Nettihuijaukset ja väärän tiedon tunnistaminen

Kuuntele luennon teksti tästä.

Huijareita on ollut aina, ja Internet on mahdollistanut rikollisen toiminnan myös verkossa. Verkkorikolliset hyödyntävät netin mahdollisuuksia toimia anonyymisti tai käyttää jonkun toisen henkilöllisyyttä, ja usein huijauksen kohteina ovat iäkkäät, tai muuten haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt.

Kaikki väärän tiedon välittäminen ei ole tietoista huijausta, vaan joillain voi olla taustalla hyväkin tarkoitus. Huijausten ja väärän tiedon tunnistaminen vaativat hyvää medialukutaitoa, minkä lisäksi netissä liikkuvalla on hyvä olla tietoa yleisimmistä huijaustavoista. Näitä ovat:

1. Terveyshuijaukset
2. Nigerialaiskirjeet
3. Arpa- ja lottovoitot
4. Internet-kaupat
5. Petolliset nettirakkaat
6. Rahapelit ja pyramidihuijaukset
7. Tilitietojen ja pankkitunnusten huijaaminen eli Phishing
8. Maksupyynnöt ja kiristäminen
9. Valepoliisien yhteydenotto

Terveyshuijaukset voivat pahimmillaan olla kohtalokkaita niihin lankeaville. Väärään terveystietoon voi törmätä yksityishenkilöiden blogeissa, joissa voi olla oikeaa ja väärää tietoa sekoitettuna kirjoittajan omiin kokemuksiin ja uskomuksiin.

Toinen terveydelle vaarallinen paikka ovat EU:n ulkopuoliset, usein kiinalaiset nettiapteekit, jotka voivat myydä väärennettyjä lääkkeitä. Parhaimmillaan lääkeväärennöksillä ei ole toivottua vaikutusta, pahimmillaan ne voivat tappaa. Kaikkien Suomessa myytävien lääkkeiden pakkausselosteet löytyvät netistä haulla ”pakkausseloste [lääkkeen nimi]”. Pakkausselosteessa kuvataan aina lääkkeen ulkonäkö. Mikäli netistä hankitun lääkkeen ulkonäkö poikkeaa kuvatusta, samoin luultavasti poikkeaa sisältökin.

Internetistä ovat löytäneet pesänsä myös salaliittoteoreetikot, jotka julistamansa asian lisäksi leimaavat erimieliset ja tutkittuun tietoon pohjaavat asiantuntijat salaliiton jäseniksi. Tällaisia löytyy mm. rokotevastaisista piireistä. Neljäs vaaranpaikka ovat helppoa rahaa ihmehoidoilla hakevat puoskarit ja sairastuneen ahdingosta taloudellisesti hyötymään pyrkivät. Hoidot voivat olla ihan mitä vain harmittomasta hengenvaaralliseen. Lopuksi mainittakoon Yhden asian puolesta -lääkärit, jotka hyötyvät taloudellisesti ”paljastamalla totuuden”. He ovat saattaneet menettää lääkärinoikeutensa tai heillä ei välttämättä ole totuudeksi leimaamansa asian osalta minkäänlaista pohjakoulutusta.

Ostaminen netissä on yleensä turvallista. Hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida, jos myyjä yrittää lyhentää harkinta-aikaa ”tämä tarjous on voimassa vain 15 minuuttia”. Myös liian hyvää ollakseen totta -tarjoukset eivät ole totta. Tällaisia ovat esim. euron iPhone tai Vain sinulle -tuotteet, kuten ravintolisät, joista tuleekin laskua ensimmäisen näyte-erän jälkeen. Nettiuutisissa yksipuolisen näkökulman pitäisi herättää epäilykset, samoin sen, jos julkaisun takaa ei helposti löydy tietoa julkaisijasta.

Nettikaupan luotettavuutta epäilevän tulisi kysyä itseltään seuraavat kysymykset:

1. Olenko ennen asioinut tässä kaupassa, tai tunnenko ketään, joka on?
2. Onko minua kiinnostava tuote erityisen edullinen, tai epäilyttävän edullinen muihin kauppoihin verrattuna?
3. Onko nettikaupalla toimivaa asiakaspalvelua ja yhteystietoja?
4. Löytyykö netistä hakukoneella muiden asiakkaiden kokemuksia ja arvioita?
5. Pystyykö myyjä lähettämään tuotteesta tuoreen kuvan?
6. Kiirehtiikö myyjä maksamaan etukäteen, tai keksiikö syitä, miksi en voi nähdä tuotetta ennen maksua?

Karkeasti huijaukset voi jakaa taloudellisesti vaarallisiin, ja toisaalta väärennettyihin uutisiin, kuviin ja videoihin, joilla pyritään vaikuttamaan ajatuksiin ja mielipiteisiin.

Taloudellisesti vaarallisia ovat kaikki, joissa liikkuu rahaa, yritetään saada uhri maksamaan, tai käytetään hänen tietojaan tai henkilöllisyyttään rahan saamiseksi. Tietovuodossa palvelun käyttäjän tiedot, ja/tai tunnukset ja salasanat vuotavat rikollisille. Eri salasanat jokaisessa käytetyssä palvelussa suojaavat silloin, koska rikolliset eivät pääse vuotaneilla tiedoilla muihin uhrin tileihin käsiksi.
Huijarit voivat yrittää saada uhrin maksamaan lähettämällä maksulinkin, tai soittamalla ja pyytämällä uhria päästämään rikolliset koneelleen joko ”korjatakseen jotain” tai kiristämällä esim. väittäen kuvanneensa uhrinsa toimia esim. aikuisviihteen sivustoilla.

Tyypillisiä huijausyrityksen tunnusmerkkejä ovat:

1. Saat sähköpostiviestin, jota et ole odottanut. Et tunnista viestin lähettäjää tai lähettäjän sähköpostiosoitetta, tai lähettäjä saattaa vaikuttaa todelliselta, mutta lähetysosoite paljastaa huijauksen.
2. Lähettäjäksi kerrotaan esimerkiksi pankki tai luottokorttiyhtiö.
   HUOM! Pankit viestivät asiakkailleen ainoastaan pankin sivuilla vahvan tunnistautumisen takana olevalla viestiyhteydellään.
3. Viestiä ei ole osoitettu sinulle henkilökohtaisesti. Viesti on kirjoitettu huonolla suomella tai englanniksi. Tekoäly tosin kehittyy koko ajan kielellisesti, ja Posti on aloittaa viestinsä puhekielellä: ”Moi!”
4. Viestissä varoitetaan turvallisuusuhasta tai kerrotaan teknisestä viasta, joka edellyttää kiireellisiä toimia. Viestissä voidaan luvata rahaa, vaatia rahaa tai uhata sulkea tilisi. Viestin linkki tai verkko-osoite ohjaa sivulle, jossa kysytään luottamuksellisia tietoja.

Vähennä roskapostia – älä osallistu Facebookissa tarjottaviin testeihin ja kilpailuihin!

Facebook on väärien uutisten helppo levityskanava, vaikka se onkin pyrkinyt kitkemään niitä sivuiltaan. FB:ssa on paljon ulkopuolisten palveluntarjoajien testejä ja kilpailuja, joihin osallistumalla tai tuloksen nähdäkseen täytyy luovuttaa FB-tietonsa kilpailun järjestäjälle. Tietojen luovutus tyypillisesti lisää roskapostin määrää, ja sitä kautta rikolliset saattavat saada haltuunsa yhteys- ja kaveritietosi. Facebookia kannattaakin käyttää vain alkuperäiseen tarkoitukseensa eli yhteydenpitoon oikeiden tuttujen ja ystävien kanssa, ja olla jäsenenä niissä ryhmissä, jotka liittyvät omiin harrastuksiin tai kiinnostuksenkohteisiin.