Eteisvärinän toteaminen

Eteisvärinän toteaminen EKG-näytteestä on helppoa. Eteisvärinässä säännöllinen eteissupistus puuttuu, eli P-aaltoja ei näy, ja perusviiva on epätasainen. QRS-heilahdukset tulevat epätasaisesti.

Eteislepatuksessa perusviivassa on erotettavissa säännöllisiä eteisaaltoja, joiden taajuus on yleensä 250–350/min. Nämä johtuvat kammiopuolelle säännöllisesti esim. 1:2 (jolloin syketaajuus on noin 125/min.), 1:3 (syke 80/min.) tai 1:4 (syke 60/min.).

Tavallisimmin diagnoosi saadaan 12-kanavaisesta EKG:stä, mutta muutkin, yksikanavaiset rekisteröinnit soveltuvat hyvin.

EKG voi olla näyte päivystyksen tai vuodeosaston telemetrialaitteesta.

Jos potilaalla on tahdistin (hitaan sykkeen tahdistin, vajaatoimintatahdistin ja/tai rytmihäiriötahdistin), diagnostinen näyte voi löytyä tahdistimen tallenteista. Rytmihäiriön tulisi olla vähintään 30 sekuntia kestävä, jotta diagnoosiksi voidaan asettaa eteisvärinä.

Holter ja oire-EKG

EKG:n pitkäaikaisseuranta eli Holter nauhoittaa sydämen rytmin 24 tai 48 tunnin ajan. On aika tavallista, ettei rytmihäiriökohtaus osu tutkimusajanjaksolle, jolloin häiriö jää löytymättä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. oire-Holteria, jolloin tutkimusajanjaksoa voidaan pidentää, ja potilas rekisteröi nauhoitusta vain oireiden aikana. Oireettoman eteisvärinän etsimiseen oirelähtöinen tutkimus ei välttämättä sovellu.

Holter-tutkimus on oivallinen apu, kun halutaan selvittää, onko syketaso sopiva pysyvän eteisvärinän aikana.

Itse hankitut laitteet

Verenpainemittari kertoo myös sykeluvun, ja asiakkaita on syytä neuvoa kiinnittämään huomiota myös tähän lukuun. Monet mittarit antavat ilmoituksen epäillessään rytmihäiriötä, mutta pelkkä laitteen ilmoitus ei useinkaan tarkoita eteisvärinää. Tavallisin syy ilmoitukseen on lisälyöntisyys. Jos rytmihäiriöilmoituksen lisäksi syketaso on selvästi muuttunut aiemmasta, yleensä vähintään 20–30 yksikköä korkeammaksi (esim. aiemmin syke yleensä noin 60/min, nyt toistuvasti 90–100/min.), herättää tämä vahvan epäilyn eteisvärinästä.

Uusimmissa verenpainemittareissa löytyy myös eteisvärinän tunnistamiseen soveltuvia algoritmeja, ja jopa mahdollisuus nauhoittaa EKG-näyte kotona ns. sormenpääantureilla.

Monet yritykset ovat kehittäneet laitteita eteisvärinän tunnistamiseen. Suomalaisia laitteita ovat esimerkiksi (aakkosjärjestyksessä) Awario®, Beat2Phone® ja CardioSignal®.

Awario Gem on kaulakoru, joka rekisteröi EKG:tä korua rintakehälle painettaessa. Laitteen voi ostaa jälleenmyyjiltä (hinta noin 250 euroa), ja analyysipalvelu maksaa noin 60 euroa vuodessa.

Beat2Phone on sykevyön tyyppinen laite, joka lähettää nauhoituksen älypuhelimeen ja/tai pilvipalveluun. Puhelimeen tallennetun datan voi näyttää lääkärille analysoitavaksi. Laitteen voi tilata suoraan valmistajan sivustolta, ja sen hinta on noin 500 euroa.

CardioSignal on älypuhelimeen ladattava sovellus. Se käyttää hyödyksi älypuhelimen ominaisuuksia tunnistaa pyörähtävää liikettä. Rekisteröinti tapahtuu asettamalla puhelin makuuasennossa rintakehän päälle. Laite ei nauhoita EKG:tä, mutta kertoo, onko syytä epäillä eteisvärinää tutkimushetkellä. Sovelluksen käyttö maksaa noin 5 euroa kuukaudessa (tai 35 euroa vuodessa).

Pulssin tunnustelu

Sykkeen tunnustelu on yksinkertaisin ja edullisin tapa todeta epäsäännöllinen pulssi, joka herättää epäilyn eteisvärinästä. Diagnoosia ei kuitenkaan voida varmuudella asettaa pelkän sykkeen epätasaisuuden perusteella.

Oikea palpaatiotekniikka kannattaa opettaa jokaiselle rytmihäiriöpotilaalle, mutta myös esim. verenpainetautia tai diabetesta sairastavalle asiakkaalle. On tärkeää, että suurentuneessa tukosvaarassa olevien oireeton eteisvärinä löytyisi ajoissa, ennen haitallista tromboembolista komplikaatiota.