Våra valmål för perioden 2027–2031
Hjärtförbundet arbetar för allas hälsa. Vårt kunnande bygger på stark kunskap om hjärthälsa, -sjukdomar och hälsofrämjande. På den här sidan hittar du våra målsättningar för regeringsprogrammet.
Videolla Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kertoo vaalikauden 2027-2031 tavoitteista.
Kuulumme tarttumattomien sairauksien (NCD) järjestöverkostoon. Sydänliitto on ollut mukana valmistelemassa verkoston yhteisiä tavoitteita.
Sydänliiton pääsihteerin sanat ehdokkaille
”Suomi on monien haasteiden edessä. Yksi niistä on suomalaisten kasvavat hyvinvointi- ja terveyserot. Suurimpia ilmiötä selittäviä tekijöitä on valtimotauti. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy.
Suurin osa ennenaikaisista kuolemista voitaisiin kuitenkin välttää ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja tehostuneen hoidon keinoin. Sydänsairauksien ehkäisy alkaa jo lapsuudesta.
Vahvista osaamistasi terveyspäättäjänä ja hyödynnä Sydänliiton asiantuntemus ja ratkaisut terveyden edistämiseksi ja sairastuneiden tueksi. Jos kaipaat lisää tietoa sydänterveydestä tai sydänturvallisuudesta, älä epäröi kääntyä puoleemme.”
Marjaana Lahti-Koski
Tavoite 1
Kannustetaan hyvinvointialueita ja kaikkia palveluntuottajia sairauksien ehkäisyyn ja parantamaan vaikuttavuutta
Vaikuttava ja oikea-aikainen sairauksien ehkäisy ja hoito on kustannustehokasta. Se tuottaa terveyshyötyä ja ehkäisee vakavampia ja kalliita komplikaatioita. Pitkän aikavälin kestävyys peruspalveluissa vahvistuu oikea-aikaisella, kustannusvaikuttavalla ja kansallisesti yhdenvertaisella toiminnalla, joka pohjaa ajantasaiseen tietoon tuen ja hoidon tarpeista, tuloksista ja kustannuksista.
Ratkaisumme
- Nostetaan kansalliset hoitosuositukset ja hoitotulokset vahvemmin keskeisiksi ohjauksen välineiksi hyvinvointialueilla.
- Kasvatetaan hyte-kertoimen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoituksessa.
Tavoite 2
Tuetaan tiedolla johtamista kehittämällä sydänrekisteriä ja vakiinnuttamalla rekisteritiedon hyötykäyttö
THL:n ylläpitämä sydänrekisteri on keskeinen väline suomalaisen sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä. Rekisteri tuottaa valtakunnallisesti yhdenmukaista, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa sairastavuudesta, hoitoketjujen toimivuudesta, hoitotuloksista ja alueellisista eroista.
Ilman kattavaa ja systemaattista rekisteritietoa päätöksenteko, resurssien kohdentaminen ja hoidon laadun parantaminen jäävät helposti hajanaisiksi ja osin sattumanvaraisiksi.
Ratkaisumme
- Sydänrekisterin ylläpidon ja kehittämisen tulee olla selkeästi säädetty THL:n lakisääteiseksi tehtäväksi.
- Rekisterin tietosisältö, kattavuus ja tietojen hyödyntäminen yhdessä tiedon tuottajien kanssa tulee turvata valtakunnallisesti.
Tavoite 3
Selkiytetään ja ohjeistetaan maallikkoelvytyksen asema osana ensivastetoimintaa ja parannetaan väestön elvytysosaamista
Suurin osa sydänpysähdyksistä tapahtuu sairaalan ulkopuolella ja ensihoidon saapuminen vie aikaa. Jokainen elvytyksettä kulunut minuutti heikentää selviytymismahdollisuuksia.
Maallikoiden rohkea ja osaava toiminta, sitä tukeva ja sen mahdollistava ohjeistus sekä laaja elvytyskoulutus ovat keskeisiä edellytyksiä sydänpysähdystilanteisiin varautumisen vahvistamiseksi kaikkialla Suomessa.
Ratkaisumme
- Selkiytetään maallikkoelvytyksen asema osana ensivastetoimintaa valtakunnallisella ohjauksella ja tarvittaessa säädöspohjaa tarkentamalla.
- Vahvistetaan elvytysosaamista tekemällä siitä velvoittava osa koulujen opetussuunnitelmia, jolloin koko ikäluokka oppii elvyttämään, uskaltaa toimia ja vie taidon mukanaan koko elämän ajaksi.
Tavoite 4
Kattava sokerivero ensiaskeleena kohti terveysperusteista elintarvikeverotusta
Ravitsemuksella on keskeinen rooli sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Runsas suolan, tyydyttyneen rasvan ja sokerin saanti lisää sairastumisriskiä.
Lihavuus on merkittävä riskitekijä useille kansansairauksille kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille, syöpäsairauksille ja hengityssairauksille. Lihavuus on lisääntynyt Suomessa hälyttävään tahtiin: Eurostatin tilastojen mukaan suomalaiset ovat Euroopan kolmanneksi lihavin kansa.
Lihavuuden aiheuttamien sairauksien kustannukset pelkästään terveydenhuollolle ovat noin 12 prosenttia hyvinvointialueiden budjetista.
Ratkaisumme
- Otetaan verotus vahvemmin terveellistä ravitsemusta tukevaksi työkaluksi. Luodaan laaja-alainen ja kaikki tuoteryhmät kattava sokerivero ensimmäisessä vaiheessa kohti terveysperusteista elintarvikeverotusta.
- Otetaan käyttöön malli, jossa verotus määräytyy ensivaiheessa elintarvikkeiden sokerin määrän mukaan, jatkossa myös suolan ja tyydyttyneen rasvan määrän mukaan. Verotus kannustaisi teollisuutta kehittämään terveellisempiä vaihtoehtoja. Alempi hinta ja terveellisempi tuotevalikoima ohjaisi kuluttajia tekemään parempia valintoja.
Tavoite 5
Tiukennetaan savuttomien nikotiinituotteiden sääntelyä
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille sekä monille muille kansansairauksille.
Uudet nikotiinituotteet kuten sähkösavukkeet (vape) ja nikotiinipussit houkuttelevat etenkin nuoria ja näiden tuotteiden käyttö on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Terve Suomi –tutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaista miehistä jo joka neljäs käyttää nikotiinipusseja.
Käyttö on saatava laskuun, jotta estämme uuden nikotiiniriippuvaisen sukupolven synnyn.
Ratkaisumme
- Alennetaan nikotiinipussien suurinta sallittua nikotiinimäärää.
- Nostetaan nikotiinituotteiden ostoikäraja 20 vuoteen.
- Kielletään nikotiinipusseissa muut maut kuin tupakka.
Tavoite 6
Kielletään epäterveellisten tuotteiden markkinointi alaikäisille
Yli neljäsosalla 2–16 ‑vuotiaista pojista ja lähes viidenneksellä tytöistä on ylipainoa tai lihavuutta. Aikuisista noin joka neljäs on lihava (BMI ≥ 30).
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan lapsiin kohdistuva epäterveellisen ruoan markkinointi on yksi keskeisimmistä lapsuusiän lihavuuden ja myöhempien sydän‑ ja verisuonitautien ajureista.
Niin aikuisväestön kuin lasten ja nuorten ruokavalio poikkeaa suosituksista: kasviksia ja täysjyväviljaa syödään liian vähän. Osa lapsista saa liikaa sokeria ja epäsäännöllinen ateriarytmi lisää energiatiheiden välipalojen kulutusta.
Ratkaisumme
- Seurataan Norjan esimerkkiä. Maassa tuli vuonna 2025 voimaan laki, joka kieltää tiettyjen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin alle 18-vuotiaille.
- Digitaalinen markkinointi ja erilaiset somevaikuttajat kiertävät nykyisiä sääntöjä. Tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä, koska vapaaehtoinen itsesääntely ei ole osoittautunut riittävän tehokkaaksi.