Sydäninfarkti yllätti 52-vuotiaan Virvan – “LDL-kolesteroli on yksi suurimmista riskitekijöistä”

Viikko oli ollut aivan tavallinen. Tuolloin 52-vuotias Virva Leimuvirta oli ulkoillut, syönyt hyvin ja käynyt potkunyrkkeilyssä. Torstaiaamuun hän heräsi kuitenkin poikkeuksellisen väsyneenä.

Epämääräinen huono olo oli valvottanut häntä yöllä. Se tuntui kehossa edelleen. Jalat painoivat ja kävely oli tavallista raskaampaa. Päässä ja vatsassa tuntui oudolta.

Leimuvirta ihmetteli oloaan tovin, mutta laittoi sen huonosti nukutun yön piikkiin ja tsemppasi itsensä liikkeelle. Nettikirpputorilta oli löytynyt upea turkoosi tekonahkatakki, ja Leimuvirta halusi noutaa sen sovitussa aikataulussa.

“Jälkeenpäin olen miettinyt, että koko edeltänyt huono yö olisi pitänyt ymmärtää oireena”, Leimuvirta sanoo nyt, kuusi vuotta myöhemmin.

Takki oli juuri vaihtanut omistajaa, kun huono olo ja heikotus vyöryivät päälle toden teolla. Leimuvirta kävi läpi mielestään kaikki mahdolliset syyt, jotka voisivat olon aiheuttaa.

Aikuisiällä puhjennutta diabetesta lukuun ottamatta hän oli ollut viime vuodet terve, normaalipainoinen ja liikkuva ihminen. Koettujen oireiden aiheuttajaa oli vaikea keksiä.

”Hyperventiloin ja olin varma, että kuolen. Kipu oli jotain aivan järkyttävää.”

“Lopulta arvelin, että kyseessä on paha sappikivikohtaus. Muutama ystäväni oli saanut sellaisen ja kuvaillut vastaavia tuntemuksia”, Leimuvirta kertoo.

Niinpä hän lähti Peijaksen sairaalan päivystykseen arkisen kiireettömästi bussilla. Matkalla kipu alkoi voimistua, ja perillä Leimuvirta oli jo todella tuskainen ja hädissään. “Hyperventiloin ja olin varma, että kuolen. Kipu oli jotain aivan järkyttävää”, hän kuvailee.

Sydänfilmi paljasti, että sappikivien sijaan Leimuvirralla oli vakava sydäninfarkti. “Diagnoosi oli täysi yllätys. Infarkteja saivat käsittääkseni vanhat ihmiset, ja minä olin vasta 52”, Leimuvirta sanoo.

Pallolaajennuksen ja neljän sairaalavuorokauden jälkeen hän pääsi kotiin, missä iskivät lohduttomuuden ja surun tunteet sekä kuolemanpelko.

Leimuvirralle oli kerrottu, että infarktin jälkeen uusintakohtauksen riski on suuri. Vuonna 2022 julkaistun suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia sydäninfarktin saaneista saa uuden kohtauksen viiden vuoden sisällä ja uuden kohtauksen saaneista yli 60 prosenttia menehtyy.

“Istuin sohvalla nitrosuihke toisessa ja puhelin toisessa kädessä odottaen toista kohtausta. Nukkumaanmeno ahdisti, sillä pelkäsin kuolevani yöllä”, Leimuvirta kertaa.

Kolesteroliarvot tulee mittauttaa säännöllisesti, sillä korkea LDL-kolesterolin taso on suuri riskitekijä sydäninfarktia ja sen uusimista ajatellen.

Ahdistavassa tilanteessa läheisten apu osoittautui kullanarvoiseksi. Esimerkiksi Leimuvirran poika yöpyi äitinsä luona muutaman viikon ajan ja ystävät kävivät hänelle kaupassa. Apu olikin paikallaan, sillä Leimuvirran kunto oli romahtanut ja jaksaminen koetuksella.

“Köpöttelin kuin vanhus, vaikka ennen infarktia olin harrastanut liikuntaa neljästä viiteen kertaan viikossa. Minua huimasi ja heikotti. Itketti kun mietin, että jäisinkö sellaiseksi.”

Kuusi vuotta infarktinsa jälkeen Leimuvirta elää pääsääntöisesti hyvää arkea ja nauttii elämästä.

Sinnikäs Leimuvirta kuitenkin päätti kuntoutua. Treenit alkoivat kuntosalilta, alkuun nollavastuksilla, sillä infarktista toipuvalle liikunnan tulee olla alkuun kevyttä. Hän alkoi myös kiinnittää entistä tarkempaa huomiota ruokavalioonsa.

“Diabeetikkona olin tehnyt sitä jo aiemminkin, mutta nyt kaikki lautasella joutui entistä tarkempaan syyniin”, hän kertoo.

Diabetes on sydän- ja verisuonisairauksille altistava riskitekijä, joten sitä on seurattava tarkasti.  Sydäninfarktin saaneen onkin erityisen tärkeää huolehtia muista mahdollisista perussairauksista ja elintavoistaan sekä noudattaa lääkärin antamia ohjeita.

”Suurin oivallukseni on silti ollut se, ettei sairaus määritä ihmistä.”

Myös lääkärin määräämät lääkkeet on otettava. Infarktin jälkeen niitä määrätään usein lukuisia. Osa lääkkeistä parantaa ennustetta eli niillä pyritään ehkäisemään uutta kohtausta, kun taas osa lääkkeistä hoitaa oireita.

Kolesteroliarvot tulee mittauttaa säännöllisesti, sillä korkea LDL-kolesterolin taso on suuri riskitekijä sydäninfarktia ja sen uusimista ajatellen. Terveellä henkilöllä LDL-kolesterolin tavoitetaso on alle 3 mmol/l, mutta infarktipotilaalla yli puolet matalampi, eli alle 1,4.

Infarktin jatkohoito vaatii omaa aktiivisuutta esimerkiksi kontrollikäyntien varaamisen suhteen sekä tietysti hoitoon sitoutumista ja elämäntapamuutoksia.

Leimuvirta tietää omasta kokemuksesta, että se voi infarktin jälkeen olla vaikeaa. Fyysisen kunnon lisäksi myös henkinen hyvinvointi joutuu tilanteessa koetukselle. “Tunteet myllertävät. Kiitollisuuden sijaan saattaa kokea vihaa, ahdistusta ja masennusta. Kaikki, mukaan luettuna oman toipumisen edistäminen, voi tuntua merkityksettömältä.”

Tästä syystä Leimuvirta on kouluttautunut Sydänliiton vertaistukihenkilöksi, joka auttaa muita infarktin saaneita. “Itselläni oli se onni, että minulla oli läheisiä auttamassa. Silti tunsin itseni yksinäiseksi ja ikään kuin heitteille jätetyksi. Moni on infarktin jälkeen aivan yksin.”

Kuusi vuotta infarktinsa jälkeen Leimuvirta elää pääsääntöisesti hyvää arkea ja nauttii elämästä. Hyvin usein hän löytää itsensä ajattelemasta, kuinka hienoa on olla elossa.

“Siinä mielessä infarkti on hieman jalostanut ajattelua”, hän naurahtaa.

“Suurin oivallukseni on silti ollut se, ettei sairaus määritä ihmistä. Minä olen Virva, ja vaikka infarkti on tarkoittanut muutoksia, elän elämää Virvana, en pelkästään sydänpotilaana.”

Sydäninfarkti

• Suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan yli 40 % sydäninfarktin saaneista saa uuden kohtauksen viiden vuoden sisällä, ja uuden kohtauksen saaneista 60 % menehtyy.
• Sydäninfarktin riskiä voi alentaa riskitekijöiden hyvällä hoidolla. Riskitekijöitä ovat korkea LDL-kolesteroli, verenpaine, diabetes, tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus.
• Korkea LDL-kolesterolitaso lisää sydäninfarktin uusinnan riskiä.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä LDL-kolesteroli on yksi tärkeimmistä riskitekijöistä, joihin voidaan hoidoilla vaikuttaa

• Koholla olevaa LDL-kolesterolitasoa ei voi itse havaita ilman testejä, mutta sitä voidaan alentaa elintapamuutoksilla ja lääkehoidolla.
• Erityisen tärkeää on LDL-kolesterolitason ja muiden riskitekijöiden, kuten mahdollisen diabeteksen hoidon säännöllinen seuranta. Korkean riskin potilailla LDL-kolesterolitason tulisi olla alle 1,4 mmol/l:n.
• Infarktin jälkeen on itse muistettava varata säännölliset LDL-kolesterolimittaukset ja kontrolli- eli seurantakäynnit lääkärillä.

Viitteet:

Toppila I et al. Clin Cardiol. 2022; 45(4):342-351

Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja

Suomen Kardiologisen Seuranasettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 10.4.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarnanen K, Strandberg T, Syvänne M, Kukkonen-Harjula K. Dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot. Käypä hoito -suosituksen potilasversio. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 24.4.2025).  Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Marraskuussa 2025 järjestetään 4 osainen Kolesterolikoulu verkossa. Tule mukaan alentamaan kolesterolia!

YHTEISTYÖSSÄ MUKANA