua ja kaupassakäyntiä, kännykän opastusta ja robottiruohonleikkurin ohjelmoimista, lastenhoitoa ja puutarhan pelastamista.
Ryhmä ei tee ammattilaisten, kuten lähiseudun yrittäjien ja kunnan työsarkaa. Tarvittaessa ryhmästä autetaan avunpyytäjä eteenpäin esimerkiksi julkisten palveluiden puoleen.
Ryhmäläiset ovat kaikki vapaaehtoisia, minkä vuoksi apua ei ole aina mahdollista saada heti. Myös puhelimeen vastaa vapaaehtoinen. Jos hän ei pysty vastaamaan heti, hän soittaa takaisin.
Mitä ryhmän perustamiseksi tarvitaan?
- Riittävä määrä vapaaehtoisia, että avuntarvitsijat saavat apua eivätkä auttajat uuvu.
- Taustaorganisaatio, jonka alla ryhmä toimii ja joka huolehtii
• auttajapuhelimen ja puhelinnumeron sekä sitoutuu maksamaan puhelimen kulut
• mahdollisen talkoovakuutuksen (tai jokaisella auttajalla on oltava oma vakuutus)
• mahdollisen kotisivun, mainosten monistamisen ym. - Vastuuvapaaehtoiset (mielellään vähintään kaksi)
- Tietoa auttajien erityisosaamisesta, esim. digiapu, kielitaito, lastenhoito, puutarhanhoito jne.
- Vapaaehtoisten sitoumukset mielellään kirjallisina: sitoumus vaitioloon asiakkaiden asioista ja vapaaehtoistyön periaatteiden noudattamisesta.
- Ryhmän toiminnan pelisäännöt, mm. ryhmän sisäinen ja ulkoinen viestintä, tehtävien rajaus, mahdollisesti vaarallinen työ kuten kaatuneiden puiden raivaus ja autoilu, mahdolliset lahjoitukset ryhmän kahvi- tai matkakulukassaan jne.
Ryhmän toiminta käytännössä
- Ryhmältä pyydetään apua soittamalla tai tekstaamalla naapuriapupuhelimeen.
- Vastuuvapaaehtoinen vastaa puhelimeen ja arvioi tehtävän: kuuluuko tehtävä naapuriaputoiminnan piiriin, paljonko auttajia tarvitaan ja onko tehtävä kenties kuin luotu jollekulle tietylle naapuriapurille.
- Tehtävä annetaan tiedoksi auttajille esim. ryhmän viestiringin kautta. Yleensä se vastaa, joka ehtii apuun.
- Asiakas ja auttaja sopivat käynnistä.
- Vastuuvapaaehtoinen kirjaa tehtävän ylös (pvm, tehtävän laatu, montako auttajaa tarvittiin jne.; asiakkaan tietoja ei kirjata).
Ideoita
- Ryhmän kannattaa hyödyntää eri järjestöjen koulutuksia. Niistä saa tukea toimintaan. Ryhmä tai osa ryhmästä voi toimia SPR:n tai Vapepan alla, sillä niillä on paljon hyvää koulutusta ja tukea auttamiseen.
- Lähiseudun yrittäjien ja kunnan palvelut kannattaa selvittää ja kirjata muistiin, jolloin on helppo ohjata naapuriapuun kuulumattomia palvelupyyntöjä muihin palveluihin.
- Miettikää markkinointia ja tiedottamista. Tiedon leviäminen palvelusta kestää yllättävän pitkään. Tiedon olisi hyvä saavuttaa myös loma-asukkaat ja esimerkiksi iäkkäiden kyläläisten muualla asuvat lapset. Sometus kannattaa! Paperimainoksellakin on paikkansa kylän ilmoitustaululla ja vaikkapa lähiapteekissa ja terveyskeskuksessa. Ja voisiko pienen mainoksen saada vaikkapa kotipalvelun ja -sairaanhoidon matkaan vietäväksi kaikille kotihoidon asiakkaille?
- Paikallislehti tekee mielellään juttua naapuriavusta.
- Voisiko ryhmä toimia yhteistyössä sopivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa?
- Silloin tällöin ryhmän on hyvä nähdä kasvotusten. Koska jotkut asiakkaat haluavat välttämättä maksaa pientä korvausta, voisiko ryhmällä olla yhteinen kahvikassa tapaamisten kahvitusta varten? Ryhmällä voi myös olla matkakulukassa, josta voidaan korvata yhteisesti sovituin ehdoin ja verovapaiden korvausten ohjeistuksen mukaisesti mm. oman auton käyttöä. Näihin kassoihin kylä voi myös kerryttää varoja tempauksilla, arpajaisilla yms.