Naapuriapuryhmä – kylän voimavara
Naapuriapuryhmä antaa arjen apua vapaaehtoistyönä. Se mahdollistaa lapsiperheille sujuvamman arjen, ikäihmisille kotona asumisen pidempään, mökkiläiselle turvallisuudentunteen ja äkillisesti sairastuneelle mielenrauhan – apua saa, jos tarvitsee. Naapuriapuryhmä on tarpeen aina silloin, kun oma turvaverkko tai virallinen apu ei riitä.
2025-2026 TATU – Taajamien turvallisuus Keski-Suomessa -hanke tarjoaa apua naapuriapuryhmien virittelyyn Keski-Suomen taajama-alueilla (Jyväskylän kaupunkimaisia alueita lukuun ottamatta).
Mikä on naapuriapuryhmä?
Naapuriapuryhmä on organisoitua arjen apua ja turvaa asukkaille ja mökkiläisille. Ryhmältä voi pyytää apua arjen kertaluontoisiin tai lyhytaikaisiin avuntarpeisiin. Jokainen kylä tai asuinalue voi halutessaan perustaa oman naapuriapuryhmän.
Ryhmä toimii korvauksetta ja luottamuksellisesti. Luottamuksellisuuden vaatimuksen vuoksi kylän WhatsApp-ryhmä, ilmoitustaulu tms. eivät voi toimia ainakaan ainoana avunpyyntökanavana – niissä kaikki näkevät toistensa avunpyynnöt. Naapuriapuryhmällä on yksi puhelinnumero, josta voi kysyä apua soittamalla tai tekstaamalla. Siten avun pyytäminen on helppoa. Yksi puhelinnumero tekee myös ryhmään liittymisestä helppoa, sillä apu ei henkilöidy sinuun – jos et pääse tai elämäntilanteesi muuttuu ja eroat ryhmästä, ryhmä jatkaa kuitenkin toimintaansa ja avun tarvitsijat saavat apua muilta ryhmän jäseniltä.
Ryhmässä on monenlaista osaamista ja tarvittaessa avunpyytäjä voi saada avukseen useammankin auttajan kerralla. Ryhmä tarjoaa myös jäsenilleen tukea.
On hyvä, jos ryhmä toimii osana jonkin yhdistyksen toimintaa ja talkoovakuutusta.
Mitä ryhmä ei tee? Vakuutuksen rajat on otettava huomioon. Esimerkiksi puun kaadot, isot lumenpudotukset ja henkilökuljetukset eivät turvallisuussyistä yleensä kuulu tarjottuun apuun. Naapuriavun ei myöskään ole tarkoitus syödä lähiseudun yrittäjien leipää eikä tehdä ammattilaisten töitä, kuten kotihoitoa, sähkötöitä jne.
Videon Mikä on naapuriapuryhmä.
Naapuriapuryhmästä on hyötyä erityisesti silloin, kun
- Kylällä asuu paljon ikäihmisiä, lapsiperheitä ja/tai mökkiläisiä sekä vähävaraisia, joiden rahat eivät riitä palveluiden ostamiseen
- Kylällä on ihmisiä, joiden oma turvaverkko ei toimi riittävän hyvin
- Kylällä on vain vähän palveluita tarjolla
- Kylällä on tarvetta parantaa ihmisten elämänlaatua ja mahdollistaa mm. ikäihmisille kotona asuminen pidempään, lisätä turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta sekä vaikuttaa kylän pito- ja vetovoimaan.
Auttavat kylät -hankkeessa tehtyjen kyläkyselyjen perusteella kylissä on tarvetta naapuriapuryhmälle, vaikka perinteinen naapuriapu sinällään toimisikin. Se ei toimi aina, eikä kaikille.
Katso pieni Auttavat kylät -video Miksi perustaa naapuriapuryhmä.
Kuka voi olla naapuriapuri?
Kuka tahansa auttamishaluinen, luotettava kyläläinen tai mökkiläinen voi toimia naapuriapuryhmässä sen mukaan, miten oma elämäntilanne antaa myöten. Monenlaisille taidoille on tarvetta, mutta erityistaitoja ei vaadita. Luotettavuutta kuitenkin vaaditaan: asiakkaiden asioita ei levitellä kylällä.
Vapaaehtoisilla ei ole päivystysvastuuta. Siksi on hyvä, että ryhmässä on riittävästi jäseniä, jolloin aina joku ehtii sopimaan avuntarvitsijan kanssa, milloin on hyvä aika tulla auttamaan.
Mitä naapuriapuryhmä ei ole?
Ryhmä tarjoaa lähinnä lyhytaikaista kertaluontoista apua. Esim. säännölliseen viikkosiivoukseen on syytä palkata siivooja, mutta äkillisessä sairaustapauksessa tms. naapuriapuryhmä voi hyvin tulla vaikkapa siivousavuksi, varsinkin jos kylällä ei ole kotiapu- tai siivouspalvelua tarjoavaa yrittäjää.
Ryhmille on tullut monenlaisia avunpyyntöjä: lampunvaihtoa ja vuotavan vesihanan tarkistusta, asiointiapua ja kaupassakäyntiä, kännykän opastusta ja robottiruohonleikkurin ohjelmoimista, lastenhoitoa ja puutarhan pelastamista.
Ryhmä ei tee ammattilaisten, kuten lähiseudun yrittäjien ja kunnan työsarkaa. Tarvittaessa ryhmästä autetaan avunpyytäjä eteenpäin esimerkiksi julkisten palveluiden puoleen.
Ryhmäläiset ovat kaikki vapaaehtoisia, minkä vuoksi apua ei ole aina mahdollista saada heti. Myös puhelimeen vastaa yleensä vapaaehtoinen. Jos hän ei pysty vastaamaan heti, kannattaa jättää viesti, niin hän soittaa takaisin.
Mitä ryhmän perustamiseksi tarvitaan?
- Riittävä määrä vapaaehtoisia, että avuntarvitsijat saavat apua eivätkä auttajat uuvu. Riittävä määrä riippuu kylästä ja ryhmästä.
- Taustaorganisaatio, jonka alla ryhmä toimii ja joka huolehtii
• tarvittaessa auttajapuhelimen ja puhelinnumeron kuluineen
• mahdollisen talkoovakuutuksen (tai jokaisella auttajalla on oltava oma vakuutus)
• mahdollisen kotisivun, mainosten monistamisen ym. - Vastuuvapaaehtoiset (mielellään vähintään kaksi)
- Tietoa auttajien erityisosaamisesta, esim. digiapu, kielitaito, lastenhoito, puutarhanhoito jne.
- Vapaaehtoisten sitoumukset mielellään kirjallisina: sitoumus vaitioloon asiakkaiden asioista ja vapaaehtoistyön periaatteiden noudattamisesta.
- Ryhmän toiminnan pelisäännöt on sovittava yhdessä. Kuka vastaa ryhmän sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä? Avun tarvitsija ei maksa avusta, sillä apu on vapaaehtoistyötä. Jos kuitenkin joku haluaa maksaa, otetaanko mahdolliset lahjoitukset ryhmän yhteiseen kahvi- tai matkakulukassaan? Kustannusten korvaaminen, esim. asiakkaan avunpyynnön vuoksi syntyneet bensakulut?
- Apuun vaikuttaa myös vakuutus. Otetaanko vastaan avunpyyntöjä mahdollisesti vaarallisesta työstä kuten kaatuneiden puiden raivaus?
Ryhmän toiminta käytännössä
- Ryhmältä pyydetään apua soittamalla tai tekstaamalla naapuriapupuhelimeen.
- Vastuuvapaaehtoinen vastaa puhelimeen ja arvioi tehtävän: kuuluuko tehtävä naapuriaputoiminnan piiriin, paljonko auttajia tarvitaan ja onko tehtävä kenties kuin luotu jollekulle tietylle naapuriapurille.
- Tehtävä annetaan tiedoksi auttajille esim. ryhmän viestiringin kautta. Yleensä se vastaa, joka ehtii apuun.
- Asiakas ja auttaja sopivat käynnistä.
- Vastuuvapaaehtoinen mielellään myös kirjaa tehtävän ylös (pvm, tehtävän laatu, montako auttajaa tarvittiin jne.; asiakkaan henkilötietoja ei kirjata).
Ideoita
- Ryhmän kannattaa hyödyntää eri järjestöjen koulutuksia. Niistä saa tukea toimintaan. Ryhmä tai osa ryhmästä voi toimia esimerkiksi SPR:n tai Vapepan alla, sillä niillä on paljon hyvää koulutusta ja tukea auttamiseen.
- Lähiseudun yrittäjien ja kunnan palvelut kannattaa selvittää ja kirjata muistiin, jolloin on helppo ohjata naapuriapuun kuulumattomia palvelupyyntöjä muihin palveluihin.
- Miettikää markkinointia ja tiedottamista. Tiedon leviäminen palvelusta kestää yllättävän pitkään. Tiedon olisi hyvä saavuttaa myös loma-asukkaat ja esimerkiksi iäkkäiden kyläläisten muualla asuvat lapset. Sometus kannattaa! Paperimainoksellakin on paikkansa kylän ilmoitustaululla ja vaikkapa lähiapteekissa ja terveyskeskuksessa. Ja voisiko pienen mainoksen saada vaikkapa kotipalvelun ja -sairaanhoidon matkaan vietäväksi kaikille kotihoidon asiakkaille?
- Paikallislehti tekee mielellään juttua naapuriavusta.
- Voisiko ryhmä toimia yhteistyössä sopivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa?
- Silloin tällöin ryhmän on hyvä nähdä kasvotusten. Koska jotkut asiakkaat haluavat välttämättä maksaa pientä korvausta, voisiko ryhmällä olla yhteinen kahvikassa tapaamisten kahvitusta varten? Ryhmällä voi myös olla matkakulukassa, josta voidaan korvata yhteisesti sovituin ehdoin ja verovapaiden korvausten ohjeistuksen mukaisesti mm. oman auton käyttöä. Näihin kassoihin kylä voi myös kerryttää varoja tempauksilla, arpajaisilla yms.
Materiaaleja ja ohjeita, ole hyvä! Näitä saa hyödyntää ja muokata omiin tarpeisiin sopiviksi.