Eteisvärinäpotilaan seuranta

Antikoagulaatiohoidon vuoksi seurantaverikokeet pitää ottaa ainakin vuosittain. Jos kyseessä on hauras potilas, jolla on paljon lääkkeitä, ja korkeat tukos- ja vuotoriskipisteet, seurantakokeita täytyy ottaa useammin, esim. 3–6 kuukauden välein.

Seurantakäynnit toteutetaan tavallisesti perusterveydenhuollossa, poikkeustapauksissa erikoissairaanhoidossa.

Seurantakäynnin sisältö:

• ovatko tukos- ja vuotovaarapisteet muuttuneet
• onko antikoagulaatiohoito toteutunut hyvin, ja onko se aiheuttanut haittoja
• oireisuus (EHRA-luokka)
• onko eteisvärinän tyyppi muuttunut (kohtauksittaisesta pysyväksi)
• onko käytössä olevalle rytmihäiriölääkitykselle ilmaantunut vasta-aiheita
• onko pysyvän eteisvärinän kammiovaste sopiva

Laboratoriotutkimukset seurantakäynnillä:

• EKG
• pieni verenkuva sisältäen trombosyytit
• kreatiniini ja elektrolyytit
• tarpeen mukaan muita, esim. glukoosi ja lipidit

B-lausunto

Kun eteisvärinä todetaan, kirjoitetaan B-lausunto lääkkeiden erityiskorvattavuutta varten. Lausunto kirjoitetaan rytmihäiriölääkitystä varten (krooniset sydämen rytmihäiriöt, tunnus 207), sekä antikoagulaatiohoitoa varten (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani ja rivaroksabaani eteisvärinän hoitoon, tunnus 290). Varfariini (Marevan®) on peruskorvattava.

Jos kyseessä on pienen tukosvaaran potilas, joka tarvitsee vain määräaikaisen antikoagulaatiohoidon elektiivistä rytminsiirtoa tai eteisvärinän katetriablaatiohoitoa varten, antikoagulaatiohoidon peruskorvattavuuden saa reseptimerkinnällä.