Hyppää sisältöön
Etusivu / Liikunta ja sydämen läppäviat

Liikunta ja sydämen läppäviat

Läppävikaisen ihmisen liikunta perustuu läppävian vaikeusasteeseen ja oireisiin, kammioissa tapahtuneisiin muutoksiin ja mahdolliseen rasituskokeen tulokseen. Yleensä läppävikaan liittyvä lääkitys ei rajoita liikkumista.

Annukka Alapappila
Julkaistu 10.6.2021
Päivitetty 7.6.2024

Yleisimmät läppäviat ja niiden liikunnan perusperiaatteet

Aorttaläpän ahtauma (AS, aortic stenosis)

Ahtauman aste Ahtauman kuvaus Liikunta
Lievä Läppäaukko yli 1,5 cm² ja keskigradientti alle 25 mmHg Ei rajoituksia liikunnassa, mikäli rasitus ei aiheuta oireita ja syke ja verenpainevaste ovat normaalit, liikunnaksi suositellaan terveysliikuntasuositusten mukaista liikuntaa.
Keskivaikea Läppäaukko 1–1,5 cm² ja keskigradientti 25–40 mmHg Jos oireeton, voi harrastaa keskiraskasta dynaamista liikuntaa, RPE-12-15. Jos rasitukseen liittyy st-segmentin laskua, kammioperäisiä rytmihäiriöitä tai verenpainevaste rasituskokeessa on poikkeava, liikunnaksi suositellaan kevyttä, RPE 11-13-tasoista liikuntaa.
Vaikea Läppäaukko alle 1 cm² ja keskigradientti yli 40 mmHg Liikunta vain kevyttä ja dynaamista, RPE 11-13, äkillisiä ponnistuksia ja staattista lihastyötä tulee välttää.

 

Aorttaläpän vuoto (AR, aortic regurgitation)

Vuodon aste Kuvaus Liikunta
Lievä Vuotovirtaus alle 25 % LV:n ulosvirtauskanavasta ja kanta alle 3 mm Ei rajoituksia dynaamisessa liikunnassa, jos vasemman kammion pumppausteho on normaali.
Keskivaikea Vuotovirtaus 25–65 % LV:n ulosvirtauskanavasta ja kanta 3–6 mm Ei rajoituksia dynaamisessa liikunnassa, mikäli vasen kammio ainoastaan lievästi laajentunut ja pumppausteho normaali sekä vaste rasitukselle normaali kliinisessä rasituskokeessa. Jos kammioperäisiä nopealyöntisyysjaksoja on ilmennyt levossa tai rasituksessa, ainoastaan kevyt, RPE 11-13-tasoinen liikunta on sallittu.
Vaikea Vuotovirtaus yli 65 % LV:n ulosvirtauskanavasta, kanta yli 6 mm ja vasen kammio suurentunut Jos vasemman kammion toiminta on heikentynyt, liikunnaksi suositellaan vain kevyttä, dynaamista, RPE 11-12-tasoista liikuntaa, joka vastaa kevyitä, päivittäisten toimien aiheuttamaa kuormitusta. Kliinisellä rasitustestillä arvioidaan fyysistä suorituskykyä ja oireita, ja sitä tarvitaan turvallisen ja tehokkaan liikunnan annosteluun.

Bikuspinen aorttaläppä

Kaksipurjeinen aorttaläppä ei oireettomana rajoita liikuntaa. Ellei tähän läppärakenteeseen liity stenoosia tai vuotoa, liikuntaa ei ole syytä rajoittaa. Jos kaksipurjeiseen aorttaläppään liittyy aortan tyven laajentuminen, kevyt tai kohtalaisesti kuormittava liikunta, RPE 11-14, on sallittua.

Hiippaläpän ahtauma (MS, mitral stenosis)

Ahtauman aste Kuvaus Liikunta
Lievä Läppäaukko yli1,5 cm² keskigradientti alle 5 mmHg Liikunnan tehoa rajoittaa rasitushengenahdistus. Liikuntaa voi harrastaa oireiden sallimissa rajoissa, jos sinusrytmissä olevan potilaan hiippaläpän ahtauma on lievä ja keuhkovaltimopaine on levossa alle 35 mmHg. Raskaita ponnisteluja tulee välttää, jos ahtauma aiheuttaa oireita.
Keskivaikea Läppäaukko 1–1,5 cm², keskigradientti 5–10 mmHg ja keuhkovaltimon paine supistumisvaiheessa 30–50 mmHg Liikunnan tehoa rajoittaa rasitushengenahdistus. Liikuntaa voi harrastaa oireiden sallimissa rajoissa, jos sinusrytmissä olevan potilaan hiippaläpän ahtauma on lievä ja keuhkovaltimopaine on levossa alle 35 mmHg. Raskaita ponnisteluja tulee välttää, jos ahtauma aiheuttaa oireita.
Vaikea Läppäaukko alle 1 cm², keskigradientti yli 10 mmHg ja keuhkovaltimon paine supistumisvaiheessa yli 50 mmHg Jos on vaikea hiippaläpän ahtauma ja eteisvärinää, suositellaan korkeintaan kevyttä liikuntaa. RPE 11–13. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja voimistelu. Voimakasta dynaamista kuormitusta on vältettävä.

 

Hiippaläpän vuoto (MR, mitral regurgitation)

Vuodon aste Kuvaus Liikunta
Lievä Vuotovirtauksen kanta alle 3 mm ja vuotava aukko alle 10 mm² Oireettoman ei tarvitse rajoittaa liikuntaa, jos vasemman kammion ja eteisen koko ja keuhkovaltimopaine ovat normaalit. Myös kilpaurheilu on sallittu. Jos on normaali sinusrytmi, normaali vasemman kammion toiminta ja korkeintaan lievä vasemman kammion laajentuma, voi osallistua kevyesti-kohtalaisesti kuormittavaan liikuntaan, RPE 12-15
Keskivaikea Vuotovirtauksen kanta 3–6 mm ja vuotava aukko 10–30 mm² Jos vasen kammio on laajentunut, suositellaan kevyttä, RPE 11–14-tasoista liikuntaa. Liikunnan teho on noin 50 % maksimaalisesta suorituskyvystä, staattista kuormitusta on hyvä välttää.
Vaikea Vuotovirtauksen kanta yli 6 mm, vuotava aukko yli 30 mm² ja vasen eteinen ja kammio suurentuneet Jos läppävuoto on vaikea, hoitona on läpän korjaus ja ennen toimenpidettä suositellaan vain kevyitä päivittäisiä toimintoja.

 

Hiippaläpän prolapsi (mitral prolapse)

Oireeton prolapsi ilman läppävuotoa Rohkaistaan liikkumaan säännöllisesti. Liikunta on turvallista, jos ei ole merkittäviä rytmihäiriöitä levossa tai kuormituksessa, sukuhistoriassa ei sydänperäisiä äkkikuolemia eikä aikaisempia tromboembolisia tapahtumia tai pyörtymisiä.

Säännöllinen liikunta vähentää hiippaläpän prolapsiin liittyviä oireita, kuten sykkeeseen liittyviä tuntemuksia, epämääräistä rintakipua ja rasituksen jälkeistä tiheälyöntisyyttä. Liikunnan tulee olla aerobista, kaikki lajit ovat suositeltavia.

Prolapsiin liittyy läpän vuoto Hiippaläpän vuotoon liittyviä liikuntaohjeistus

 

Kolmiliuskaläpän vuoto (TR, tricuspid regurgitation)

Vuodon aste Kuvaus Liikunta
Vaikea Vuotovirtauksen kanta yli 7 mm ja takaisinvirtaus maksalaskimoihin Jos oikean kammion toiminta on normaali, rasitukseen ei liity oireita eikä oikean eteisen paine ole suurempi kuin 20mmHg, voi liikkua rajoituksetta. Oireiselle suositellaan kevyttä liikuntaa, RPE 11-13.

 

Liikunta ja sydämen läppäleikkaus

  • Leikkausta edeltävä liikunta vähentää komplikaatioita ja helpottaa toipumista. Leikkausta odottavan kannattaa pitää peruskuntonsa mahdollisimman hyvänä, jolloin leikkauksesta toipuminen on helpompaa.
  • Päivittäinen liikunta on tärkeä osa läppäleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.
  • Yksilöllisesti suunniteltu ja asteittain lisääntyvä liikunta nopeuttaa kuntoutumista leikkauksen jälkeen.

Läppäleikkauspotilaan liikuntaohjeet

 

Ajankohta Useus Kesto RPE Sisältö
Ensimmäinen kuukausi 2–3 krt päivässä 10–30 min kerralla RPE 11–13 Lyhyitä kävelylenkkejä, pidempiä matkoja vähitellen, kuntopyöräilyä, ylävartalon voimistelua päivittäin
Toinen kuukausi 1–2 krt päivässä 15–45 min kerralla RPE 12–14 Kävelylenkkejä, pidempiä matkoja vähitellen, kuntopyöräilyä, ylävartalon voimistelua päivittäin
Kun rintalasta on luutunut päivittäin yhteensä 20–60 min RPE 12–15 Kestävyys-, lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelua

 

Liikunnassa seurattavia kuormitusvasteita

  • sykkeen nousu
  • hengitystaajuus (normaali hengitystaajuus levossa on 12–14 krt/min, hyperventilaatioraja 40 krt/min) sekä hengenahdistus
  • kuormitustuntemus (RPE)
  • tuki- ja liikuntaelimistön tuntemukset

Liikunnassa muita huomioitavia tekijöitä

  • Jos käytössä on veren hyytymistä ehkäisevää lääkitys, kontaktilajeja tulee välttää vammojen ja verenvuotovaaran vuoksi .
  • Jos vasemman kammion toiminta on normaali, kevyt ja keskiraskas urheilu on sallittua riippumatta siitä, mikä läppä on korvattu tekoläpällä.

Ohjaus liikunnan ja kuntoutuksen pariin

  • Ennen aktiivisen liikunnan aloittamista tarvitaan lääkärin tilannearvio ja mahdollinen kliininen rasituskoe.
  • Sairauden toteaminen tapahtuu yleensä erikoissairaanhoidossa, josta hoitoketju luontevasti alkaa.
  • Liikunnan alkuohjaus voi tapahtua erikoissairaanhoidossa ja jos tilanne on hankala, jatkua siellä pitempäänkin.
  • Sairaalassa voi olla ensitietokursseja ja joillakin sydänpiireillä on läppäpotilaiden kursseja sekä perhekursseja nuorille.
  • Viimeistään läpän korjaustoimenpiteen jälkeen kuntoutus siirtyy perusterveydenhuoltoon, jossa tulisi järjestää liikuntaohjausta yksilöllisesti tai ryhmässä.
  • Oman alueen palveluista saa parhaiten tietoa sydänpiireistä ja sairaalan kuntoutusohjaajalta, fysioterapeutilta, sydänhoitajalta tai sosiaalityöntekijältä.
  • Lievää läppävikaa sairastavalle ja läppäleikkauksesta hyvin toipuneelle soveltuvat hyvin myös kunnan liikuntapalvelujen ryhmät.
  • Jos liikunta pelottaa liikkumista tai on epävarma turvallisen liikunnan rajoista, lääkäri voi ohjata fysioterapeutin yksilöneuvontaan tai fysioterapeutin ohjaamaan liikuntaryhmään tai kuntoutumiskurssille.

Tukea elämään sairauden kanssa

  • Tietoa, taitoa ja tukea sairauteen liittyen sekä käytännön vinkkejä liikkumiseen ja sairauden hoitamiseen löytyy sydan.fi-sivuilta ja Kuntoutumistalo.fi-sivuilta (Kuntoutumistalo→Kuntoutujalle→Sydänsairaudet).
  • Sydänliiton kursseilla sairastunut pääsee tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia myös liikkumisesta yhdessä toimien ja oppien.
  • Vertaistukihenkilön kanssa voi jutella luottamuksella liikkumisesta, tunteista ja kokemuksista.
  • Tule mukaan -sivuilta löytyy tietoa Sydänliiton toiminnasta sekä verkkoluentotarjonta ja tapahtumakalenteri sekä sairastunut voi halutessasaan liittyä jäseneksi sydänyhdistykseen.

Lue lisää

2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease

Työryhmä

Annukka Alapappila, TtM, ft

Leena Meinilä,ft