Medialukutaito

Medialukutaitoa on tarvittu aina. Vaikka medialukutaidosta nykyään puhutaan erityisesti internetin yhteydessä, jo tuhansia vuosia sitten on tarvittu medialukutaitoa. Suuret hallitsijat ovat tilaamissaan kertomuksissa vielä suurempia kuin oikeasti olivat, ja voittoisat sodat oikeutettuja. Edeltävät hallitsijat on vaiettu kuoliaiksi ja heidän urotekojaan on siirretty eri henkilöiden nimiin.

On hyvä ymmärtää, että lähes kaikki kohtaamamme viestintä pyrkii vaikuttamaan meihin. Viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset pohtivat työkseen tapoja vaikuttaa kohderyhmäänsä. Taitava mediasisällöntuottaja voi muokata ajattelua, ja hyvä mainos saa ihmiset ostamaan.

Kohdatessamme markkinointi- tai muuta viestintää, medialukutaitoa tarvitaan. Se on kykyä muun muassa arvioida, onko vaikuttamisyritys hyväksyttävä vai ei.

Myös huijausten tunnistaminen vaatii hyvää medialukutaitoa.

Huijareita on aina ollut kuten myös niitä, jotka huijauksiin lankeavat. Ennen huijarit saattoivat ilmoittaa sanomalehdessä tai lähestyä kirjeitse. Koska netti on uudempi kanava, sen kautta tulleiden huijausten tulkitseminen on monille haastavampaa.

Jos kotipostilaatikkoon tulee kirje, jossa pyydetään laittamaan pankkikortti ja sen tunnusluku kirjekuoreen ja jättämään kuori rappukäytävään, ei monikaan noudattaisi ohjetta. Ei, vaikka kirjeessä lukisi, että poliisi aikoo hakea sen ja estää pankkitilin tyhjentämisen.

Kun sama viesti tulee sähköpostiin, jo useampi lankeaa, ja vielä useampi, jos poliisiksi esittäytyvä soittaa ja pyytää tunnuksia. Tällaisiin viesteihin liitettyjä linkkejä ei yleensä kannata klikata. Opastaessa tulee muistaa, että viranomaiset eivät koskaan pyydä salasanoja tai tunnuksia, heillä on tarvittavat oikeudet muutenkin.

Mitä medialukutaito on

Medialukutaito on kykyä tulkita ihmisten tuottamia sisältöjä, oli kyse sitten kuvista tai kirjoitetusta tekstistä. Se on kykyä lukea rivien välistä, mihin tiedon tuottaja pyrkii julkaisemalla jonkin tietyn uutisen tai tarinan.

Terveys on aina kiinnostanut ihmisiä, ja siksi terveydellä pyritään myös rahastamaan, jopa kyseenalaisin keinoin. Osa huijauksista on harmittomampia ja toiset suorastaan vaarallisia.

Yleisesti kannattaa kyseenalaistaa, jos vastaan tulee

1. Uutisia, joissa hehkutetaan jotain yhtä tutkimustulosta. Vaikka toimittajan perimmäinen tarkoitus on ehkä hyvä, ne voivat aiheuttaa lukijoissa joko huolta ja halua välttää, tai kiinnostuksen ostaa jotain tiettyä elintarviketta, esim. tiettyä ruokaöljyä tai jotain uudeksi superfoodiksi julistettua ruoka-ainetta.
2. Yhden ihmisen kokemus ja harrastus. Sivut voivat olla ammattimaisesti tehdyt, mutta tärkeintä on kiinnittää huomio tekijän ammattiin ja koulutukseen. Luotettavat yksittäiset tekijät ovat yleensä jonkin yliopiston tai riippumattoman tutkimuslaitoksen tutkijoita, eivätkä he yritä myydä mitään.
3. Tuotemyyjä tai nettiapteekki: jos tuotetta myydään lähtökohtaisesti netissä, epäile luotettavuutta. Liian hyvät tulokset ja halvat hinnat ovat huijausta.
4. Ideologinen lahko: kiinnitä huomio väitteiden tueksi siteerattuihin tutkimuksiin, ja ota selvää missä ja milloin ne on julkaistu, kuka on tutkinut, ja kuka rahoittanut tutkimukset. Salapoliisin työssä Google on ystävä.

Lähtökohtaisesti epäilyttäviä ovat erilaiset elämäntapa- ja muut valmentajat, joilla ei ole määriteltyä ammattitutkintoa. Samoin paatoksella puhuvat yhden asian -julistajat.

Medialukutaitoa on ymmärtää asian saavan uusia merkityksiä riippuen missä valossa se esitetään, mitä painotetaan, keitä haastatellaan, ja mille näkemyksille tai mielipiteille annetaan näkyvyyttä.

Itselleen onkin hyvä esittää seuraavat kysymykset, kun pohtii jonkin tiedon luotettavuutta:

• Mikä tarkoitus tämän tiedon tuottamisella on ollut?
• Kenelle sivu on suunnattu, ja miksi?
• Onko mielipiteet, mainonta ja asiatieto eroteltu toisistaan?
• Sisältyykö tietoon ideologisia tai poliittisia painotuksia?
• Onko tiedonlähde kattava esitys aiheesta?
• Mitä asioita on jätetty käsittelemättä?