Liikunta ja sepelvaltimotauti

Liikunnan aloittaminen kannattaa aina.

Säännöllinen liikunta

• parantaa sydämen pumppaustehoa ja rasituksen sietokykyä
• kehittää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa
• parantaa valtimoiden sisäkalvon toimintaa ja uudissuonten muodostumista
• lisää hyvää veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja vähentää pahaa LDL-kolesterolipitoisuutta, mikä hidastaa valtimoiden ahtautumista
• vähentää veren triglyseridipitoisuutta
• alentaa lepoverenpainetta
• auttaa painonhallinnassa
• lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa veren sokeritasapainoa
• kehittää lihasvoimaa
• virkistää

→ parantaa elämänlaatua ja arjessa jaksamista sekä sairauden ennustetta

Liikunnallinen elämäntapa

• Liikunnan tulisi olla päivittäinen osa arkea.
• Tavoitteena liikuntaa 30–60 minuuttia päivässä.
• Päivittäisen liikunnan voi koota useasta lyhyestä liikuntajaksosta.
• Jos kunto on heikko tai liikunta vähäistä, niin voi aloitaa maltillisesti ja edetä pienin askelin vähitellen liikuntaa lisäten.
• Sopiva teho vastaa usein reipasta, joskus jopa rasittavaakin kävelyä ja hengästyminen on vain hyväksi.
• Liikuntaa tulee keventää, jos sääolosuhteet ovat erityisen vaativat.
• Arkinen liikkuminen, työmatkapyöräily, puutarhatyöt, hieman hengästyttävä kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu.
• Kestävyysliikuntamuodoiksi sopivat esimerkiksi kävely, golf, luonnossa liikkuminen, kuntopyöräily, hiihto, uinti, sauvakävely, hölkkä, tanssi, soutu ja erilaiset pallopelit. Liikuntamuodot, joista itse pitää.
• Lihasvoimasta tulee huolehtia vähintään kaksi kertaa viikossa.

Liikkuminen rohkeasti kehoa kuunnellen

• Omat tuntemukset ovat tärkeitä sopivan liikunnan tehon arvioinnissa. Liikkuessa saa ja on hyvä hengästyä.
• Liikunta on teholtaan sopivaa, kun se on oireetonta, ei uuvuta ja olo on jälkeenpäin virkistynyt.
• Normaalista poikkeava väsymys tai uupumus saattaa olla merkki liian suuresta rasituksesta.
• Osa sydänlääkkeistä, mm. beetasalpaajat, hidastavat sykkeen nousua liikunnan aikana. Siksi liikunnan rauhallinen aloittaminen tai riittävän pitkä alkuverryttely (5–15 min.) ja liikunnan päättäminen jäähdytellen tekevät liikunnasta miellyttävämpää.
• Lääkkeet mahdollistavat liikunnan harrastamisen lievittämällä oireita tehostaen sydänlihaksen hapensaantia ja parantamalla rasituksen sietoa.
• Rasituksessa ilmenevä rintakipu, hengenahdistus, ylävatsakipu ja huono olo ovat tyypillisiä sepelvaltimotaudin oireita. Jos oireet ilmenevät esimerkiksi ylämäkeä kävellessä, tulee vauhtia keventää, levähtää ja ottaa tarvittaessa pikanitro oireisiin. Jos oireet eivät helpota nopeasti levosta ja pikanitrosta huolimatta, tulee hakeutua hoitoon.

Asiakkaan ohjaaminen

• Löydä positiivista ja kehuttavaa asiakkaan nykyisestä liikunnasta.
• Ohjaa asiakasta itse löytämään sopiva, konkreettinen ja maltillinen lähiajantavoite liikunnan lisäämiselle, jos sille tarvetta.
• Ohjaa asiakasta miettimään itselleen sopivat liikuntahetket ja -muodot.
• Kannusta asiakasta huomaamaan onnistumisensa.

Teemoja, joista on hyvä keskustellla asiakkaan kanssa

• Oma liikuntahistoria ja omat liikuntatottumukset
• Liikuntasuunnitelma ja -päiväkirjaa

Kerro asiakkaalle liikkumisesta

• Saavutat terveyshyötyjä liikkumalla säännöllisesti.
• Lähde liikkeelle lämmitellen (5-15 min) ja päätä liikunta jäähdytellen.
• Tehosta liikuntaa omien tuntemuksiesi mukaan.
• Liikunnan aikana saat ja on hyväkin hengästyä.
• Muista, että liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee olla hyvä olo.
• Kevennä liikuntaa, jos sääolosuhteet ovat erityisen vaativat.
• Kysy lääkäriltä lääkkeittesi mahdollisesta vaikutuksesta liikuntaan.
• Pidä nitrovalmiste mukana. Jos oire yllättää, ota nitrovalmistetta ja levähdä. Jatka rauhallisemmin, kun oire on hellittänyt.

• Voimakkaiden oireiden ilmaantuessa hakeudu hoitoon.
• Kevennä liikuntaa, jos sääolosuhteet ovat erityisen vaativat.

Tukea liikuntaan

Asiakkaalle annettava oppaat

Liikunta sydäninfarktin jälkeen, Liikunta pallolaajennuksen jälkeen ja Liikunta ohitusleikkauksen jälkeen.  Oppaat sisältävät liikuntaohjeistuksen akuutista vaiheesta loppuelämän liikkumiseen.

sydan.fi ja kuntoutumistalo.fi (kuntoutumistalo.fi→ kuntoutujalle → sydänsairaudet)

Tietoa, taitoa ja tukea sairauteen liittyen sekä käytännön vinkkejä liikkumiseen ja sairauden hoitamiseen.

sydan.fi/kurssikalenteri

Sydänliiton kursseilla pääsee tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia myös liikkumisesta yhdessä toimien ja oppien.

sydan.fi/vertaistukihaku

Vertaistukihenkilön kanssa voi jutella luottamuksella liikkumisesta, tunteista ja kokemuksistasi.

sydan.fi/tule mukaan

Tietoa Sydänliiton toiminnasta, joihin voi osallistua. Verkkoluentotarjonta, tapahtumakalenteri sekä mahdollisuus liittyä jäseneksi sydänyhdistykseen ja tulla mukaan sydänyhdistyksen liikuntatoimintaan.

Terveyskylän Kuntoutumistalossa löytyy sairastavalle tietoa

• liikunnasta ja sepelvaltimotaudista
• liikunnasta pallolaajennuksen jälkeen
• liikunnasta ja sydäninfarktin jälkeen
• kuntoutumisesta rintalastan avaamisen jälkeen

Lue lisää

2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease

Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to
implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology