Liikunta ja synnynnäiset sydänviat

Liikunta on sallittua, suositeltavaa ja turvallista, kun yksilöllisyys ja oman kehon kuunteleminen muistetaan.
Synnynnäistä sydänvikaa sairastava voi yleensä liikkua kohtuullisella tai matalalla teholla, jolloin MET on korkeintaan 4-6 ja RPE 11- 13.
Haastavissa tapauksissa tulee konsultoida hoitavaa kardiologia.
Liikunta ei paranna sydänvikaa, mutta säännöllinen liikunta parantaa sydänlapsen ja -aikuisen yleiskuntoa sekä elämänlaatua.
Vain harvoin liikunta aiheuttaa ylimääräistä vaaraa sydänvikaa sairastavalle.

Rakenneviat, joihin liittyy vakavien rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen vaara:

Laajeneva eli hypertrofinen kardiomyopatia
Pitkä QT -oireyhtymä
Marfanin oireyhtymä
Aorttaläppäviat
Oikean kammion arytmogeeninen dysplasia (ARVC)
Brugadan oireyhtymä

Liikuntalajien ja kuormittavuuden luokittelu

Taulukossa 1 on arvioitu liikuntalajien sopivuutta niille sydänsairaille, joiden rakennevikaan liittyy vakavien rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen vaara.

0-1 = lajia ei suositella harrastamaan tai se kielletään, 2-3 = lajin harrastaminen on arvioitava yksilöllisesti, 4-5 = suositeltava liikuntalaji.

Kuormitustaso korkea, yli 6 MET	HCM ¹, laajeneva kardiomyopatia	LQT ¹, pitkä QT-oireyhtymä	Marfanin oireyhtymä ²	ARVC, arytmogeeninen dysplasia	Brugadan oireyhtymä
Koripallo	0	0	2	1	2
Kehonrkennus*	1	1	0	1	1
Jääkiekko*	0	0	1	0	0
Squash	0	2	2	0	2
Kiipeily*	1	1	1	1	1
Juoksu	0	0	2	0	2
Laskettelu*	2	2	2	1	1
Hiihto	2	3	2	1	4
Jalkapallo	0	0	2	0	2
Tennis, kaksinpeli	0	0	3	0	2
Lippupallo	1	1	3	1	3
Lainelautailu	1	0	1	1	1

*= lajiin liittyy lisääntynyt tapaturmariski, 1= taudin genetiikka ei tiedossa, 2 = ainoastaan livä aortan laajentuma

Kuormitustaso kohtuullinen (4-6 MET)	HCM¹	LQTS¹	Marfanin oireyhtymä²	ARVC	Brugadan oireyhtymä
Pesäpallo	2	2	2	2	4
Pyöräily	4	4	3	2	5
Vaellus, patikointi	4	5	5	2	4
Moottoripyöräily*	3	1	2	2	2
Hölkkä	3	3	3	2	5
Purjehdus	3	3	2	2	4
Surffaus	2	0	1	1	1
Uinti	5	0	3	3	4
Tennis, nelinpeli	4	4	4	3	4
Juoksumatto, kuntopyöräily	5	5	4	3	5
Painonnosto	1	1	0	1	1
Patikointi	3	3	3	2	4

* lajiin liittyy lisääntynyt tapaturmariski, ¹= taudin genetiikka ei tiedossa, ²= ainoastaan lievä aortan laajentuma

Kuormitustaso matala, alle 4 MET	HCM¹	LQTS¹	Marfanin oireyhtymä²	ARVC	Brugadan oireyhtymä
Keilaus	5	5	5	4	5
Golf	5	5	5	4	5
Ratsastus	3	3	3	3	3
Sukellus	0	0	0	0	0
Luistelu	5	5	5	4	5
Snorkkelisukellus	5	0	5	4	4
Kuntosaliharjoittelu	4	4	0	4	4
Reipas kävely	5	5	5	5	5

Taulukko 1. Suuntaviivoja liikuntalajien sopivuudesta eräissä synnynnäisissä sydänvioissa. AHA Recommendation for physical activity and recreational sports participation for young patients with genetic cardiovascular disease, 2004.

Liikuntalajit kuormittavat eri tavalla riippuen lajista ja liikunnan intensiteetistä.
Liikunnan aiheuttama kuormitus sydämelle koostuu sykkeen ja verenpaineen aiheuttamasta yhteiskuormituksesta (vrt. sykepainetulo).
Sykkeen seurannasta ei ole hyötyä, kun arvioidaan staattisen kuormituksen aiheuttamaa rasitusta.
Myös dynaaminen liikunta voi olla yhtä aikaa staattista, jolloin kuormitus on paljon suurempi kuin pelkässä dynaamisessa liikunnassa.
Näin ollen kohtalaisesti kuormittava dynaaminen liikunta, joka sisältää myös staattista kuormitusta, voi olla sydämen kannalta yhtä rasittavaa kuin korkeasti kuormittava dynaaminen liikunta.
Taulukossa 2 on huomioitu äkillisiä pyrähdysmäisiä suorituksia vaativat liikuntalajit, kuten pikajuoksu, jalkapallo, jääkiekko ja monet muut joukkuelajit. Ne lisäävät sydämeen kohdistuvaa rasitusta.
Tasaista kuormitusta sisältävät lajit sopivat monelle paremmin, vaikka liikuntasuoritukset kestävätkin pidempään.
Kuumassa ilmanalassa tapahtuvia pitkäkestoisia suorituksia tulee välttää nestehukkavaaran takia.
Kontaktilajit tai lajit, joihin sisältyy törmäys- tai kaatumisvaara, eivät sovi antikoagulanttilääkitystä käyttäville eivätkä tahdistinpotilaille.

Taulukko 2. Eri liikuntamuotojen dynaamisen ja staattisen kuormituksen yhteisvaikutuksia. MVC = maximal volyntary contraction eli maksimaalinen tahdonalainen supistus,

	A. Pieni dynaaminen kuormitus, alle 40% VO_2max	B. Kohtuullinen dynaaminen kuormitus (40- 70 % VO_2max)	C. Suuri dynaaminen kuormitus (yli 70 % VO_2max)
1. Pieni staattinen kuormitus (alle 20 % MCV)	Biljardi, keilaaminen, kriketti, curling, golf, ammunta	Pesäpallo, softpallo, pöytätennis, tennis (nelinpeli), lentopallo	Sulkapallo, hiihto (perinteinen), sähly*, suunnistus, kilpakävely, pallopelit, juoksu (pitkät matkat), jalkapallo, squash, tennis (kaksinpeli)
2. Kohtuullinen staattinen kuormitus (20- 50 % MCV)	Jousiammunta, kilpa-ajo+, sukellus, ratsastus, moottoripyöräily	Miekkailu, kenttälajit (hypyt), taitoluistelu, amerikkalainen jalkapallo, rodeoratsastus+, rugby, pikajuoksu, lainelautailu+, sekauinti	Koripallo, jääkiekko, luisteluhiihto, australialainen jalkapallo, haavipallo, juoksu (keskipitkät matkat), uinti, käsipallo
3. Suuri staattinen kuormitus (yli 50 % MCV)	Kelkkailu+, kenttälajit (heitot), voimistelu+, karate/judo, purjehdus, vuorikiipeily+, vesihiihto+, painonnosto+, surffaaminen *+	Kehonrakennus+, syöksylasku+, paini*	Nyrkkeily, melonta, pyöräily+, kymmenottelu, soutu, pikaluistelu

Mukailtu Mitchell ym. 2005.

* lisääntynyt törmäysvaara, minkä takia sopii huonosti esimerkiksi tahdistinta tai verenohennuslääkitystä käyttäville, + lisääntynyt onnettomuusriski

Taulukot 1 ja 2 antavat suuntaa liikuntalajien sopivuudesta.

Niissä ei huomioida liikuntatilanteeseen mahdollisesti liittyvää henkistä stressiä, lääkitystä sekä ympäristön tai ilmaston olosuhteita.
Kilpailutilanteisiin liittyvä emotionaalinen jännitys saattaa aiheuttaa sydämelle huomattavan ja ennalta määrittelemättömän lisäkuormituksen.
Suorituskyky sekä tausta ja kokemus kyseisen lajin osalta vaikuttaa yksilölliseen kuormitustasoon.
Omat tuntemukset tulee huomioida aina, kun arvioidaan liikuntalajin sopivuutta.

Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niin sanottuihin varoittaviin tuntemuksiin.

Jos rasitukseen liittyy

puristavaa rintakipua
tajunnan menetys
poikkeuksellisen pitkä palautumisaika suorituksesta
selkeä rytmihäiriötuntemus tai
kohtuuttoman voimakas hengästyminen tai hengenahdistus rasituksen suuruuteen nähden

on liikuntakielto on voimassa, kunnes oireiden syy selvitetty.

Synnynnäisten sydänvikojen kuvaus ja ohjeita liikuntaan

Usein synnynnäistä sydänvikaa sairastava tarvitsee yksilöllisesti suunniteltua liikuntaohjausta. Oirerajoitteisen kliinisen rasituskokeen tulos on tärkeä osa liikuntaohjelman ja liikunnan annostelun suunnittelua.

10pt;”>Kawasakin tautiLiikunta on erityisen hyödyllistä Kawasakin tautia sairastaville. Lapset, joilla ei ole taudin aikana sydänoireita, voivat liikkua rajoituksetta. Muussa tilanteessa liikunnan kuormitus määräytyy kliinisen rasituskokeen, varjoainetutkimuksen tai isotooppiperfuusiotutkimuksen perusteella. Mikäli potilaalle on kehittynyt valtimopullistuma, suositellaan liikuntalajeja luokista 1A-B ja 2A-B. Kilpaurheilumainen rasittava liikunta on kielletty.

SYDÄNVIKA	LIIKUNTA	LIIKUNTA LEIKKAUKSEN JÄLKEEN
Kammioväliseinän aukko, VSD	Liikuntarajoituksia ei ole, jos oikovirtaus on pieni eikä keuhkovaltimopaine ole koholla. OIreiset on syytä leikata ennen aktiviivisen liikunnan aloittamista. Jos keuhkovaltimopaine on päässyt kohoamaan ja johtanut Eisenmengerin oireyhtymään, liikunta toteutetaan sen mukaan.	Leikattu voi liikkua ilman rajoituksia, kun 3 kk leikkauksesta on kulunut ja keuhkoverenpaine on normaali ( alle 40 mmHg) eikä todeta oireita aiheuttavia rytmihäiriöitä ja vasemman kammion toiminta on moitteeton. Jos paine on yli 40 mmHg, rauhallinen liikunta suorituskyvyn rajoissa on suositeltavaa, mutta kilpaurheilu ei.
Eteisväliseinän aukko, ASD	Liikuntarajoituksia ei ole, jos oikovirtaus on pieni, oikea eteinen ja kammio pysyvät normaalien kokoisina eikä keuhkovaltimopaine ole koholla. OIreina ovat hengästyminen, hengenahdistus, alentunut rasituksensieto, yskä, apuhengityslihasten käytö, väsyminen, ruokahaluttomuus ja hikoileminen esim. syödessä. Jos keuhkovaltimopaine on lievsöti koholla, kohtalisesti rasittava liikunta ( 60-85% maksimisykkeestä) on sallittua. Voimalajit ja kilpaurheilu on kielletty.	Onnistuneen leikkauksen jälkeen potilaiden suorituskyky ja ennuste ovat hyvät. Liikuntarajoituksia ei ole, jos 3 kk kuluttua leikkauksesta keuhkovaltimopaine ja vasemman kammion toiminta ovat normaalit eikä potilaalla ole rytmihäiriöitä. Jos eteisväliseinäaukkoon liittyy rytmihäiriöitä, ne on tutkittava ennen aktiivisen liikunnan aloittamista.
Avoin valtimotiehyt, PDA	Liikuntarajoituksia ei ole, jos suorituskyky on hyvä, valtimotiehyt on pieni tai keskisuuri, vasen kammio on normaalin kokoinen ja keuhkovaltimopaine on normaali. Sairaus altistaa kuitenkin hengitystieinfektioille, joiden yhteydessä voi esiintyä sydämen vajaatoimintaa. Kolme kuukautta valtimotiehyen sulkemisen jälkeen kaikki liikunta on sallittua, mikäli keuhkovaltimopaine ja vasemman kammion koko ovat normaalit. Keuhkoverenkierron paineen ollessa koholla tulee rajoittaa liikuntaa, koska rasitukseen liittyvä systolisen verenpaineen nousu kuormittaa keuhkovaltimoita.
Aortan koarktaatio, CoA	Lievässä koarktaatiossa ei ole liikuntarajoituksia, jos – koarktaatio ei ole merkittävä eli ei runsasta kollateraalisuonistoa – aortan tyvi ei ole laajentunut voimakkaasti – systolinen verenpaine-ero on alle 20 mmHg ylä- ja alaraajan välillä. Paine-ero kuvaa ahtauma-astetta ja mahdollista rasitusverenpainetta. Se voi lisääntyä rasituksessa ja aiheuttaa alaraajaklaudikaation. – rasituskoe sujuu normaalisti ja rasituksenaikainen systolinen verenpaine on alle 230 mmHg oikealta puolelta mitattuna. Mikäli rasituksessa systolinen verenpaine on yli 230 mmHg ja ylä- ja alaraajan välinen systolinen paine-ero yli 20 mmHg, suositellaan liikuntalajeja, jotka ovat korkeintaan luokkaa 1A. Leikkauksen jälkeen arpinen saumakohta on jäykkä ja venymätön, joten usein havaitaan rasituksessa selvä verenpaine-ero ylä- ja alaraajan välillä. Raskaita staattista kuormitusta sisältäviä lajeja tulee välttää suurentuneen aivoverenvuotoriskin takia.	Onnistuneen pallolaajennuksen tai korjausleikkauksen jälkeen liikuntaan osallistuminen on sallittua 3 kuukauden kuluttua. Leikkauksen jälkeen suositeltavat liikuntalajit löytyvät luokista 1A-C ja 2A-C. Jos kyseessä on merkittävä aortan laajentuma tai aneurysma, vain luokkien 1A-B liikuntalajeja suositellaan.
Fallot´n tetralogia, TOF	Leikkauksen jälkeen lapset pystyvät viettämään normaalia elämää ja heidän suorituskykynsä on hyvä. Liikuntarajoituksia ei ole, jos oikean puolen verenpaine on normaali ei ole tilavuuskuormitusta, residuaalia oikovirtausta eikä rytmihäiriöitä. Mikäli on jokin ylläluetelluista oireista, sallitaan liikuntalajit luokassa 1A. Sairauden seuranta on tärkeää koko loppuiän ajan vajaatoiminnan ja suuren rytmihäiriöriskin vuoksi.	Aikaisempina vuosikymmeninä leikatuilla on havaittuja seuraavia ongelmiakeuhkovaltimoläpän vuoto tai uudelleen ahtautuminen rytmihäiriöitä koholla oleva keuhkovaltimopaine. Erityisesti leikatuilta aikuisilta tulee oikean kammion toiminta ja mahdollinen keuhkovaltimoläpän vuoto arvioida ennen liikuntaharjoittelun aloittamista.
Suurten suonten transpositio, TGA		Arterial switch -leikkauksella korjattu TGA ; liikuntaan ei liity rajoituksia, jos kammioiden toiminta on normaali, ei ole eteis- tai kammioperäisiä rytmihäiriöitä ja kliininen rasituskoe sujuu ongelmitta. Liikunta suunnitellaan kliinisen rasituskokeen perusteella, mikäli esiintyy hemodynaamisia ongelmia tai kammioiden toiminnan häiriöitä. Useimmiten sopivat liikuntalajit löytyvät luokista 1A-C ja 2A. Mustardin tai Senningin leikkauksella korjattu TGA : Mikäli systeemisen oikean kammion toiminta on hyvä ja/tai eteiskammioläpän vuoto korkeintaan vähäinen eikä esiinny merkittäviä rytmihäiriöitä liikuntaa ei tarvitse rajoittaa. Muulloin yksilöllinen liikuntasuositus ja kuormituksen arviointi ovat tarpeen. Useimmiten sopivat liikuntalajit löytyvät luokista 1A ja 2A. Rastellin leikkauksen jälkeen tarvitaan yksilöllisesti suunniteltu harjoitusohjelma.
Pulmonaalistenoosi, PS		Pallolaajennuksen jälkeen oireettomat voivat liikkua vapaasti 2-4- viikon kuluttua läpän korjauksesta. Leikkauksesta toipuminen kestää yleensä 3-6 kuukautta.
Aorttaläpän stenoosi, AS	Liikuntaa ja urheilua voi harrastaa rajoituksetta, jos läpän systolinen huippugradientti on alle 40 mmHg , oikean kammion rakenne ja toiminta ovat normaalit, verenpaine nousee rasituksessa normaalisti eikä esiinny rintakipua, rytmihäiriötuntemuksia tai pyörtymistä. Jos painegradientti on tätä suurempi, kestävyys-ja voimaharjoittelun kuormitustasoa joudutaan rajoittamaan. Tällöinkin matalatehoinen liikunta, jossa MET on alle 4, on sallittua. Liikuntaa ei rajoiteta, jos aorttastenoosi on lievä (keskipainegradientti alle 25 mmHg ja huippupainegradientti alle 40 mmHg) ja jos EKG ja vasemman kammion toiminta ovat normaalit. Aorttastenoosi on keskivaikea, kun keskipainegradientti on 25- 40 mmHg ja huippupaine-gradientti 40- 70 mmHg. Tällöin suositellaan liikuntalajeja luokissa 1A, 1B ja 2A. Näitäkin lajeja täytyy keventää, jos EKG:ssa on merkkejä vasemman kammion kuormittumisesta tai jos rasituskokeessa ilmenee poikkeavuuksia, kuten rasitukseen liittyvää verenpaineen laskua. Liikunnassa hälyttäviä merkkejä ovat nopea ja/tai poikkeuksellisen voimakas väsyminen rasituksessa, huimaus, pyörtyminen, hengenahdistus ja rintakivut. Nämä oireet vaativat jatkotutkimuksia syyn selvittämiseksi. Liikunta on kiellettyä, kunnes oireiden syy on selvitetty.	Mikäli läppäleikkauksen jälkeen on varfariini (Marevan)-lääkitys, ei suositella kontaktiurheilulajeja.
Ebsteinin anomalia	Lievä, oireeton Ebsteinin anomalia ei estä mitään liikuntaa. Jos sydämen koko on suurentunut tai rytmihäiriötaipumusta, suositellaan matalan intensiteetin liikuntaa luokasta 1A. Vaikea Ebsteinin anomalia on este liikunnalle. Leikkauksen jälkeen liikunta suunnitellaan yksilöllisesti.
Marfanin oireyhtymä	Suositellaan kohtalaisesti ja tasaisesti kuormittavia liikuntalajeja, kuten hölkkä, uinti, pyöräily ja kevyt aerobic. Ei suositella kontaktilajeja rintakehään kohdistuvien iskujen välttämiseksi, kuten koripalloa tai jääkiekkoa eikä lajeja, joissa voimakas ponnistelu aiheuttaa verenpaineen liiallista kohoamista ja sydämen vasemman puolen kuormittumista, kuten painonnostoa tai painia.
Yksikammioinen sydän, UVH		Fontanin leikkauksen jälkeen sydämen pumppauskyky jää vajaaksi sekä levossa että rasituksessa. Yleensä suositellaan liikuntalajeja luokasta 1A. Jos vasemman kammion toiminta ja saturaatioarvo ovat normaalit, myös liikuntalajit luokassa 1B ovat suositeltavia. Tarkkailtavia oireita liikunnan yhteydessä ovat happisaturaatio ja verenpaineen mahdollinen lasku liikunnan aikana. Normaalisti Fontan-potilaan leposyke on matala. TCPC-potilaiden rasituksen sieto on parempi. Heillä liikuntaa rajoittavana tekijänä esiintyy vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä. Kohtuullinen liikunta on sallittua, mutta kilpaurheilu kielletty.
Kardiomyopatiat eli sydänlihasrappeumasairaudet	Kokonaistilanteen huomioiva yksilöllisesti suunniteltu dynaaminen, oireiden mukaan rajoitettu liikunta parantaa potilaiden suorituskykyä ja hidastaa luurankolihasten heikkenemistä. Vajaatoiminnan vaikeusaste on tärkeä tekijä, kun suunnitellaan harjoitusohjelmaa ja arvioidaan liikunnan kuormittavuutta. Kilpaurheilu ei ole suositeltavaa. Liikunnassa on noudatettava vajaatoimintapotilaiden ohjeistusta.
Brugadan oireyhtymä	Rytmihäiriötahdistin ei vaikuta suorituskykyyn. Geenivirheen kantajille suositellaan ehkäiseviä varotoimia, kuten kovan rasituksen ja uimisen välttämistä.
Kohonnut keuhkovaltimopaine synnynnäistä sydänvikaa sairastavalla (Primaarinen pulmonaalihypentensio, PPHPrimary pulmonary hypertensio)	Keuhkoverisuonitauti lisää äkkikuoleman vaaraa liikunta- ja urheilusuorituksissa. Jos sairauteen liittyy keuhkovaltimoiden ahtautumista ja esiintyy mm. syanoosia, useimmat rajoittavat itse liikuntaansa. Oireettomia on opastettava varovaisuuteen. Mikään kilpaurheilu ei ole suositeltavaa. Liikunnassa on noudatettava vajaatoiminta ohjeistusta. Keuhkoverenkierron sairauden vaikeusaste on tärkeä, kun arvioidaan liikunnan kuormittavuutta.	Leikkauksella korjatuissa vioissa merkittävää on jäännösoikovirtausten olemassa olo. Jos systolinen keuhkovaltimopaine ylittää arvon 30 mmHg, liikuntasuunnitelma laaditaan yksilöllisesti yhdessä kardiologin kanssa.
Eisenmengerin oireyhtymä	Ulkoilu ja kevyt liikunta on suositeltavaa. Kuntoliikuntaa, urheilua tai voimakkaita ponnistuksia on vältettävä, koska rasitukseen liittyvä systolisen verenpaineen nousu kuormittaa keuhkovaltimoita ja ääreisvastuksen pienentyessä lisääntyvät sekä oikovirtaus oikealta vasemmalle että syanoosi. Valtimoveren happikyllästeisyys voi sen takia vähentyä ja hiilidioksidipitoisuus suurentua huomattavasti rasituksessa. Esiintyvät nivelkivut ovat seurausta hypertrofisesta osteoartropatiasta. Liikuntalajin valinnassa on huomioitava lisääntynyt mustelmataipumus erytrosytoosin takia. Venesektioista mahdollisesti aiheutuva raudanpuute aiheuttaa anaerobista metaboliaa ja heikentää fyysistä suorituskykyä. Palautumattomasti kohonneen keuhkoverenkierron vastuksen vuoksi potilaat sietävät erittäin huonosti muutoksia ääreisverenkierrossa, veritilavuudessa tai elimistön nestetasapainossa.
Synnynnäisesti korjaantunut suurten suonten transpositio, congenitally corrected transposition of the great arteries, CCTGA	Jos vikaan ei sisälly muita sydämen epämuodostumia, on oireeton (ei sydämen oikean kammion laajentumista eikä rytmihäiriöitä) ja rasituskokeessa saavutettu hapenottokyky on normaali, suositellaan liikuntalajeja luokista 1A ja 2A. Liikunnan teho pitää arvioida uudelleen, mikäli ilmaantuu em. oireita.

Sydänvikojen leikkaushoito ja liikunta

Suurin osa synnynnäisistä sydänvioista voidaan korjata leikkauksella. Vaikeimpia vikoja ei ole mahdollista korjata täysin, mutta silloinkin lasta voidaan auttaa oireita lievittävillä leikkauksilla. Vaikeiden sydänvikojen kohdalla tehdään usein hengen pelastava apuleikkaus ennen varsinaista korjaavaa leikkausta.

Alle kouluikäisen synnynnäistä lapsen liikunnallinen kuntoutus ja liikunta

Vaikeimpien lasten sydänvikojen tutkimus ja hoito on keskitetty Helsinkiin HUS:n Lasten ja nuorten sairaalaan.
Sydänleikkauksen jälkeen lapset siirtyvät jatkohoitoon teho-osastolle ja voinnin vakiintumisen jälkeen osastolle.
Sydänleikkauksen jälkeen hoitoaika vaihtelee neljästä päivästä useaan viikkoon.
Yleensä lopullinen hoitotulos on myös pitkällä aikavälillä erinomainen, jos leikkaus on onnistunut ja toipuminen lähtee hyvin käyntiin.

Liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa

Alle 1-vuotiaan liikunta on iänmukaista leikkiä.

Leikki on lapsuuden liikuntamuoto.
Sairaalahoitojaksot voivat hetkellisesti hidastaa lapsen motorista kehittymistä, mutta toipumisajan jälkeen lapsi saavuttaa ikätasonsa usein spontaanisti ja nopeasti.
Mikäli hoitojakso venyy tai lapsen omat voimat ovat heikot, voidaan fysioterapialla tukea lapsen kehittymistä ikä- ja kehitystason mukaisesti.

Liikunta toteutuu varhaislapsuudessa spontaanisti. Liikkumisen avulla lapsi oppii hallitsemaan liikkumistaan lihasten, hermojen ja aistien yhteistoimintana.

Spontaani liikkuminen leimaa lapsen kaikkea elämää.
Vähitellen liikunnalle muodostuu itseisarvoisempi merkitys osana leikkejä, pelejä ja kisailua, jolloin korostuu liikuntataitojen hallinnan ja suorituskyvyn merkitys.
Synnynnäistä sydänvikaa sairastava lapsi voi vetäytyä syrjään rasitustilanteessa, jos hän väsyy liikaa.
Ulkoilu kovilla pakkasilla lisää sydämen kuormitusta.
Myös liiallinen vaatetus hengästyttää ja vaikeuttaa liikkumista.
Vanhemmat ovat usein huolissaan lapsensa liiallisesta väsymisestä.
Lapsen liikuntaa ei tule kuitenkaan rajoittaa, koska lapsi kyllä tuntee rajansa.
Päivähoidon liikuntatuokiot antavat sydänlapselle liikkumisen riemua, luovat ryhmähenkeä ja pärjäämisen tunnetta.
Joissakin tapauksissa on perusteltua tukea osallistumista sovellettuun liikuntaan.
Lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä.

Koululiikunta on tärkeää liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä.

Yleisenä periaatteena on, että nuori osallistuu koululiikuntaan omien voimiensa ja tuntemustensa mukaisesti.

Liikunta tarjoaa tällöin osallistumisen riemua, joukkue- ja ryhmähenkeä sekä pärjäämisen tunnetta.

Sydänlapsi on tarpeen vapauttaa koululiikunnasta vain poikkeustapauksissa, ja siitä tulee aina neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Liikuntatunneista vapauttaminen eristää kouluikäisen lapsen luokkayhteisöstä ja haittaa lapsen liikunnallista kehittymistä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon muun muassa oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.
Koululaisen sydänsairaus rajoittaa liikuntatunneilla toteutettavia fyysisen suorituskyvyn testejä ja liikuntaa.
Lähes maksimaalisia testejä ei suositella.
Niiden tilalla voidaan käyttää testejä, jotka sopivat sydänsairaalle paremmin.
Koululiikuntaan suhtautuminen on asia, johon koululaisen itsensä sekä vanhempien ja liikunnan opettajan on otettava kantaa.
Kouluikäisen liikuntasuositus sopii yleensä myös sydänsairaille.
Koululiikuntaan osallistumista voidaan tukea eri ammattiryhmien välisen vuorovaikutuksen ja tiedotuksen avulla, yksilöllisellä liikuntaopetuksen suunnitelmalla sekä vaihtoehtoisten ja kevennettyjen liikuntamuotojen avulla.

Aikuisen liikunta

Päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista leikkauksen jälkeen.

Liikunta ennen leikkausta auttaa välttämään komplikaatioita.
Leikkausta odottavan tulee pitää liikunnan avulla peruskuntonsa mahdollisimman hyvänä, jolloin myös toipuminen leikkauksesta sujuu helpommin.
Ennen leikkausta mahdollisimman hyvä lihasvoima- ja kestävyys tukee päivittäisessä arjessa tarvittavan toiminta- ja suorituskyvyn ylläpitämistä.
Hyvä lihaskunto ennen leikkausta antaa hyvän lähtökohdan leikkaukseen ja sen jälkeiseen kuntoutukseen.
Leikkauksen jälkeen yksilöllisesti suunniteltu ja asteittain lisääntyvä, monipuolinen liikunta nopeuttaa kuntoutumista.

Liikunta kotona leikkauksen jälkeen

Tavoittena on kuntoutuminen takaisin normaaleihin päivittäisiin toimintoihin ja työelämään ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen.

Sydänleikkauksesta toipuminen kestää yleensä 3-6 kuukautta riippuen muun muassa henkilön iästä ja leikkausta edeltävästä suorituskyvystä. Rintalastan luuduttua ja haavojen parannuttua voi lisätä fyysistä rasitusta. Kotiutumisen jälkeen päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista, koska se

parantaa kudosten aineenvaihduntaa
lisää lihasvoimaa ja –kestävyyttä
lisää sydämen rasituksensietoa
säilyttää luuston mineraalipitoisuutta ja ehkäisee osteoporoosia
tehostaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa
parantaa suorituskykyä sekä
rentouttaa ja antaa myönteisiä tuntemuksia ja kokemuksia

Jokainen kuntoutuja tarvitsee yksilöllisen liikuntasuunnitelman, koska yleinen terveydentila, ikä, leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen ja sen eteneminen sairaalassa, leikkausta edeltänyt suorituskyky, kuntoutumis- ja liikkumismotivaatio ja elintavat ovat erilaisia. Liikuntasuunnitelmassa on huomioitava myös työn fyysiset vaatimukset.

Sydänleikkauspotilaan liikuntaohjeet

Ajankohta	Liikunta	Useus	Kesto	Teho
Ensimmäinen kuukausi	Aluksi lyhyitä kävelylenkkejä ja matkaa pidennetään nousujohtoisesti. Kuntopyöräilyä. Kevyttä alaraajojen lihasvoimaharjoittelua. Ylävartalon ja -raajojen ryhtiä ja liikkuvuutta ylläpitäviä tai parantavia liikkeitä.	2-3 krt/ päivä	10-30 minuuttia kerrallaan	Syke: + 20-30 lyöntiä seisten mitatztuun leposykkeeseen RPE 11-12
Toinen kuukausi	Kävelylenkkejä, matkaa pidennetään edelleen nousujohteisesti. Kuntopyöräilyä. Intervalliharjoittelu. Alaraajojen lihasvoimaharjoittelua esimerkiksi kuntosalilla. Ylävartalon ja -raajojen ryhtiä ja liikkuvuutta lisäävät harjoitteet.	1-2 krt päivässä	15-45 min kerrallaan	Syke: + 20-30 lyöntiä seisten mitattuun leposykkeeseen. RPE 11-13.
Kun rintalasta on luutunut	Liikunnan monipuolistaminen.	Päivittäin	Yhteensä 20–60 min.	RPE 11-15.

Liikuntaa tulee välttää, jos terveydentila heikentyy. Liikuntaa jatketaan vasta, kun tilanne on selvitetty.

Merkkejä tilanteen huonontumisesta

nopea painonnousu: jos painoa tulee yli kaksi kiloa 2-3 päivän aikana
yskä, merkittävästi lisääntynyt hengenahdistus tai poikkeava, liiallinen väsyminen
huono rasituskestävyys tai rasituksen sieto
hengitystaajuus harjoitellessa liikunnan aikana yli 30 kertaa minuutissa
leposyke yli 100 lyöntiä minuutissa
sinerrys eli syanoosi
rintakipu
verenpaineen lasku (systolinen yli 10 mmHg) harjoittelun aikana
matala pulssipaine: alle 10 mmHg:n ero systolisen ja diastolisen paineen välillä
rytmihäiriöt tai
kalpeus, sekavuus tai runsas hikoilu.

Katetritoimenpiteet ja liikunta

Katetritoimenpiteet voivat olla korjaavia, palliatiivisia tai kirurgiaa täydentäviä toimenpiteitä.
Raskaita ponnistuksia tulee välttää toimenpiteen jälkeisen viikon ajan, jotta valtimopunktiokohta saa parantua kunnolla.

Leikkauksen jälkeinen seuranta ja ennuste

Nykyään lähes kaikkia synnynnäisiä sydänvikoja pystytään korjaamaan leikkauksella.
Tosin vaikeimmissa vioissa leikkaus jää parhaimmissakin tapauksissa terveeseen sydämeen verrattuna vain oireita lievittäväksi.
Yksinkertaisempien sydänvikojen, kuten eteis- ja kammioseinän aukkojen sekä läppävikojen, korjausleikkausten jälkeen suorituskyky on yleensä normaali.
Fallot’n tetralogiassa potilaan maksimaalinen suorituskyky on vain vähän alentunut ja yksikammioisenkin lapsen suorituskyky on usein normaalia alempi.
Suurin osa sydänlapsista pystyy osallistumaan myös koululiikuntaan.
Vaikeaa synnynnäistä sydänvikaa sairastavilla suorituskyky usein laskee iän myötä ja tämän vuoksi varhaislapsuudessa aloitettu fyysinen aktiivisuus ja sen ylläpitäminen läpi elämän on tärkeää.
Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten tulisi saada ohjausta soveltuvista liikuntamuodoista ja kannustusta fyysisesti aktiivisen elintavan omaksumiseen seurantakäynneillä.
Säännöllinen sydänseuranta ja liikunta ovat osa sydänaikuisen yksilöllistä kuntoutusta.
Mikäli synnynnäinen sydänvika aiheuttaa rajoituksia liikuntaan tai rasituksensietokyky on merkittävästi heikentynyt, kuormitustaso tulee tarkistaa taulukon 2 tarkennettujen ohjeiden mukaisesti.

Tukea elämään sairauden kanssa

Tietoa, taitoa ja tukea sairauteen liittyen sekä käytännön vinkkejä liikkumiseen ja sairauden hoitamiseen löytyy sydan.fi-sivuilta ja Kuntoutumistalo.fi-sivuilta (Kuntoutumistalo→Kuntoutujalle→Sydänsairaudet).

Sydänliiton kursseilla sairastunut pääsee tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia myös liikkumisesta yhdessä toimien ja oppien.

Vertaistukihenkilön kanssa voi jutella luottamuksella liikkumisesta, tunteista ja kokemuksista.

Tule mukaan -sivuilta löytyy tietoa Sydänliiton toiminnasta sekä verkkoluentotarjonta ja tapahtumakalenteri sekä sairastunut voi halutessasaan liittyä jäseneksi sydänyhdistykseen.

Lue lisää

2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease

Työryhmä

Annukka Alapappila TtM, ft Sydänliitto

Heidi Mäenpää, ft HUS

Linda Ulenius, ft HUS