Sairastuneen opastaminen
Katso luentovideo vierestä.
Alempaa löydät luennon tekstinä ja voit myös tutustua luennon kalvoihin.
Kaikki ohjaus perustuu kahden ihmisen väliseen vuoropuheluun ja yhdessä ajatteluun, eli dialogiin. Opastustilanteen alussa selkeä tarpeen määrittely auttaa molempia osapuolia hahmottamaan, miksi ohjausta järjestetään ja mitä tilanteessa on mahdollista oppia. Alussa on myös hyvä määritellä ohjauksen tavoite, jolloin tapaamisen kestoa on mahdollista edes vähän arvioida.
Dialogi edellyttää riittävää turvallisuutta ja se syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuu tasavertaisesta kohtaamisesta, kyvystä tarkastella asiaa toisen näkökulmasta ja hyväksyä se subjektiivisena totena. Jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua, ja sen ymmärtäminen lisää myös arvostusta. Vapaaehtoistyöhön perustuvassa ohjauksen dialogissa kaikenlaiset valta-asetelmat tulisi kyetä siirtämään syrjään.
Ohjaustilanteessa osallistujan tulisi saada luottamus kahteen asiaan: siihen, että vapaaehtoisilta ohjaajilta saatu tieto on arvokasta ja siihen, että heihin voi luottaa myös ihmisinä. Jotta ihmiset motivoituisivat ohjattaviksi ja olisivat valmiita oppimaan uutta, heidän olisi myös luotettava siihen, että he voivat tässä prosessissa saada arvokasta tietoa ja oppia itselleen, mitä hyödyntää omassa arjessaan. Kun ohjattavat luottavat siihen, että toisten jakama tieto ja näkökulmat ovat arvokkaita, hän kuuntelee heitä tarkasti. Mikäli luottamus jää uupumaan, jää myös oppiminen tapahtumatta.
Dialogitaitoihin kuuluu kolme keskeistä osa-aluetta. Ilman näitä taitoja keskustelusta voi tulla väittelyä, ohi puhumista tai pinnallista jutustelua, joka vain turhauttaa, mutta ei tuota uusia oivalluksia.
Ensimmäinen taito on kyky käsitellä omia tunteita. Olisi hyvä pystyä tunnistamaan itsessä liikkuvat tunteet, jotta voi välttyä reagoimasta liian vahvasti ohjauskeskusteluun. Vahva provosoituminen ei edistä rakentavaa keskustelua.
Toinen taito on kyky kuunnella. Omia ajatuksia olisi hyvä kyetä hiljentämään, jotta voi tarkkaavaisesti kuunnella opastettavaa. Kuuntelutaitoa voi harjoitella. Ilman tätä taitoa ihminen kuulee herkästi omat ennakkoluulonsa, eikä sitä, mitä toinen kertoo. Hyvä kuuntelija osaa esittää tarkentavia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on omien ajatusten ilmaisemisen tärkeä taito. On hyvä puhua minä-muodossa, koska se lisää selkeyttä ja luottamusta ilmaisuun. Taidokas ohjaaja kykenee ilmaisemaan itseään siten, että hän ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita.
Uuden oppiminen on ohjauksen paras palkinto. Dialogisessa ohjauksessa ei pyritä vain ratkaisuihin, vaan ymmärryksen lisääntymiseen, osallisuuden vahvistumiseen, tasavertaiseen kohtaamiseen ja sitoutumiseen elinikäiseen oppimiseen.