Liikunta ja yleisimmät sydämen rytmihäiriöt
Rytmihäiriöön liittyvä liikuntaohjaus perustuu tietoon rytmihäiriön syntymekanismista, kliinisen rasituskokeen tulokseen ja EKG:n vuorokausirekisteröinnin antamaan informaatioon. Liikuntaohjauksessa on otettava huomioon rytmihäiriöön tai tahdistimeen liittyvät liikunnan erityispiirteet.
Liikunta ja nopeat rytmihäiriöt
Eteisperäiset rytmihäiriöt |
Vaikutus liikuntaan |
| Lisälyönnit, sairas sydän | Rasituksessa syntyvien lisälyöntien tihentymiskynnys huomioidaan liikunnan suunnittelussa niin, että maksimisyke 10 lyöntiä alle tihentymisrajan. Sydänsairauden liikuntarajoitukset otetaan huomioon. |
| Lisälyönnit, terve sydän | Hyvänlaatuiset lisälyönnit vähenevät rasituksessa. Liikunnalle ei ole rajoituksia. |
Eteisvärinä eli flimmeri |
|
| Sairas sydän | Säännöllisen eteisrytmin muuttuminen eteisvärinäksi alentaa maksimisuorituskykyä noin kolmanneksen. Jos sairaus on stabiili ja rytmi pysyy sinuksessa, kuormittavalle liikunnalle ei ole estettä. Liikunnan intensiteetti määräytyy taustasairauden perusteella. |
| Terve sydän | Yleensä eteisvärinä ei provosoidu rasituksessa. Rajoituksia ei ole. Liikunnan kuormittavuus perustuu taustasairauteen ja koettuun kuormittuneisuuteen. Kestävyysliikunnassa sopiva kuormitustaso on 12-15. |
Eteislepatus eli flatteri |
Voi olla jatkuva tai ajoittainen. |
| Sairas sydän | Liikunnan aikana syke saa nousta maltillisesti. |
| Terve sydän | Lepatus on harvoin pysyvä rytmi. Jos näin on, liikkumisen tulee olla maltillista, jotta lepatus ei pahene. Liikunta voi olla haastavaa, sillä sykkeen vaihtelu on jäykkää. |
Liikunta ja kammioperäiset rytmihäiriöt
Kammiolisälyönnit |
|
| Sairas sydän | Perussairaus määrää rasituksen rajat. Rasitus saattaa lisätä kammiolisälyöntien määrää, vaikka perussairaus on stabiili. Tällöin rasitustaso tulee pitää matalana. |
| Terve sydän | Yksittäiset lisälyönnit eivät rajoita liikuntaa, koska ne tyypillisesti häviävät rasituksessa. |
Lyhytkestoinen kammiotakykardia |
|
| Sairas sydän | Liikunnan kuormittavuus määräytyy kliinisen rasituskokeen tuloksen perusteella. Taustasairaus asettaa rasituksen rajat. Hoitamattomana ehdoton este liikunnalle. |
| Terve sydän | Hoidettuna ei rajoituksia. |
Pitkäkestoinen kammiotakykardia |
|
| Sairas sydän | Rasituksen rajat määräytyvät taustalla olevan sydänsairauden perusteella. Erityisesti on otettava huomioon sydämen vajaatoiminnan ja iskemian mahdollisuus. Mahdollisen rytmihäiriötahdistimen hoitorajat tulee tietää. Tällöin rasituksen maksimisyke on pidettävä 20 lyöntiä alinta rajaa pienempänä. |
| Terve sydän | Hoidettuna ei rajoituksia. |
Kammiovärinätaipumus |
|
| Sairas sydän | Rasituksen rajat määräytyvät taustalla olevan sydänsairauden perusteella. Erityisesti on otettava huomioon sydämen vajaatoiminnan ja iskemian mahdollisuus. Rytmihäiriötahdistimen hoitorajat tulee tietää. Tällöin rasituksen maksimisyke on ehdottomasti pidettävä 20 lyöntiä alinta rajaa pienempänä. |
| Terve sydän | Jos idiopaattinen, noudatetaan sydänsairaiden liikunnan periaatteita. |
Liikunta ja periytyvät rytmihäiriöt
Pitkä QT-oireyhtymä |
|
| LQT1 | Kilpaurheilua ja äärimmilleen rasittavaa liikuntaa vältetettävä. Uintiin liittyy erityisiä varotoimia. Rasituksessa tulee välttää runsasta hikoilua ja riittämätöntä juomista. Joka toisen potilaan maksimisyke on 85 % iänmukaisesta maksimista, mikä on huomioitava harjoitussykkeen määrittelyssä. Rasitustason määrittely perustuu kliinisen rasituskokeen tulokseen. |
| LTQ2 ja 3 | Ei erityisiä rajoituksia liikuntaan. |
Hitaat rytmihäiriöt ja liikunta |
|
| Sairas sinus -oireyhtymä | Tahdistinpotilaan liikunta riippuu tahdistimen tyypistä ja oireista. |
| Eteis-kammiokatkokset | |
| 1. asteen AV-katkos | Ei vaikuta liikuntaan. |
| 2. asteen AV-katkos | Ei vaikuta liikuntaan. Joskus toisen asteen katkokseen tarvitaan tahdistin ja noudatetaan tahdistinliikuntaohjeistusta. |
| 3. asteen AV-katkos | Tahdistinliikuntaohjeistus. |
Tahdistinhoidolla korjattavat tilanteet
- Bradykardiaoireiden poisto
- Kammiotakykardian ja kammiovärinän pysäyttäminen ja poisto
- Ennusteen parantaminen sydänsairauteen liittyvän henkeä uhkaavan kammioperäisen rytmihäiriöriskin yhteydessä
- Sydämen vajaatoiminnan oireiden poisto ja ennusteen parantaminen
- Sydämenpysähdyksen estäminen, sykkeen normaalin vaihtelun sekä eteisten ja kammioiden yhteistoiminnan palauttaminen
Sydämen tahdistaminen
- Tahdistin toimii tarpeen mukaan ja se pyrkii ylläpitämään sydämen rytmiä mahdollisimman luonnollisena.
- Tahdistinjärjestelmä tunnistaa sydämen oman rytmin ja tahdistaa vain tilanteissa, joissa tahdistusta tarvitaan.
- Lue lisää erilaisista tahdistimista
- Lue lisää tahdistimen asennuksesta
- Lue lisää tahdistinkontrolleista ja etäseurannasta
Tahdistinhoito ja liikunta
- Huomioitava tahdistinjärjestelmä, tahdistustapa ja tahdistinhoitoa vaativa sydänsairaus.
- Tiedettävä, miten sydän toimii, jos tahdistinjärjestelmään tulee häiriö.
- Tiedettävä, kummalle puolelle tahdistinjärjestelmä on asennettu.
- Asennus asettaa rajoituksia yläraajan ja ylävartalon toiminnalle.
- Alussa jotkut ylävartalon liikkeet saattavat irrottaa tai siirtää tahdistimen johtoja.
- Kolmen ensimmäisen viikon ajan on syytä rajoittaa tahdistimen puoleisen yläraajan nostoja vaakatasoon.
- Aktiivisen liikunnan voi tavallisesti aloittaa ensimmäisen seurantakäynnin jälkeen eli 1–3 kuukauden kuluttua tahdistimen asennuksesta.
- Lähes kaikki liikuntalajit sopivat, poikkeuksena ylävartaloon kohdistuvat kontaktiurheilulajit, kuten paini, jääkiekko, amerikkalainen jalkapallo ja telinevoimistelu.
- Monipuolinen kestävyysliikunta on tärkeää.
- Taustalla oleva sydänsairaus voi rajoittaa liikuntaa.
- Rytmihäiriötahdistimen saaneen sydämen syketaajuutta tulee seurata huolella rasituksen aikana, koska sykkeen liiallinen nousu saattaa ylittää laitteelle säädetyn rytmihäiriön taajuusrajan. Tällöin laite saattaa tulkita uutta rytmiä hoidettavaksi rytmihäiriöksi.
- Tavallisesti sykkeen liiallista nousua on rajoitettu lääkityksellä.
- Hätäsuunnitelma varmistaa tehokkaan ja nopean toiminnan hätätilanteessa.
Tahdistustapojen vaikutus fyysiseen suorituskykyyn
- Kaikki tahdistustavat sallivat sen, että sydämen syke nousee rasitustilanteessa luonnollisella tavalla.
- Tahdistin voi suurentaa sydämen syketaajuutta kahdella tavalla.
- Fysiologinen tahdistin seuraa sinussolmukkeen sykettä ja tahdistaa kammioita rasitustilanteessa vastaavasti.
- Sykkeeseen mukautuva tahdistin suurentaa syketaajuutta liikettä tai hengitystä tarkkailevien anturien perusteella.
Tahdistustapa |
Vaikutus fyysiseen suorituskykyyn |
|
| CRT | Vajaatoimintatahdistin | Parantaa suorituskykyä. |
| AAI | Eteistahdistus | Sykkeen nousu rasituksessa saattaa jäädä matalaksi. Fyysinen suorituskyky normaali tai heikentynyt sen mukaan, miten oma sydän toimii rasituksessa ja millainen on sydämen suorituskyky. |
| AAIR | Eteistahdistus, jossa mukana sykettä nostava ominaisuus | Syke nousee rasituksessa lihasaktiviteetin tai hengityksen kiihtymisen perusteella, ellei oma rytmi kiihdy. Sykkeen nousuherkkyys ja sykkeen yläraja ohjelmoidaan yksilöllisesti. Suorituskyky on parempi kuin pelkän eteistahdistuksessa, koska syke nousee rasituksessa paremmin. |
| DDI | Eteisten ja kammioiden tahdistus | Ei suurenna syketaajuutta. |
| DDIR | Eteisten ja kammioiden tahdistus, jossa mukana sykettä suurentava sensoritoiminto | Syke nousee rasituksessa lihasaktiviteetin tai hengityksen kiihtymisen perusteella, ellei oma rytmi kiihdy. Sykkeen nousuherkkyys ja sykkeen yläraja ohjelmoidaan yksilöllisesti. |
| DDD | Täysin fysiologinen tahdistus | Suorituskyky on normaali tai lievästi heikentynyt. |
| DDDR | Täysin fysiologinen tahdistus, jossa mukana sykettä suurentava sensoritoiminto | Suorituskyky voi olla lähes normaali tai vaihtelevasti heikentynyt. |
| VVI | Kammiotahdistus | Ei suurenna syketaajuutta rasituksessa. Suorituskyky heikentynyt, jos oma syke ei nouse lainkaan. |
| VVIR | Kammiotahdistus, jossa mukana sykettä suurentava sensoritoiminto | Syke suurenee rasituksessa sensorin säätöjen mukaisesti. Suorituskyky on vaihtelevasti heikentynyt. |
| ICD | Rytmihäiriötahdistin | Ei vaikuta suorituskykyyn. |
Tahdistinkortti ja sairauskertomus
- Tahdistinkortti on asiakirja, jossa kerrotaan henkilötiedot, tahdistimen asennustiedot, tahdistimen toimintatapa sekä hoidosta vastaava sairaanhoitolaitos.
- Sairauskertomukseen on kirjattu tahdistimeen ohjelmoituja erityisominaisuuksia kuten syketaajuus, impulssien voimakkuus, sydämenlyöntien tunnistuksen herkkyys ja yksityiskohdat tahdistustavasta sekä tietoa taustalla olevasta sydänsairaudesta ja sen muista hoitomuodoista.
Turvallisuusnäkökohtia
- Tahdistin saattaa reagoida sähkömagneettiseen laitteeseen ja tunnistaa kentän aiheuttamat signaalit sydämen lyönneiksi ja lopettaa tahdistamisen.
- Jos henkilö on riippuvainen tahdistimesta, lyhytkin tahdistamattomuus voi pysäyttää sydämen toiminnan hetkeksi ja aiheuttaa vaaratilanteen.
- Rytmihäiriötahdistin voi tulkita häiriön nopeaksi rytmihäiriöksi, mikä johtaa tarpeettomaan rytmihäiriön hoitoon.
- Käsissä pidettävää kehon rasvaprosenttimittaria tulee välttää. Kehonkoostumusta mittavat laitteet eivät sovi tahdistinpotilaalle.
Sykemittari
- Sykemittarin käyttöä ei suositella, koska sen mittaama sykelukema ei ole luotettava.
- Tahdistimen antamien tahdistusimpulssien voimakkuus on moninkertainen sydämen omien lyöntien tuottamiin signaaleihin verrattuna, ja näiden erilaisten signaalien käsittely voi tuottaa ongelmia sykemittarille.
- Tahdistimissa on syketaajuuden tallennin. Syketaajuus näkyy ohjelmointilaitteella seurantakäynnillä.
- Sykemittari ei vaaranna tahdistinpotilaan turvallisuutta.
- Sykemittarian käytöstä on hyvä keskustella lääkärin kanssa.
Fysikaaliset – ja sähkökipuhoidot
- Lyhytaaltohoidot (UKW, curapulse) on kielletty kokonaan.
- Pintalämpöhoitoa (IP) ja kylmähoitoa voi käyttää, jos ne eivät kohdistu suoraan tahdistimeen.
- Ultraäänihoito ei nykytiedon mukaan vaikuta tahdistimen toimintaan. Hoito pitää antaa yli 15 senttimetrin etäisyydellä tahdistinlaitteesta. Hoito on keskeytettävä, jos hoidon aikana ilmenee huimausta, heikotusta tai hengenahdistusta.
- Transkutaanista hermostimulaatiota (TENS), diadynaamisia virtoja (DIDY), interferenssiä (IF) ja yhdistelmähoitoja (IF + UÄ) ei anneta ylävartalon alueelle. Alavartalon ja alaraajojen alueelle näitä hoitoja voidaan antaa ilman erityisseurantaa.
Tukea elämään sairauden kanssa
- Tietoa, taitoa ja tukea sairauteen liittyen sekä käytännön vinkkejä liikkumiseen ja sairauden hoitamiseen löytyy sydan.fi-sivuilta ja Kuntoutumistalo.fi-sivuilta (Kuntoutumistalo→Kuntoutujalle→Sydänsairaudet).
- Sydänliiton kursseilla sairastunut pääsee tapaamaan toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia myös liikkumisesta yhdessä toimien ja oppien.
- Vertaistukihenkilön kanssa voi jutella luottamuksella liikkumisesta, tunteista ja kokemuksista.
- Tule mukaan -sivuilta löytyy tietoa Sydänliiton toiminnasta sekä verkkoluentotarjonta ja tapahtumakalenteri sekä sairastunut voi halutessaan liittyä jäseneksi sydänyhdistykseen.
Terveyskylän Kuntoutumistalosta löytyy lisätietoa sairastuneelle
Lue lisää
2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease
Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to
implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology
Työryhmä
Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri, Sydänliitto
Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija, Sydänliitto