Hyppää sisältöön

Blogi: Elvytyksestä kansalaistaito

Elvyttämisestä on tehtävä kansalaistaito, toteaa elvytysasiantuntija Kaisu Paalanen blogissaan, ja antaa hyviä vinkkejä myös sydäniskurin hankintaa harkitsevalle.

Auttavat kylät -hanke
Julkaistu 14.10.2021
Päivitetty 28.10.2021

Elvyttämisestä kansalaistaito ja sydäniskurit käyttöön

Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori ja Auttavat kylät -kyläturvallisuushankkeen asiantuntija Kaisu Paalanen kirjoitti blogin elvyttämisestä. Hän antaa blogissaan myös käytännöllisiä vinkkejä sydäniskureista.

Viime kesänä maailma seisahtui jännittämään suorassa televisiolähetyksessä, miten käy tähtipelaaja Christian Eriksenin, joka tuupertui kesken jalkapallopelin
Kööpenhaminassa. Onneksi apua saatiin paikalle heti, auttajat osasivat tehtävänsä ja Eriksen selvisi. Siinä tuli näytetyksi, miten elvytystilanne tulee yllättäen ja miten ihmishenki voidaan pelastaa ripeällä toiminnalla. Sydän voi pysähtyä missä vain, kenellä vain – se ei ole vain vanhojen ja sairaiden riski. Tapahtumasta tuli sysäys, joka kannusti monia elvytystaitojen kehittämiseen ja sydäniskurin hankintaan.

Mitä tehdä, jos törmäät elottomaan?

Näet tai löydät elottoman oloisen ihmisen. Ensimmäinen asia on tilanteen tunnistaminen. Onko hän eloton, pyörtynyt vai nukkuva? Jos et saa kontaktia
tuupertuneeseen ja hänen hengityksensä on epänormaalia tai sitä ei tunnu, aloita paineluelvytys. Yht’aikaa tulee tehdä hätäilmoitus. Hätäkeskuspäivystäjältä saat samalla arvokasta apua ja tukea tilanteessa. Jos elvytettävä havahtuu paineluun, hyvä. Jos hän ei herää, paineluelvytystä jatketaan, kunnes saadaan sydäniskuri paikalle.

Paineluelvytys on tärkeää

Sydäniskuri eli defibrillaattori hoitaa elottomuuden syytä. Ihmisen mennessä elottomaksi sydän värisee kaoottisesti, ei pumppaa verta eikä kuljeta happea. Iskuri pyrkii pysäyttämään haitallisen rytmin ja palauttamaan sen normaaliksi. Sydäniskurista on kuitenkin hyötyä vain, kun paineluelvytys on aloitettu ajoissa! Paineluelvytys takaa hapen kuljetuksen aivoihin. Sitä iskuri ei korvaa.

Iskuria on turvallista käyttää

Tilanteen tunnistaminen + 112-hätäsoitto + paineluelvytys + sydäniskuri + ensihoito on yhdistelmä, joka voi pelastaa ihmisenhengen. Rohkaisuksi jokaiselle: iskuria on turvallista käyttää. Se neuvoo, mitä pitää tehdä. Se latautuu vain tunnistaessaan iskettävän rytmin. Sillä ei voi vahingossa antaa sähköiskua. Siksi sydäniskurin voi hankkia kuka vain. Koska laitteiden hinta vaihtelee 1200–2300 euron välillä, ostajana on yleensä yritys, yhdistys tai kunta, mutta myös yksityiset ihmiset ovat hankkineet iskureita.

Iskureita ei juuri tarvitse huoltaa. Tärkeää on seurata, että iskuri on toimintakykyinen. Akku/paristot ja tuupertuneen rintakehälle kiinnitettävät elektrodit on vaihdettava sekä silloin kun ne menevät vanhaksi, että aina käytön jälkeen. Osa iskureista ilmoittaa huoltotarpeestaan itse sähköpostiin.

Tee sydäniskurista julkinen

Sydäniskuri tulisi sijoittaa niin, että se on saatavilla ja löydettävissä helposti ja mielellään 24/7, sillä sydänkohtaus ei katso kelloa. Suomen ilmasto asettaa omat haasteensa, sillä iskuria ei voi säilyttää pakkasessa. Siksi hyvä vaihtoehto on ulos sijoitettava lämmitettävä kaappi. Iskurikaappeja voi ostaa valmiina tai rakentaa itse. Iskurin voi myös sijoittaa vaikkapa lukittuun, lämpimään ulkokomeroon, jonka avain on avainpiilossa ja sen koodi saatavissa.

Kun paikka on selvä, iskuri on syytä merkitä näkyvästi. Se on helppoa, sillä kansainvälisiä iskurin symboleja voi ostaa valmiina.

Sydäniskurin omistajan olisi tärkeää lisätä laite www.defi.fi -palveluun, jossa se on kaikkien näkyvillä. Hätäkeskuskin käyttää defi.fi-palvelua ja voi tarvittaessa kertoa soittajalle lähimmän sydäniskurin sijainnin. Jokaisen kannattaa asentaa 112 Suomi -sovellus puhelimeensa. Kun soitat hätäpuhelun sen kautta, Hätäkeskus saa tarkat paikannuskoordinaatit. Sovelluksesta löytyy myös ”Löydä lähin sydäniskuri” -palvelu.

Sydäniskuri on juhlan arvoinen

Kun iskuri on hankittu, sen kunniaksi kannattaa vaikka järjestää juhlat, tarjota käyttökoulutusta, kertoa koko kylälle, tehdä juttua somessa ja paikallislehdessä – pääasia, että kaikilla on tieto, missä iskuri on, ja että sitä saa ja pitää käyttää, kun sitä oikeasti tarvitaan.

 

Kaisu Paalanen
Lehtori, TtM
Auttavat kylät -hanke, projektiasiantuntija
kaisu.paalanen@jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
puh. 0400 9767647

Auttavat kylät on kyläturvallisuushanke, jota toteuttavat Keski-Suomen Sydänpiiri ry ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen Ely-keskus/EU:n maaseuturahasto. Hankkeessa valmennetaan keskisuomalaisiin kyliin vapaaehtoisia auttajaryhmiä. 

Blogi pdf-muodossa

Kuva Outi Raatikainen.