Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tai pitänee muotoilla muodikkaan sukupuolineutraalisti: Vuodet eivät ole sukua keskenään.
Ovat vuodet miten erilaisia tahansa, rohkenen ennakoida alkanutta vuotta 2018 aiempien vuosien perusteella. Ennusteeni saattaa tosin toteutua vasta keväänkorvalla 2019.
Mutta ihme on, jos ei toteudu.
Ennusteeni koskee uutta alkoholilakia.
Eduskunnassa käytiin joulun alla idealistisen alkoholipolitiikan ja realistisen alkoholipolitiikan välinen taistelu. Idealistiseen politiikkaan kuuluu höpötys ”eurooppalaisista juomatavoista” ja ”lasillisesta viiniä hyvän aterian kera”.
Hallituksen ajama idealistinen näkemys voitti ratkaisevan äänestyksen luvuin 98 – 94. Voittanut kanta toi 5, 5 -prosenttiset oluet, lonkerot ja limuviinat vuodenvaihteessa ruokakauppoihin. Myös Alkon myymälöiden aukioloaika pitenee tunnilla.
Alkoholin mahdollisimman vapaa saatavuus on idealisteille yhtä pyhä kuin rajoittamaton aseenkanto-oikeus Yhdysvaltain takamaiden punaniskoille.
Joulukuun äänestyksissä voittivat idealistien lisäksi toki myös vähittäiskauppiaat, panimot ja lisävapauksia saaneet ravintolat.
Suomalaisten viinankäyttöön realistisen varauksellisesti suhtautuvat kansanedustajat kärsivät tappion.
Näin kävi, vaikka aiheeseen hyvin perehtynyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta olisi pitänyt kaupoissa myytävien juomien vahvuuden enintään 4, 7 prosentissa.
Valiokunta päätyi kantaansa kuultuaan noin 60 lausunnonantajaa: Esimerkiksi A-klinikkasäätiö pelkää uudistuksen lisäävän sosiaali- ja terveydenhuollon, lastensuojelun ja järjestyksenvalvonnan työtaakkaa.
Suomen Lääkäriliiton mukaan alkoholisairaudet lisääntyvät. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos iski pöytään rumat numerot, 145 lisäkuolemaa vuosittain.
Asiantuntijoiden näkemykset huomioon ottaneen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö kuitenkin siis hävisi, koska eduskunnan niukka enemmistö tiesi mielestään paremmin.
Ja sitten se ennuste: Eduskunta palaa aiheeseen vielä tällä vaalikaudella, ennen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja. Niin käy, mikäli alkoholikuolleisuus, -sairastuneisuus tai järjestyshäiriöt lisääntyvät vähänkään merkittävästi.
Jokainen suomalainen, sekä äänestäjä että poliitikko pitää itseään viinan asiantuntijana. Järjestettiinhän ensimmäinen kansanäänestyskin kieltolaista. Alkoholista on helppo puhua vaalikentillä.
Muistellaanpa, mitä tapahtui raittiusmies Matti Vanhasen ykköshallituksen aikana 2003 – 2007.
Viron viinarallia pelännyt hallitus alensi alkoholiveroja kolmanneksella 2004. Muun muassa tuolloinen oppositiopuolue kokoomus tuki riemurinnoin hallituksen linjaa.
Seuraukset olivat karmeita. Vuosittaiset alkoholikuolemat lisääntyivät useilla sadoilla. Lasten huostaanotot ja poliisin kotihälytykset kaksinkertaistuivat.
Vaalien läheisyys sai opposition tekemään marraskuussa 2006 alkoholipoliittisen välikysymyksen, jonka kokoomuskin allekirjoitti. Huojennusta tulisesti kannattanut kokoomuslainen Lyly Rajala vei populismin niin pitkälle, että vaati huojennusta vastustanutta keskustalaista peruspalveluministeri Liisa Hyssälää jättämään salkkunsa, koska tämä ei ollut onnistunut estämään veronkevennystä.
Toisaalta, jopa neljä keskustalaista äänesti hallitukselle epäluottamusta. Heidän mielestään keskustavetoinen hallitus oli siis epäonnistunut viinapolitiikassaan niin pahasti, että olisi joutanut kaatua.
Alkoholiveroa on sittemmin kiristetty useasti. Viimeksi tämän tuoreimman ratkaisun yhteydessä.
Tuskin ennakoimani, vuosien 2018 – 2019 alkoholipoliittinen torailu välikysymystä pidemmälle kantaa. Kauppoihin nyt tulleiden juomien osittainenkin vetäminen pois myynnistä suututtaisi osan äänestäjistä.
On silti jännä nähdä, kuka keksii ensimmäisenä vaatia sinisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan eroa. Mattila tosin vastusti uudistusta joulukuun ratkaisevassa äänestyksessä, mutta niin vastusti aikanaan Hyssäläkin.
Itse en ole absolutisti.
Matti Simula